24.6.2015 Kevät on Romaniassa raskasta aikaa paikallisille eläinsuojelijoille. Kaduille syntyy hirvittävät määrät ei- toivottuja pentuja ja eläinsuojelijat tekevät parhaansa antaakseen pennuille mahdollisuuden hyvään ja tasapainoiseen elämään. Erilaisten sterilointikampanjoiden avulla pyritään aktiivisesti vähentämään ei- toivottujen pentujen määrää ja siten ajan kanssa vaikuttamaan kodittomien koirien kokonaismäärään. Kulkurit on aktiivisesti mukana vaikuttamassa kadulle syntyvien koirien määrän vähentämiseen eettisesti ja kestävän kehityksen keinoin. Kulkurien käynnissä olevat sterilointikampanjat löydät täältä.
Luiza Mandru on romanialaisnainen, jonka kanssa Kulkurit on pitkään tehnyt yhteistyötä. Pennusta huolehtiminen on raskasta jo sellaisenaan, mutta Luizalla niitä on nyt 25. Lisäksi hänellä on muut koirat. Steriloinneilla voimme toivottavasti vaikuttaa myös Luizan tilanteeseen niin, ettei pentuja enää tulevaisuudessa olisi niin paljon.
Ania- emo synnytti kuusi pentuaan hylätylle alueelle, joka toimii työmaan kaatopaikkana. Rina, Gretta, Setta, Demi, Eemeli ja Silver, eli neljä tyttöä ja kaksi poikaa, syntyivät pihamaalle betonilaattojen alle. Koska lapset käyvät leikkimässä alueella ja hyppimässä betonilaattojen päällä, ihmiset olivat huolissaan emon mahdollisesta aggressiivisuudesta pentujaan puolustaessaan. Luiza sai tiedon pennuista ja lähti poimimaan niitä turvaan. Apujoukkojensa kera Luiza sai ensin kiinni Anian ja sen jälkeen pennut, jotka löytöhetkellä olivat noin neliviikkoisia. Luizan luona pennut ovat saaneet kasvaa turvassa emonsa kanssa ja niistä on sukeutunut hyväkuntoisia, vahvoja ja terveitä pentuja. Kaikki pennut ovat herttaisia, leikkisiä ja rakastavia koiranalkuja, jotka tulevat hyvin toimeen niin isompien kuin pienempienkin kaverien kanssa. Luizan mukaan Anian pennut ovat täynnä elämää ja kuin pikku pommeja riekkumassa joka paikassa. Myös emo Ania on todella sosiaalinen ja rakastaa ihmisen seuraa.
Ania- emo painaa noin 13 kiloa. Pennut ovat hieman sirorakenteisempia, joten niistä odotetaan noin kymmenenkiloisia tai sen vähän alle.
5.7.2015 Rina on tänään varattu omaan kotiin Suomeen.
9.8.2015 Rina saapui viime yön Kulkurilennolla omaan kotiinsa, jossa sitä malttamattomana odotettiin. Rina on nyt suomalainen koirakansalainen ja se saa elää loppuelämänsä rakastettuna perheenjäsenenä. Onnea Rina ja perhe.
23.4. 2016
Koirakansalainen Rina tottelee (kun sille päälle sattuu) nykyisin nimeä Demi ja on odotetusti hurmannut ihmisensä ja ottanut paikkansa kotikoirana suvereenisti. Tässä Demin kuulumisia:
“Demi tyttömme on viennyt sydämen kaikilta perheenjäseniltämme jo alku metreillä!
Hän on ensimmäinen koiramme ja siten tässä oli hauska tutustua koiranelämään ja sen tuomiin positiivisiin asioihin, ja päivääkään en vaihtaisi pois!
Neiti osoittautui sisäsiistiksi, joka oli jo super ylläri!! 2 kertaa alussa teki sisälle tarpeensa ja sekin johtui omasta ymmärtämättömyydestämme hänen rytminsä suhteen. Kotimme on säilynyt ehjänä, muutama hampaanjälki saattaa olla pöydänjalassa ja pari piuhaa tuli maisteltua silloin vielä pienenä ollessaan. Siis mitättömiä juttuja.
Alusta asti hän omaksui meidät kaikki ja oli mitä lutuisin ja kiltein koiruli ikinä! Pelkäsi kyllä muita koiria (kaikenlaisia), kunnes hommasimme Mustista&Mirristä Feromeni pannan. Muutos näkyi jo alle viikossa! (Pantaa pidimme ohjeiden mukaan vajaa 5 vkoa). Siitä lähtien hän on ollut “kaikkien kaveri” ja aloitteen tekijä kaikille koiruleille, jotka vastaan tulevat – siis nauttinut koirana olemisesta!
Ihmisiin hänellä on ollut luottoa, kun ulkona tapailemme. Hänestä on kehkeytynyt viisas “vahtija”, joka ilmoittaa aina tapahtumista tai näkemästään kotioloissa, välillä hieman liikaakin 🙂 -> säikähdän nimittäin ajatuksissani ollessa hänen ilmoituksiin.
Koiran sielunelämää ymmärtämättömänä ihmisenä olen oppinut valtavasti tältä neidiltä!! Olen oikeastaan oppinut aivan uuden “kielen”! Haukkuja on erilaisia, kuten murinaakin, mutta myös “puhetta”. Kellon tarkasti hän tulee mammalle kertomaan, jos välipalan aika on mennyt ohi tai aamulla kello xx on viimeinkin lopullisesti noustava! Olen nimittäin ollut kotona työttömänä, niin kun muu perhe lähtee kotoa, on meillä aamuisin vielä omat pikkutirsat ja hemmotteluhetket ja hän herättää sitten aina samaan kellon aikaan!
Yönsä hän nukkui ihan alkuun kodinhoitonuoneessa portin takana (samoin päivisin jos kukaan ei ollut kotona), nykyisin sitten valtakuntaa on koko talo ja yöunet on Minnin (pian 13v) huoneessa.
Alkuajan “turkin” hilseily, silmien rähmiminen on muisto vain, sillä hänelle on kasvanut upea kiiltävä ja kiharainen turkki ja muhkea häntä (alun “rotanhäntään” verrattuna). Alussa annoin useita kk maitohappobakt., monivitam. ja lohiöljyä, nyttemmin vain lohiöljyä. Hampaat näyttävät hyviltä, ja kynnet kasvavat (no tuo kynsien leikkaus on kyllä hieman vaativa toimenpide, mutta onnistuu herkkujen kera!!)
Ekat juoksutkin tuli helmikuun alussa (siisti itseään jatkuvasti, ettei mitään meinannut huomatakkaan! eikä pöksyjä tms. tarvittu lainkaan), näin ollen meillä on sitten leikkausoperaatio hänelle tiedossa huhti-toukokuun tienoilla (pitää kuulemma mennä minimi 2 kk juoksuista, silloin tsekkaamme myös mahd. rokotukset).
Tuolloin oli huomattavissa vain lisääntynyttä huomion tarvetta, mutta eipä juurikaan muuta – lukuunottamatta toisia koiria nähdessään kävi ystävällisesti tarjoamassa häntäpäätään kaikille, sukupuolesta riippumatta 🙂
Pesuista ei kauheasti välitä, antaa toki pestä, mutta sen jälkeen virtaa ja leikkiä löytyy!! Ruokailu on meillä edelleen 3 x pvässä ja ns. iltanakki (koiran pieni kananakki, näkkikeipää tms.), mutta annokset ovat pienempiä kerralla. Näin ollen syö aina kun koululaisemmekin. Pöydästä emme ole koskaan antaneet mitään, mutta silti se kuono tuppaantuu vuorotellen jokaisen kohdalle, kunnes tyytyy kohtaloonsa (keittiössä on omakin “napostelupaikka”, mutta ruokakuppi on khh:ssa). Painoa on noin 10 kg (vaakamme ei niin tarkka ole).
Erikoista on se, että vieläkään ei hänestä lähde karvoja!? Mitenköhän muilla sisaruksilla? ei edes “vetäen”. Ehkä se aika vielä koittaa kevään aikana..?
Kovasti saamme ulkonäöstä kehuja ulkona, kätevästä koosta ja kasvoista sekä turkista ja luonteestakin. Paimenkoiraksi monet sanovat tai siis että sitä rotua varmaankin olisi…
Kyllä hän perhettämme paimentaa – ja jos joku toinen koira meinaa mamman hanskan tms. omaisuutta ottaa, löytyy varsinainen rohkea vahti, vaikka olisi isompikin koiruli vastassa! Hyvin tarkkaavainen luonne kyllä on ja sinne on mentävä, missä muutkin ovat – ikinä ei hakeudu tyhjään huoneeseen!
Ja auta armias kun näkee että joku halaa (siis meillä kotona tai perheemme ollessa kylässä) – puoli unessakin sinkoaa pikaisesti mukaan halimaan! Meillä ei siis voi halata kahden kesken, jos Demi Love on näköetäisyydellä!! Silloin ei haukuta, vaan rynnätään halimaan!
Demi Love, Demsku, Shakira jne. ovat hänen lempinimiään (peräpää heiluttaa puolivartaloa kun perheenjäsen tulee kotia (vaikka olisi vain ollut 5 min. poissa!)
Vietimme Demin 1v synttäriä 8.3 naisten päivänä, päätimme sen olevan oivallinen juhlapäivä, kun tarkkaa syntymäpäivää ei tiedossa ole.
Onpa hän tarkkaavaisuudellaan pelastanut meidät mahdolliselta tulipalolta; olimme veljeni luona kyläilemässä uuden vuoden tienoilla, pizzalaatikon kansi oli kääntynyt lähellä olevan tuikun päälle niin, että pahvi alkoi jo savuta. Olin yksin keittiössä Demin ja perheen kultaisen noutajan (pian 2v) kanssa ja etsin kaapeista tarvikkeita. Yht’äkkiä Demi kävi murisemaan – oletin hänen ilmoittavan jotakin toiselle koiralle, murina yltyi ja kun katsoin Demiä hän tuijotti terävästi taakseni ja murina muuttui haukuksi. Käännyin katsomaan taakseni ja näin mustan savun joka nousi pahvista, johon oli jo liekit tehnyt 2€:n kokoisen reiän ja liesituuletin oli aivan lähellä! Kyllä sydämeni hakkasi, kun tajusin että ei kovin pitkää aikaa olisi tarvinnut mennä kun liesituuletin olisi imaissut ja …..!!
Demi sai kyllä herkkuja teostaan! Perheen oma koira vain katseli tyynen rauhallisena vierestä!! Hän on kyllä maailman kiltein koiruli ja ymmärtää puhetta, mutta…. vahtikoiraa ei hänessä ole!
Huumoria Demissä löytyy myös paljon, tekee jekkuja (hakee sukan, tuo näytille ja sitten ajojahtiin kutsu!) valtavan leikkisä on tuo persoonallisuus!
Lenkkeillä jaksaa vaikka kuinka (kunnon pakkanen tai sadesää!). Tyttäreni talvikko-hamsteri kuoli marraskuussa ja silloin Demi ymmärsi hänen surunsa, sillä oli hyvin läsnä rauhallisesti ja nuoli aina kun oli mahdollisuus – nuolee muutenkin aina paljon kun saa rapsutuksia, korvahierontaa tai koko hierontaa, jota rakastaa!
Mökkimatkat on meillä pitkiä (2,5h) ja nekin on mennyt hyvin. 2 wc pysähdystä niin hän pärjää, ei autoilusta sinänsä pidä eli alkuun aina pelottaa, mutta rauhallisesti on sylissäni (koiran turvavyössä).
Vapaana olemme voineet pitää vain aidatulla kotipihallamme, jonne olemme tehneet hänelle n.100m2 alueen sekä veljeni luona Hauholla ollessa, kun menemme rannalle tai metsäpolulle heidän kultaisen noutajan kanssa, tämä kun tottelee kaikkia käskyjä, niin Demikin siinä seuraa mukavasti.
Nyt iän karttuessa ja herkkupalat mukana ollessamme painotamme luoksetulemiseen ym. ja homma tuntuu menevän aika kivasti.
Vantaalla kun asumme, omakotitalo alueella, jossa on paljon koiria, lapsia ja ihmisiä muutenkin, ei vapaana saa pitää…
Kesäksi teemme hänelle agility rataa, sillä tyttäreni on innostunut pitämään sellaista ystävän koiralle ja mm. mökillä ollessamme siinä on oivallista päätyöskentelyä ja liikuntaa, josta Demi tuntuu nauttivan.
Näin loppuun täytyy vielä todeta, että meidän perheen “köriläät” (pian 16 v poikamme ja iskä) ovat molemmat n.190 cm ja niinpä vaan lattialla konttailevat ja pusuttelevat, rapsuttelevat neitoamme ja lirkuttelevat, että eipä sellaistakaan olisi osanut edes odottaa!!!!”
Lue myös Ania-emon ja sisarten Grettan ja Settan kuulumiset!
Pentua harkitsevalla on suuri vastuu. Omat resurssit on ehdottoman tärkeää punnita huolella. Ajan, motivaation ja sitoutuneisuuden täytyy olla kohdallaan. Pentua harkitessasi täytyy muistaa, että mm. sisäsiisteys on opeteltava alusta lähtien, hihnakäytös on täysin uusi asia, muihin koiriin tutustumistakin saattaa joutua harjoittelemaan, yksinolo ei suju heti itsestään ja tavaratkin saattavat päätyä tylsistyneen ja aktiivisen pennun kitaan ja leluiksi ihan vain vahingossa.Pentu tarvitsee paljon selkeitä rajoja, johdonmukaista, positiiviseen palkitsemiseen keskittyvää koulutusta ja rakkautta kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi.
Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutuessa muuttua.
Mikäli Rina tulee Suomeen alle kuuden kuukauden ikäisenä, sitä ei steriloida ennen kotiutumista. Tällöin tuleva koti sitoutuu steriloimaan koiran kohtuullisen ajan kuluessa sen saavuttua Suomeen, mieluiten neljän kuukauden sisällä. Yhdistys osallistuu halutessanne steriloinnin kustannuksiin 70 eurolla kuittia vastaan. Olethan myös yhteydessä yhdistykseen (varaajaan) ennen sterilointia.
Rina saapuu Suomeen asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Rina on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.
Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan? Aikuisenkin koiran kohdalla sitoutuminen voi olla parhaillaan useiden vuosien mittainen. Muistathan myös, että kotikoiran tavat eivät ole tarhaoloista tulleille useinkaan tuttuja, eikä voida olettaa, että koira kulkisi hihnassa heti vaivattomasti, olisi tottunut sisätiloihin ja työpäivän mittaiseen yksinoloon tai jättäisi tavarasi rauhaan. Tiedossa on varmasti töitä ja takapakkia, mutta myös iloisia hetkiä ja onnistumisen riemua. Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutumisen edetessä muuttua.
Koirat saapuvat Romaniasta Suomeen steriloituna tai kastroituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi koirat on mikrosirutettu ja niillä on EU-lemmikkipassi. Rescueyhdistys Kulkurit ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sitoumuksen kriteereitä sekä Maa- ja Metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnissa. Tässä artikkelissa esitetyn koiran kodinetsintää hoitaa Rescueyhdistys Kulkurit ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 24032685.
Slogan - Lubita on kerrassaan valloittava persoona. Lubita ei voisi saada tarpeekseen ihmisen huomiosta ja rapsutuksista, ja se sopisi varmasti monenlaiseen kotiin.
Syntymaaika - noin 2021
Sijainti - Romaniassa (One Rescue Association, Cosoba)
Slogan - Pehmeä Marinja etsii kotia, jossa olisi aiempaa kokemusta koirista sekä kosolti rakkautta ja huolenpitoa jaettavaksi. Marinja voisi sopia myös ainoaksi koiraksi.
