Koirien sairauksista

Romaniasta tulevilta koirilta testattavat loissairaudet

Koirille tehdään rabies- ja viitosrokotteiden antamisen sekä ulkoloishäätöjen että heisimadotusten lisäksi testit seitsemää eri sairautta vastaan: amerikkalainen sydänmato, anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi. Voit tutustua sairauksiin tarkemmin alla olevien esittelyjen kautta.

Amerikkalainen sydänmato

Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis) on lähinnä sydämen oikeassa kammiossa elävä loinen, joka aiheuttaa sydänmatotaudin hyttysen piston välityksellä. Kun hyttynen imee verta, se siirtää tartunnan eläimeltä toiselle.

Noin 1,5 – 4 kuukauden kuluttua tartunnasta voidaan sydämessä havaita aikuisia matoja. Tartunnan oireita ovat mm. huono yleiskunto, yskä, hengitysvaikeudet ja sydämen rytmihäiriöt. Yskimistä ja hengenahdistusta edeltää pitkä, oireeton kausi. Tartunta voi aiheuttaa äkillisen kuoleman.

Pohjoismaissa sydänmatotartuntaa esiintyy harvoin ja silloinkin vain koirilla, jotka ovat saaneet tartunnan ulkomailla. Sydänmatotartuntaa esiintyy muun muassa Etelä-Euroopassa, Iso-Britanniassa, Amerikassa, Australiassa ja Japanissa. Sydänmato voi tarttua ihmiseen, mutta se on erittäin harvinaista. Tartunta ei tällöinkään tapahdu suoraan koirasta, vaan siihen tarvitaan tietynlainen hyttynen väli-isännäksi.

Sydänmatoa voi ennaltaehkäistä ulkoloishäädöllä, kuten Advocatella. Sydänmatoa on vaikea hoitaa, mutta se on mahdollista riippuen siitä, missä kasvuvaiheessa loinen on. Lisäksi loisten määrä vaikuttaa hoidon onnistumiseen. Hoito voi johtaa kuolemaan sen rankkuuden vuoksi.

Olemme törmänneet sydänmatopositiivisiin koiriin Romaniassa. Yhteistyötahomme ovat hoitaneet alkuvaiheessa olevia sydänmatopositiivisia koiria mm. injektioin ja Ivermektiini-valmisteella. Lue lisää sydänmadosta.

Anaplasmoosi

Anaplasmoosi on puutiaisten (punkkien) levittämä tauti. Anaplasmoosin aiheuttaa Anaplasma phagosytophilum -bakteeri, joka tarttuu koiraan puutiaisen pureman välityksellä. Bakteeri vaatii eläviä soluja kasvualustakseen, joten puutiainen voi kiinnittyä esimerkiksi myös ihmisen iholle ja tartuttaa tauteja.

Anaplasmoosia esiintyy Suomessa pääasiassa keväällä, kesällä ja syksyllä. Puutiainen herää keväällä, kun keskilämpötila ylittää viisi astetta. Anaplasmoosi on Suomessa toistaiseksi suhteellisen harvinainen, mutta sitä esiintyy saaristossa ja Ahvenanmaalla. Anaplasmoosia esiintyy kaikkialla Euroopassa, joten matkustavat koirat voivat olla terveysvaarassa. Lue lisää anaplasmoosista.

Babesioosi (koiran punatauti)

Babesia on pieni veriloinen, joka aiheuttaa babesioosin. Ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia. Koirilla babesia aiheuttaa nopeaa tuhoa veressä eli ns. akuutin hemolyyttisen anemian. Babesioosi voi olla myös oireeton. Kuitenkin etenkin nuoret koirat saattavat tulla erittäin sairaaksi, jolloin ne ovat erittäin kalpeita ja aneemisia. Koirat saattavat parantua taudista itsekseen ja sairastua taas uudelleen stressin tai kovan rasituksen seurauksena.

Babesiaa on kolmea eri tautimuotoa; esiakuutti, akuutti sekä krooninen muoto. Esiakuutissa vaiheessa nuorella koiralla ilmenee ruokahaluttomuutta, yleistä haluttomuutta ja heikkoutta. Ikenet ovat erittäin vaaleat, ja koiralla on kuumetta. Useimmiten tällaiset koirat ovat äskettäin kokeneet myös jonkinlaisen muun stressitekijän, esimerkkeinä toinen sairaus, erittäin kova rasitus tai leikkaus. Koiralla on tällöin usein myös vakava anemia. Koirassa voi havaita myös keltaisuutta (iholla tai silmän valkuaisissa).

Taudin akuutissa vaiheessa oireet ilmenevät samoina, mutta ne ovat heikompia. Kroonisessa vaiheessa koira on jo melko heikossa kunnossa ja erittäin väsynyt. Koiralla voidaan todeta myös lievää anemiaa. Kroonisessa vaiheessa maksaan ja munuaisiin tulee pysyviä vaurioita. Lääkityksellä ei todennäköisesti saada loista tapettua, joten taudin hoito on todella hankalaa.

Babesiaa esiintyy jonkun verran Romaniassa, joten testautamme koirat aina ennen Suomeen tuloa. Testin jälkeen koiria suojataan antamalla niille kerran kuukaudessa Advocate-loislääkkettä. Koska testien luotettavuus vaihtelee taudin eri vaiheissa, koiran vointia on syytä tarkkailla. Mikäli oireita ilmenee, on koira vietävä tutkittavaksi. Lue lisää babesioosista.

Borrelioosi (Lymen tauti)

Koiralla borrelioosia aiheuttaa Borrelia burgdofteri -bakteeri. Tartuntaa levittävät verta imevät niveljalkaiset, vektorit. Yleisin levittäjä on puutiainen (punkki), jonka puremasta bakteerit leviävät hitaasti elimistöön. Borrelioosi ei tartu koirasta ihmiseen, vaan tartunnan saa vain vektorin välityksellä.

Borrelioosia tavataan niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Borrelioosia esiintyy Suomessa pääasiassa keväällä, kesällä ja syksyllä. Koiralla borrelioositartunnan oireet voivat ilmaantua vasta jopa vuoden päästä tartunnasta. Tavallisia oireita ovat väsymys, kuumeilu, ruokahaluttomuus, liikkumisvaikeudet, imusolmukkeiden suureneminen ja yleiskunnon heikkeneminen. Koiralla voi olla myös ajoittaista ontumista ja kipuilua. Oireet kuitenkin saattavat kadota vaihtelevan pituisiksi ajoiksi. Kroonisessa muodossa voi syntyä kahden tai useamman nivelen tulehdus. Harvinaisempia oireita ovat munuais- ja sydänvauriot.

Borrelioosi todetaan vasta-ainetestein. Sairauden hoitona käytetään 2 – 6 viikon ajan ampisilliiniä tai amoksisilliiniä. Jos ne eivät tehoa koiraan, annetaan doksisykliiniä. Lue lisää borrelioosista.

Ehrlichioosi

Ehrlichia on ruskean koirapunkin levittämä tauti. Oireena on yleensä korkea kuume, joka kestää 2 – 5 päivää. Myös niveloireita voi esiintyä. Lisäksi tartunnan saanut koira on väsynyt, ruokahaluton, saattaa oksennella ja ripuloida. Tauti voi muuttua hoitamattomana krooniseksi, jolloin anemia on omianista. Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla.

Ehrlichioosi on tietojemme mukaan harvinainen Romaniassa, mutta testautamme koirat varmuuden vuoksi puutteellisten tilastojen vuoksi. Lue lisää ehrlichioosista.

Giardia

Giardia on suolistoloinen, joka aiheuttaa sairauden nimeltä giardioosi. Giardia-loisia esiintyy ihmisillä ja eläimillä ympäri maailman – myös Suomessa. Giardia tarttuu ulosteesta saastuneen veden tai ruoan välityksellä tai kosketustartuntana loisen kantajalta. Koirat voivat saada tartunnan esimerkiksi liikkuessaan vapaana luonnossa tai eläessään tarhaolosuhteissa.

Koiralla taudin oireet voivat alkaa muutaman päivän päästä tartunnasta “räjähdysmäisesti” vetisellä ripulilla. Giardioosi voi kuitenkin olla myös oireeton. Yleensä tartuntaan riittää Suomessa hoidoksi noin viikon kestävä Axilur- tai Benecur-kuuri. Jos giardioosi pitkittyy tai oireet pahenevat, voidaan tarvita myös antibioottikuuri. Jos koiralla todetaan giardioosi Romaniassa, sen hoito aloitetaan ennen maahantuontia ja jatketaan loppuun Suomessa. Muistathan myös huolehtia perushygieniasta. Lue lisää giardiasta.

Leishmanioosi 

Leishmanioosi (Sandfly disease) on parasiittitauti, joka tarttuu koiraan hietasääsken välityksellä. Leishmanioosi on aika tavallinen tauti monessa maassa. Sitä esiintyy mm. Välimeren maissa, Pohjois-Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa. Oireita ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, ripuli, kuume, silmätulehdukset sekä pahimmissa tapauksissa vakavat maksa- ja munuaisvauriot. Leishmanioosiin ei ole olemassa parannuskeinoja, mutta jatkuvalla lääkityksellä koira voi elää suhteellisen normaalin elämän.

Leishmanioosi on nykytiedon mukaan harvinainen Romaniassa. Uusimmat tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että sitä sairastavien koirien määrä on kasvanut viime vuosina, tai sitten niitä ei ole ennen tutkittu kunnolla. Testautamme koirat varmuuden vuoksi mahdollisesti puutteellisten tilastojen johdosta. Lue lisää leishmanioosista.

———————————

Jos huomaat koirallasi yllä mainittuja loisten aiheuttamia sairauksien oireita, koira pitää viedä heti eläinlääkäriin uusiin testeihin. Testit eivät ole ikinä 100-prosenttisen varmoja tautien pitkän itämisajan vuoksi.

Sairauksia, joita vastaan Romaniasta tulevat koirat on lääkitty

Romanista tuleville koirille annetaan ulkoloishäädön lisäksi myös heisimadotus kahdesti. Voit tutustua heisimadon aiheuttamaan ekinokokkoosiin tarkemmin alla olevan esittelyn kautta.

Ekinokokki

Ekinokokit ovat heisimatoihin kuuluvia loisia. Ekinokokkoosi on Echinococcus-heisimatojen toukkamuotojen aiheuttama tauti. Ekinokokkien pääisäntinä toimivat lihansyöjäeläimet, kuten kettu, koira ja kissa. Kettu toimii loisen tärkeimpänä levittäjänä. Väli-isäntinä toimivat monet pikkujyrsijät, sopuli ja piisami sekä ihminen. Väli-isäntä saa tartunnan loisen munien saastuttaman ravinnon tai veden mukana. Pääisäntä saa tartunnan syömällä väli-isännän.

Ekinokokit tuottavat sadoittain mikroskooppisen pieniä munia. Munat leviävät ympäristöön esimerkiksi ketun ulosteiden mukana. Ympäristössä munat ovat heti tartuntakykyisiä ja säilyvät jopa 1 – 2 vuotta. Hyönteiset, tuuli ja sade voivat levittää niitä. Munat kestävät hyvin pakkasta ja desinfektioaineita sekä formaliiniin säilömistä, mutta ovat herkkiä lämmölle ja kuivumiselle.

Koiran suolistossa voi olla runsaasti ekinonokkeja ilman, että ne oireilevat, kun taas väli-isäntänä toimiva ihminen voi tartunnan saatuaan sairastua vakavasti. Ihminen voi saada ekinokokkitartunnan koiran ulosteissa olevien munien välityksellä. Loisen munia voi olla myös tarttuneena karvapeitteeseen, josta ne leviävät ympäristöön.

Ekinokokkoosi on yleinen erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Venäjällä. Myös Suomessa on tavattu Echinococcus granulosus -lajiryhmää, mutta tauti on kuitenkin harvinainen Suomessa.

Kauttamme tulevat koirat saavat ekinokokkeihin tehoavan pratsikvantelia sisältävän heisimatolääkityksen maahantulomääräysten mukaan ennen Suomeen tuloa. Vaikka maahantulomääräysten mukainen madotus on riittävä, riskien minimoimiseksi haluamme, että kauttamme tulevat koirat madotetaan uudestaan Drontal- tai Droncit-valmisteella uudessa kodissaan niiden tultua Suomeen.

Sairauksia, joita vastaan Romaniasta tulevat koirat on rokotettu

Romanista tuleville koirille annetaan rabies- ja viitosrokotteet: parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi. Voit tutustua sairauksiin tarkemmin alla olevien esittelyjen kautta.

Rabies

Rabies on virussairaus, joka vahingoittaa hermojärjestelmää ja aiheuttaa useimmiten kuoleman. Virus etenee hermoratoja pitkin avioihin, joissa se aiheuttaa solutuhoa. Tämä aiheuttaa outoa käyttäytymistä ja halvauksia. Esimerkiksi nielun lihasten halvaantuminen saa koiran kuolaamaan, koska se ei pysty nielemään. Lopulta virus etenee sylkirauhasiin.

Rabiesvirus voi tarttua myös ihmiseen. Viruksia on tartunnan saaneen eläimen syljessä. Viruksen on päästävä kosketuksiin hermojen kanssa esimerkiksi puremahaavan kautta, jotta tartunta tapahtuisi. Virukset voivat päästä toiseen yksilöön myös silmän tai sierainten limakalvojen kautta. Rabiesvirus ei elä ympäristössä.

Aika, joka kuluu tartunnan saamisen ja taudin puhkeamisen välillä, vaihtelee muutamasta viikosta jopa vuoteen. Yleisintä on kuitenkin, että oireet puhkeavat 2 – 7 viikossa. Jos koiraan on tarttunut rabies, sen elämää ei voida enää pelastaa. Ihminen voi pelastua, jos hän saa hoitoa ennen kuin tauti puhkeaa. Infektio voidaan estää mieluiten vuorokauden sisällä aloitetulla rokotussarjalla ja immunoglobuliinilla.

Maahantulomääräysten mukaan Romaniasta voi tuoda koiran, jonka rabies-rokote on ollut voimassa vähintään 21 päivää ennen maahantuloa. Käytännössä kaikkien kauttamme tulevien koirien rabies-rokote on vanhempi (yleensä useamman kuukauden vähintään), koska koirat saavat rokotuksen siinä vaiheessa, kun ne otetaan tarhalle. Monet saavat rokotteen kahteen kertaan, sillä ne koirat, jotka ovat steriloitu erilaisten sterilointiohjelmien puitteissa, saavat samalla myös rabies-rokotteen. Kulkukoiria rokotetaan rabiesta vastaan myös eri yhdistysten toimesta.

Rabiesta esiintyy kaikkialla maailmassa. Eniten rabiesta tavataan Kiinassa ja Intiassa.  Eniten rabiesta esiintyy luonnonvaraisilla eläimillä, varsinkin ketuilla ja supikoirilla. Tilastojen mukaan vuosina 2000-2007 Romaniassa on ollut vuosittain noin 30 rabiestartuntaa koirilla. Romaniassa on menossa kampanja rabieksen poistamiseksi, jonka tavoitteena on saada tauti hallintaan vuoteen 2016 mennessä niin sanotulla ORV:lla (kettujen oraali rabiesrokotus). Varmaa diagnoosia rabieksesta ei saada kliinisesti, joten rokottaminen on tärkeä toimenpide.

Vuoden 1991 jälkeen Suomi on ollut raivotautivapaa maa. Sen jälkeen Suomeen on tuotu vuonna 2003 Virosta hevonen ja vuonna 2007 Intiasta koiranpentu, joilla oli rabies. Näissä selkeissä yksittäistapauksissa kukaan ei saanut tartuntaa.

Parvovirus

Parvovirus on pieni, mutta kestävä virus. Se kuuluu Parvoviridae-virusheimoon. Parvovirus voi elää vuosikausia eläimen ulkopuolella, ja se on erittäin tarttuva sairaus, joka on yleinen Romaniassa varsinkin pennuilla.

Parvovirus leviää viruspitoisen ulosteen välityksellä. Virus levittyy suusta suoleen ja aiheuttaa siellä verisen maha-suolitulehduksen. Parvon oireita ovat heikentynyt yleiskunto, ruokahalun väheneminen, kuumeilu, rajut oksennukset sekä vetinen ja verinen ripuli. Nämä oireet johtavat koiran kuivumiseen. Ilman apua esimerkiksi pentu kuolee 2 – 4 päivän sisällä. Lievemmissä tapauksissa tartunnan saaneet koirat eivät välttämättä sairastu tietyn immuniteetin ansiosta. Nuoruus, rokottamattomuus, tai vanhuus lisäävät sairastumisen riskiä. Rokottaminen on varma tapa suojata koira tartunnalta.

Parvovirustartunta todetaan jos ulosteesta löytyy viruksia. Hoidoksi suositellaan antibiootteja ruiskeina ja nestetiputusta. Parvovirustartunta johtaa kuitenkin usein kuolemaan.

Penikkatauti

Penikkataudin aiheuttaa Paramyxoviridae-heimoon kuuluva virus. Tauti on levinnyt kaikkialle maailmaan, ja se voi tarttua kaikenikäisiin koiriin. Yleensä se kuitenkin tarttuu pentuihin tai vanhoihin koiriin, joilla on heikentynyt immuunivaste. Penikkatauti yhdessä parvoviruksen kanssa tappavat eniten pentuja Romaniassa.

Penikkatautiviruksia esiintyy tartunnan saaneen eläimen ruumiinnesteissä. Virukset heikentävät sairastuneen eläimen immuunipuolustusta, koska virus lisääntyy imukudoksissa. Toisiin eläimiin penikkatauti leviää suorassa kosketuksessa tai ilmassa olevien viruspitoisten nestepisaroiden välityksellä. Sairaus varmistuu, jos limakalvosta otetusta solunäytteestä löytyy penikkatautivirus.

Aika tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen on 14 -18 päivää. Penikkataudin oireet voivat vaihdella lievistä rajuihin. Niihin kuuluvat esimerkiksi oksentaminen, ripuli, keuhkotulehdus sekä erilaiset bakteerien aiheuttamat infektiot. Sairauden myöhäisemmässä vaiheessa koira voi saada kouristuskohtauksia sekä muita neurologisia oireita. Tässä vaiheessa koiran elämä ei yleensä ole enää pelastettavissa.

Jos koira jää henkiin, esimerkiksi lihassupistukset sekä näön sekä kuulon heikkeneminen voivat jäädä pysyviksi vaivoiksi. Viruksen aivoihin aiheuttamien vaurioiden merkit voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua siitä, kun sairaus on helpottanut. Penikkatautia vastaan ei ole erityisiä lääkkeitä. Infektioita voidaan hoitaa antibiootein ja tukihoidoksi voidaan antaa nestettä ja ravintoa. Rokottaminen toimii ainoana ennalta ehkäisevänä hoitona.

Parvoa ja penikkatautia esiintyy myös Suomessa esimerkiksi kenneleissä. Parvovirus tai penikkatauti ei voi tarttua ihmiseen.

Tarttuva maksatulehdus (hepatiitti)

Koiran tarttuvan maksatulehduksen (hepatiitin) aiheuttaja on HCC-virus (Hepatitis contagiosa canis). Tartunta tapahtuu nenän ja suun kautta. Virus alkaa lisääntymään nielurisoissa ja niiden läheisissä imusolmukkeissa. Täten viruksia pääsee myös verenkiertoon, ja ne hakeutuvat maksaan aiheuttaen siellä soluvaurioita.

Tartunnanlähteinä toimivat viruspitoinen uloste ja virtsa. Itämisaika on 4 – 7 päivää. Oireena on ensin korkea kuume, joka laskeutuu itsestään. Usein koira paranee sairastettuaan viikon verran. Lämmönlaskun jälkeen ruuminlämpö kuitenkin usein nousee jälleen. Muita oireita ovat suuret ja punaiset nielurisat ja niiden lähellä sijaitsevat suurentuneet imusolmukkeet sekä velttous, vatsan aristelu, heikentynyt ruokahalu, oksentelu ja ripuli. Vakavissa tapauksissa oireisiin kuuluvat pistemäinen verenvuoto limakalvoilla, verinen ripuli, maksan laajentuminen ja verisen nesteen kerääntyminen vatsaan. Maksan soluvaurioinen vuoksi koira voi joutua koomaan. Sairaus voi lopulta johtaa koiran kuolemaan akuuteissa tapauksissa.

Tarttuva maksatulehdus todetaan verikokein, joissa mahdollisesti paljastuu valkosolujen väheneminen. Myös verihiutaleita voi olla vähän. Sairauden hoito on tukevaa: nesteytystä ja bakteeritulehdusten ehkäisemistä antibiootein. Kuten parvoviruksessa ja penikkataudissa, rokottaminen toimii ainoana ennalta ehkäisevänä hoitona.

Kennelyskä (parainfluenssa)

Kennelyskää voivat aiheuttaa monet bakteerit, virukset ja mykoplasmaorganismit. Koiran parainfluenssavirus on suurehko virus, joka ei pysty elämään pitkään eläimen ulkopuolella. Tämän johdosta sitä on helppo torjua esimerkiksi desinfiointiaineilla.

Kennelyskä voi tarttua sairastuneen koiran yskiessä ilmaan infektoituneita nestepisaroita. Virus aiheuttaa henkitorveen ja keuhkoputkiin ärsytystä, mikä aiheuttaa voimakkaan yskän. Koiralla voi myös olla korkea kuume. Kennelyskä voi herkistää keuhkoja tulehduksille.  Kennelyskä ei aina aiheuta selviä sairaudenoireita. Koira paranee yleensä itsestään 1 – 3 viikossa.

Hoidoksi suositellaan lepoa, laadukasta ruokintaa ja tarpeen vaatiessa antibiootteja. Lue lisää kennelyskästä.

Leptospiroosi

Leptospiroosi on bakteerin aiheuttama kuumetauti. Se on zonoosi, joka voi aiheuttaa myös ihmiselle vakavan kuumetaudin. Leptospiroosia tavataan suuressa osassa maailmaa. Se tarttuu muun muassa infektoituneen eläimen (esim. luonnonvaraiset jyrsijät) eritteistä tai saastuneesta ympäristöstä rikkoutuneen ihon tai limakalvojen kautta.

Koiralla tauti ilmenee akuuteissa tapauksissa munuais- ja maksatulehduksina. Tulehdukset voivat johtaa muun muassa virtsantuotannon loppumiseen ja vatsakipuihin. Muita oireita ovat äkillinen kuume, ruokahaluttomuus ja yleiskunnon heikkeneminen. Sairauden merkkejä ei välttämättä esiinny, mutta sairastunut koira voi kuitenkin tartuttaa muita.

Tartunnan saanut koira voi kuolla, jos sairaus etenee nopeasti. Sairastunut koira tarvitsee siis intensiivistä hoitoa antibioottien ja nesteytyksen avulla. Tauti on herkkä useille antibiooteille. Siihen tehoavat monet mikrobilääkkeet, kuten doksisykliini.

Leptospiroosi todetaan virtsasta esiintyvistä bakteereista. Näytteitä on otettava useita, koska näytteenottotilanteessa bakteereita ei välttämättä erity virtsaan. Rokottaminen on varma tapa suojata koira tartunnalta.

Muita sairauksia

Tavallinen koiran vaiva on sienitulehdus. Myös syyhyä voi esiintyä. Näihin voit tutustua tarkemmin alla olevien esittelyjen kautta. Näiden lisäksi  tavataan demodexiä eli sikaripunkkia, joka on kuitenkin harvinainen. Lue lisää sikaripunkista. Romaniassa esiintyy myös jonkin verran Stickerin sarkoomaa, joka on tarttuva syöpäsairaus. Lue lisää Stickerin sarkoomasta. Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno on perinnöllinen vika, joka on yleinen erityisesti pienikokoisilla koirilla. Lue lisää patellaluksaatiosta.

Sieni-infektiot

Sieni-infektiot aiheuttavat ihotulehduksia. Pohjoismaisessa ilmastossa sieni-infektiot ovat harvinaisia, mutta subtrooppisessa-trooppisessa ilmastossa sienitulehdukset saattavat aiheuttaa jopa keuhkokuumeen.

Eri sienet vaikuttavat koiran ihoon eri tavoin. Esimerkiksi silsasienet eli dermatofyytit ja hiivasienet vaikuttavat ihoon pinnallisesti, kun taas jotkin sienet voivat vahingoittaa ihonalaisia kudoksia (esimerkkinä Sporotrichum schenkii -sieni).

Koirilla esiintyy kolmea eri silsasientä: Microsporum canis, Trichophyton mentagrophytes ja Microsporum gypseum. Silsasienet vahingoittavat karvoja ja karvatuppeja. Vauriot aiheuttavat paikallista karvanlähtöä. Silsasienen voi tunnistaa laikusta, joka leviää ulospäin rengasmaisesti ja paranee vähitellen keskeltä alkaen. Tavallisin oire on kuitenkin levinnyt tai paikallinen karvatuppitulehdus, joka aiheuttaa karvanlähtöä ja tekee ihosta karkean, rupeutuneen sekä harmahtavan.

Hiivasienet viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Niitä voidaan tavata korvakäytävässä ja peräaukon alueella sekä ihon normaalissa mikrobikasvustossa ja suolifloorassa. Hiivasienen kasvua voi lisätä muun muassa allergiat.

Sieni-infektiot todetaan viljelemällä. Tämä voi kuitenkin viedä jopa 2 – 3 viikkoa. Jos viljelylevyillä alkaa kasvamaan sieniyhdyskuntia, ne tunnistetaan mikroskoopin avulla. Tulehduksia hoidetaan sieniä tappavalla antibiooteilla vähintään 20 päivän ajan. Ulkoisena hoitona voidaan käyttää sieniä tappavaa valmistetta. Lue lisää sieni-infektiosta.

Syyhy (kettukapi)

Syyhyn on ihosairaus. Sen aiheuttaa koiralle yleensä Sarcoptes scabiei -niminen punkki, jonka isäntäeläimenä toimii kettu. Punkki elää ihon ensimmäisessä kerroksessa, johon se kaivaa onkaloita ja munii sinne. Kapin oireita ovat karvanlähtö, eriasteinen kutina ja ihon punoitus. Hoitamaton kapi voi johtaa koiran kuivumiseen ja menehtymiseen, koska sen vastustuskyky ja vireystila voi olla jo niin alhainen.

Syyhy on hyvin tavallinen ihosairaus niin koirilla Romaniassa kuin katukoirilla kaikkialla maailmassa, koska se on erittäin tarttuva. Syyhy todetaan ihosta otetusta raapenäytteestä mikroskooppitutkimuksessa tai verinäyttein. Sairaus on kuitenkin helposti hoidettavissa. Vaihtoehtoina ovat ivermektiinivalmiste, milbemysiiniä sisältävä valmiste tai ulkoisesti käytettävä valmiste, esimerkkinä Sebacil tai Stronghold. Käsittelykertoja voi olla useita, koska useimmin valmisteet tappavat vain täysikasvuiset loiset.

Joillain Romaniasta adoptoitavilla koirilla on ollut syyhyä, mutta koirat on hoidettu aina kuntoon ennen Suomeen tuloa.

Muokattu viimeksi: 24.2.2017

Internet-lähteet:

IDEXX Laboratories Oy Vetlab. Borrelioosi (Lymen tauti). Viitattu 4.1.2016 http://vetlab.fi/default.asp?id=3F4CC4C2-D21844498055-0EAB1E4C79B6&Method=details&bid=41072492419

Kodittomien koirien ystävät ry. Koirien terveys. Viitattu 4.1.2016 http://www.koirienystavat.com/fi/adoptio-koirien-terveys

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Ekinokokkoosi. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/ekinokokkoosi/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Raivotauti eli rabies. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/raivotauti+eli+rabies/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Borrelioosi. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/borrelioosi/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Leptospiroosi. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/leptospiroosi/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Parvovirusripuli. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/parvovirusripuli/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Penikkatauti. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/penikkatauti/

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa. Viitattu 4.1.2016 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo99629

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Zonoosit. Borrelia. Viitattu 4.1.2016 https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/borrelia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Zonoosit. Rabies. Viitattu 4.1.2016 https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/rabies

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Koirien maksaongelmat. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia.html

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. RABIES – Kauhukuvia vai totuus. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/RABIES.htm

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Koirien leishmaniaasi. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Koirien penikkatauti. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/penikkatautia.htm

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Yleinen perheen lemmikkien ripulin aiheuttaja giardia-loinen. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/giardia.htm

Lähteet:

Wikström, B. & Öber, J. 2007. Koiran sairaudet. Otavan Kirjapaino Oy.

 

Share



 
 
 
 

Seuraa meitä

 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.