Päivitetty 02.02.2018

Lemmikin mikrosirutuksesta ja kissan steriloinnista


Sirutus on turvallinen ja pysyvä keino lemmikkisi tunnistamiseen. Sirutus on ikään kuin lemmikin henkilötunnus, joka parantaa yhdessä rekisteröinnin kanssa kadonneen eläimen mahdollisuutta palautua takaisin omistajalleen. Siru antaa lemmikille suojan myös varkauden varalta.

Mikä on mikrosiru?
Se on pieni tunnistesiru, joka laitetaan asetilla eläimen niskaan tai lapojen väliin, ihon alle rokotuksen tapaan. Siihen on tallennettu numerosarja, joka tulee rekisteröidä johonkin neljästä julkisesta suomalaisesta mikrosirurekisteristä. Kahta samanlaista numerosarjaa ei ole olemassa, eikä lemmikkiin laiteta kuin poikkeustapauksissa kaksi mikrosirua (esim. jos siru on syystä tai toisesta lopettanut toimintansa).

Mikrosiru on turvallinen ja kestävä, eikä se häiritse tai aiheuta eläimelle kipua. Kooltaan siru on riisinjyvän suuruinen. Mikrosirun numerosarja luetaan lukulaitteella. Pääsääntöisesti siru kestää eläimen koko eliniän.

Miksi lemmikki kannattaa siruttaa?
Mikrosirutuksen hyöty on se, että eläin tunnistetaan ja julkisista mikrosirurekisteristä voidaan tarvittaessa hakea eläimen ja omistajan tiedot. Rekisteristä voidaan myös tarkistaa eläimen omistushistoria. Sen avulla voidaan myös todistaa, kuka on esimerkiksi sijoitukseen annetun eläimen todellinen omistaja.

Suomessa on erityisesti kissoja koskeva löytöeläinongelma. Valtaosa löytöeläintaloille päätyvistä eläimistä on kissoja. Suomessa arvellaan elävän yli 500 000 kissaa, joista vain pieni osa on rekisteröity. Tämän vuoksi irrallaan juoksentelevia löytökissoja ei voida tunnistaa ja palauttaa omistajilleen. Rekisteröity mikrosiru kertoo, kenelle löytynyt lemmikki kuuluu. Kun omistajat tiedetään, löytöeläimistä aiheutuvat kulut voitaisiin periä heiltä eikä kunnilta. Sirutus ja sirun rekisteröinti lisäävät myös kissojen arvoa ja niihin kohdistuvaa huolenpitoa.

Miten siru laitetaan?
Sirutus on nopea toimenpide, kestoltaan noin 2 sekuntia. Mikrosirun laittaminen on rokotteen kaltainen toimenpide, mutta ei kirvele eläintä kuten rokotusaineet. Siru pistetään steriilillä asettimella eläimen niskanahan tai lapojen alle. Sirutuksessa eläimen iho lävistetään hyvin terävällä asettimella ja sirun pistäminen voi hieman sattua koska iho joudutaan lävistämään. Suurin osa lemmikeistä ei kuitenkaan juurikaan huomaa toimenpidettä. Lemmikin omistajaa pyydetään pitämään eläintä aloillaan, jotta siruttaja saa hyvän otteen eläimestä sirutusta tehdessään. Siruttaja neuvoo lemmikin omistajaa toimenpiteen aikana. Sirutuksen pistoskohta saattaa vuotaa hiukan verta, mutta muuten toimenpiteestä ei aiheudu eläimelle haittaa.

Milloin kissan tai koiran voi siruttaa?
Pentukissan voi siruttaa jo pienenä, n. 6 viikon iässä. Koiranpennut sirutetaan useimmiten ennen luovutusikää, esim. 7 viikon ikäisinä. Huomioithan, että sirutus ei yleensä onnistu, jos lemmikkisi on aggressiivinen. Sirutus tapahtuu aina lemmikin ehdoilla ja sitä ei tehdä, jos siruttaja arvioi eläimen hermostuvan liikaa. Toimenpidettä varten lemmikkiä ei rauhoiteta.

Minipossut sirutetaan porsaina, muiden eläinten kohdalla (kanit, marsut, fretit) sirutus voidaan suorittaa myös aikuiselle eläimelle.

Tatuoinneista
Tunnistemerkintä voidaan myös tatuoida eläimen ihoon. Eläimen korvatatuointikoodi ja omistajan tiedot päivittyvät eläinsuojeluyhdistyksen omaan tatuointirekisteriin. Tatuoidun eläimen katoamistilanteessa ei omistajan tietoja ole saatavilla mistään, etenkin jos eläin ja omistaja muuttavat pois paikkakunnalta, jonka yhdistyksen toimesta eläin on tatuointimerkinnän saanut. Korvatatuointikoodi voi epäonnistua ja koodin lukeminen voi olla hankalaa. Yleensä eläimen vanhetessa tatuointi muuttuu epäselväksi ja on hyvin vaikeaa tietää mistä eläimen omistajaa lähdetään etsimään, koska maan laajuista tatuointirekisteriä ei ylläpidä kukaan.

Sirurekistereistä
Kansalliset, Suomessa viranomaisia ja löytöeläintahoja hyödyttäviä sirurekistereitä ovat Kennelliiton, Kissaliiton, Siruhaun ja Turvasirun ylläpitämät rekisterit. Muista kadonneelle, löytyneelle eläimelle ei ole hyötyä, koska suljettuihin rekistereihin ulkopuoliset eivät pääse ja oikean ei julkisen rekisterin arvaaminen on eläimen löytäjälle mahdottomuus. Muista pitää tietosi ajan tasalla!

 


 

Kissan sterilisaatio on rutiinitoimenpide, josta on paljon hyötyä. Kissan leikkauttaminen rauhoittaa ja vähentää karkailua, virstalla merkitsemistä, mouruamista sekä aggressiota muita kissoja kohtaan. Leikattu kissa on helpompi lemmikki, joka ei terveenä virtsaa hiekkalaatikon ulkopuolelle. Lisäksi kollin virtsan pistävä haju katoaa.

Ehkäpä kaikkein tärkeimpänä, sterilisaatiot pienentävät kissakantaa. Koska ei-toivottuja kissoja on Suomessa liikaa, toimenpiteen avulla nostetaan myös kissojen yleistä arvostusta. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan Suomessa hylätään tai lopetetaan noin 20 000 kissaa vuodessa. Tämä tarkoittaa kymmeniä kissoja joka päivä. Luonnossa kissat pääsevät leikkaamattomina lisääntymään holtittomasti.

Leikattu kissa on tyytyväinen kissa

Uroskissan kastrointi ja naaraskissan sterilointi ovat pieniä toimenpiteitä, jotka eivät tuota kissoille tuskaa. Kissa leikataan nukutettuna, ja se saa kipulääkettä. Kaikkiin leikkauksiin sisältyy riski komplikaatiosta, mutta sterilisaatiossa se on hyvin pieni. Haavat paranevat nopeasti. Sterilisaation myönteiset vaikutukset kissan terveyteen ja elämään ovat kiistattomia.

Uroskissa tulee sukukypsäksi yleensä noin kuuden kuukauden ikäisenä, ja se on leikkaamattomana lisääntymiskykyinen vuoden ympäri. Naaraskissa voi tulla sukukypsäksi jo 3,5 kuukauden iässä. Kiima-aika kestää noin viikon verran. Jos kissa ei tule sen aikana tiineeksi, uusi kiima alkaa yleensä parin viikon kuluttua. Kiima-ajat voivat olla stressaavia sekä kissalle että perheelle. Kissan sukukypsyyteen liittyvä käytös kuitenkin rauhoittuu sterilisaatioleikkauksen avulla. Lisäksi varhain steriloidun naaraskissan nisäkasvainriski myöhemmin on pieni.

Kissan kastrointi tai sterilointi voidaan tehdä jo nelikuisesta alkaen.

Mitä sterilisaatiossa tapahtuu?

Kastroinnissa uroskissalta poistetaan kivekset. Haavat ovat niin pieniä, etteivät ne tarvitse tikkejä tai erityistä suojausta. Haavat paranevat jo muutaman päivän kuluessa.

Naaraskissan steriloinnissa poistetaan munasarjat ja kohtu. Haava ommellaan kiinni muutamalla tikillä, ja se hyvä suojata esimerkiksi laittamalla kissalle kauluri tai sukkahousuista tehdyllä puvulla. Haavan paranemiseen kuluu aikaa 10-12 päivää.

Yleensä leikatut kissat ovat täysin entisellään jo seuraavana päivänä.

Leikatun kissan energiankulutus on pienempi kuin leikkaamattoman, joten oikeastaan ainoa haastava asia voi olla lihoamisen välttäminen. Tämä haaste kuitenkin yleensä hoituu ruoka-annoksia pienentämällä.

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.