Päivitetty 24.07.2020

Naistenviikko 18.-24.7.2020


“Tiedostan olevani onnekas. Olen niin onnekas, että välillä ulkona liikkuessani minua suoraan sanottuna hävettää. Täällä meillä päin kun vain harvoille siunaantuu tällaista onnea: katto pään päällä, pehmeä peti oman ihmisen jalkopäässä, eukalyptukselta hennosti tuoksuva turkki. Oma ihmiseni huolehtii minusta joka päivä ja useimmiten meillä on aika ihanaa, vaikka tiedän ettei hänellä itsellään aina ole kaikki hyvin. Kun kuulen hänen itkunsa iltaisin, painaudun tiiviisti hänen kylkeensä ja makaan siinä aivan hiljaa, kunnes tunnen hänen hengityksensä tasaantuvan ja hiivin sitten omalle paikalleni nukkumaan. Aamulla ihminen murtaa minulle aamiaiseksi puolet paahtoleivästään, vaikka kuulen hänen vatsansa yhä kurnivan.

Olen kymmenen kuukautta vanha, kun synnytän ensimmäiset pentuni. Viisi suloista, mustavalkoista, pörröistä pentua. Olen niistä ylpeä, mutta ihmisen ilme on kauhistunut: “Minulla ei ole varaa elättää edes meitä kahta niin hyvin, kuin toivoisin. Miten pystyisin koskaan huolehtimaan näistä?”. Vielä samana päivänä ihminen nostelee varovasti pennut vanhaan eväskoriin, nostaa korin ja minut autoon ja ajaa vähän matkan päähän läheiselle koiratarhalle. Korvia huumaava haukkuminen täyttää auton ihmisen noustessa ulos juttelemaan minulle tuntemattoman naisen kanssa. Hän näyttää naiselle korin sisältöä, nyökkää ja ojentaa sen sisältöineen naiselle, joka kori mukanaan häviää sisään tarhan porteista.
Tarhan henkilökunta huolehtii myös minusta. Minut viedään sisään steriiliin huoneeseen, jossa lääkäri pistää minua neulalla. Sen jälkeen en muista enää oikeastaan mitään, muistikuvat palaavat kunnolla vasta illalla omassa pedissäni maatessani. Ihminen istuu vieressäni ja silittelee päätäni, vatsaani sattuu hitusen. Ajatustenlukijan lailla hän kuiskaa: “Ei hätää, pennuista pidetään nyt hyvää huolta. Kiitos välittävien ihmisten, myös meidän tulevaisuutemme on turvattu, eikä sinun enään koskaan tarvitse synnyttää enempää pentuja”.”

Naistenviikolla 18.-24.7. tavoitteenamme on kerätä 3000 euroa, eli 100 koiran steriloinnin verran varoja, sterilointiprojekteihimme Romaniassa. Kertomalla seitsemän narttukoiran tarinan niiden elämästä ennen sterilointia, haluamme näyttää, miten sterilointi voi pelastaa ja antaa nartulle paremman elämän. Että se yksi sterilointi todella, oikeasti, muuttaa elämiä.

Osallistut naistenviikon keräykseen helposti näin:
1. MobilePaylla numeroon 23855. Kirjoita viestiksi “naistenviikko”.
2. Tililahjoituksella tilille FI73 1029 3000 3566 41 viittellä 2299.
3. Jakamalla tietoa kampanjasta omissa somekanavissasi!

Kiitos tuestasi! 💚

 

————————————————-

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Rescueyhdistys Kulkurit ry:lle 22.2.2018. Toimeenpanoaika on 22.2.2018–31.12.2022 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero on RA/2018/196.

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.