BART

* n. 7v

* uros

* kastroitu

* Romaniassa

 

 

 

 

15.3.2014
Bart katselee hiljaa paikallaan seisten tarhalla puuhailevia ihmisiä. Se varmaan toivoo saavansa vähän huomiota, mutta ei pyydä sitä vaan odottaa. Bart on hellyyttävä vanhempi mies, ainakin yli 6-vuotias hampaiden perusteella. Se vaikuttaa hyvin kiltiltä ja alistuvalta ihmisen toiveisiin. Bart nauttii hellyydenosoituksista ja saamastaan huomiosta.

Bart ei ole ihan täysin sinut ihmisen suoran huomion kanssa; Se vaikuttaa hieman epävarmalta, mutta ei ole kuitenkaan arka. Ottaessani Bartin syliin, se alistui tapahtumaan vaikka ei ollut ihan varma miksi näin tein. Laskiessani Bartin alas, se katsoi parhaaksi mennä sulattelemaan asiaa koppiinsa. Kun myöhemmin lähestyin Bartin häkkiä uudestaan, se oli ilmeisesti miettinyt asian loppuun. Tällä kertaa kuulen hiljaista kutsuvaa vinkumista, kun Bart seisoo taas paikallaan katsoen, josko tulisin sen luokse uudestaan. Häntä heiluu ja pää painuu käsiini. Kyllä Bart haluaa ihmisen kainaloon kunhan ensin vähän tutustutaan.

Bartilla on säkäkorkeutta n. 40 cm ja painoa siinä 13 kg:n paikkeilla Se on aiemmin ollut häkissä kolmen muun koiran kanssa, mutta koska Bartilla on taipumus omia kaikki ruoka itselleen, Bart asuttaa häkkiä nykyään yksin. Bartin hampaat vaikuttivat hyviltä. Yksi kulmahammas on katkennut. Se on tuotu Glinan koiratarhalle Palladyn kunnalliselta tarhalta, jonne se oli joutunut dog catchereiden nappaamana. Bartille sopiva koti olisi ehkä aikuisen ihmisen koti ainoana silmäteränä tai korkeintaan rauhallisen nartun kaverina.

17.6.2014
Pikkupappa-Bart hurmasi Kulkurien aktiivit, jotka kävivät myös Glinan tarhalla Romanian reissullaan. Bart vinkui ihisiä luokseen jo kun he olivat vielä edellisessä häkissä. Bart onkin selkeästi hyvin huomionkipeä ja rakastava koira. Vaikka pikku-pappaa vähän jännittikin uudet ihmiset, oli se silti tulossa syliin koko ajan.

15.7.2014
Varaaja pääsi tutustumaan ihanaan pikku-Bartiin. Varaaja ei ehtinyt edes kunnolla häkkiin, kun pikkupappa jo kiipesi syliin läheisyyttä ja rapsutuksia hakemaan! Uskomattoman sosiaalinen, rohkea ja luottavainen Bart teki heti selväksi mikä hänelle on elämässään tärkeintä: ihminen ja syli <3 Bartista huokuu lempeys, rauhallisuus ja kohteliaisuus. Missä olisi Bartin oma koti ja syli?

9.9.2014
Bart on varattu omaan kotiinsa Suomeen!

13.10.2014
Bart ja Sunshine saapuivat yhteiseen omaan kotiin 27.9.2014 <3

29.3.2015
Vallulla ja Sanille menee oikein mukavasti omassa kodissaan! Alla kodin kirjoittamana kuulumisia:

“Kyllä Vallu ja Sani jo kevään tulon aistivat. Paljon on luonnossa seurattavaa, kun lenkeillä ollaan.

Vallun kanssa on pitkin alkuvuotta käyty ahkerasti lääkärissä. Hampaita on poistettu. Etujaloissa on keskivaikea nivelrikko ja niihin hän on saanut sellaista PRP-hoito. Huomenna mennään kontrolliin, josko siitä olisi apua ollut. Ja  molemminpuolinen nivustyräkin on todettu. Toisella puolella aika iso. Leikkausta mietitään.

Eivät nämä jutut suuremmin Vallua haittaa muuten kuin että lenkit eivät ole kovin pitkiä. Vallu haluaa pian takaisin kotiin. Ja joskus on kolotusta jaloissa kun pitäisi saada nukuttua.
Sani ei ole vielä ollut lääkärissä. On vain ollut Vallun mukana tutustumassa paikkaan. Sanilla on sellainen ongelma, ettei se halua, että siitä pidetään kiinni. Silittää saa ja rapsuttaa, muttei saa pitää kiinni. Koetetaan vielä totutella, kun ei tunnu mitään kiireellistä syytä olevan lääkäriin menolle.

Ulkoilureissuilta on jo löytynyt pari koirakaveria. Vastaan tulee sellaisiakin joiden kanssa ei kaveerata. Ja naapuruston ihmiset sanovat, että minulla on niin kiltit ja rauhalliset ja kauniit koirat. Olen aivan samaa mieltä.

Joten kyllä täällä elämä on kutakuinkin mallillaan ja päivä kerrallaan mennään.”

28.7.2015
Saimme mukavia kesäkuulumisia Vallulta ja Sanilta!

“Hei!
Laitan tässä tulemaan hiukan “kesäisiä” kuulumisia Vallusta ja Sanista. Hiljaiseloa täällä pääasiassa. Vahtikoira Vallu haukkuu kaikki räkättirastaat pihalla. Sani enimmäkseen nukkuu sisällä. Mutta iltapisuilla käydään vanhan ulkorakennuksen takana supikoirasafarilla. Se on päivän paras juttu ruoka-aikojen jälkeen. Pienet supikoiranpennut murisevat ulkorakennuksen alla. Ne saavat olla rauhassa. Jännintä on bongata ne vanhemmat. Ja toisinaan se onnistuukin.”

 

Varaajana toimi Nea.