Rescueyhdistys Kulkurit ry
TOIMINTAKERTOMUS 2017

1 Yleistä

Rescueyhdistys Kulkurit ry on aatteellinen, ja osa-aikaista toiminnanjohtajaa lukuun ottamatta, vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys. Vuonna 2012 perustettu yhdistys toimii kestävän eläinsuojelutyön periaatteiden mukaisesti. Yhdistyksen tavoitteena on eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Yhdistyksen toimihenkilöt pyrkivät toiminnan kehittämiseen ja läpinäkyvyyteen tukijoitaan kunnioittaen. Toiminta keskittyy Romaniaan, maan hylättyjen ja kodittomien koirien auttamiseen, joita on 20 miljoonan asukkaan Romaniassa arviolta 2-3 miljoonaa. Yhdistys pyrkii puuttumaan ongelmiin siellä mistä ne ovat lähtöisin. Steriloinnit ja valistustoiminta paikan päällä kohdemaassa ovat yhdistyksen jatkuvasti nousevaa avainaluetta.

Kertomusvuonna Kulkurit on jatkanut tasaista kasvuaan ja toimintaansa vastuullisena yhdistyksenä. Vuosi oli huikea, sterilointityö otti toden teolla tulta alleen ja yhdistyksemme avustuksella steriloitiin yli 6 000 koiraa ja kissaa. Tänäkin kertomusvuonna Kulkurit sai osakseen mediahuomiota ja toiminnanjohtajaa pyydettiin useaan haastatteluun ja keskusteluun. Toimijoina Kulkureita, heidän prosessejaan ja tapojaan toimia, osataan arvostaa monella taholla. Kulkurit on säilyttänyt paikkansa luotettavana yhdistyksenä.

Adoptiotoiminta kasvoi edellisvuodesta, kun 490 (447)** koiraa sai kertomusvuoden aikana uuden elämän Suomessa. Adoptiotoiminnan prosesseja on kuluvana vuonna hiottu entisestään toimivammaksi yhdistyksen sisällä sekä romanialaisten yhteistyökumppaniemme ja lähettävänä tahona toimivan eläinlääkäriaseman kanssa. Adoptio-ohjelmassa mukana olevat koirat läpikäyvät lähtömaassa terveystarkastukset ja hoitotoimenpiteet, joilla varmistetaan maahantuontimääräysten vaatimukset sekä minimoidaan mahdollisia riskejä. Adoptioprosessiin lisäsimme suosituksen testauttaa kodin saaneet koirat uudelleen muutamien sairauksien osalta kuusi kuukautta kotiintulon jälkeen.

Kulkurit osallistui edellisvuosien tapaan erilaisiin tapahtumiin niin valistus- kuin varainkeruumielessä. Kulkurien sanomaa on tänäkin kertomusvuonna vienyt eteenpäin myös julkisuudesta tunnettuja henkilöitä, joka ilahduttavasti vahvistaa myös julkisesti sen, että toimintamme on koettu eettisenä, kestävän kehityksen mukaisena ja ennen kaikkea luotettavana.

Kulkureissa oli aktiivisia toimihenkilöitä kuluneena vuonna keskimäärin 45 (39). Määrä on tasaisesti kasvanut sen mukaan mitä toiminta on kasvanut. Yhdistys arvioi tarvetta lisätä toimijoita riveihinsä ja tarpeen mukaan olemme rekrytoinnin kautta hakeneet uusia henkilöitä. Aktiiviset toimihenkilöt tekevät yhdistyksen hyväksi vapaaehtoista, palkatonta, työtä omalla vapaa-ajallaan. He mahdollistavat yhdistyksen jatkuvan toiminnan ja kehityksen jokapäiväisellä työllään.

** Läpi koko toimintakertomuksen suluissa oleva luku tarkoittaa vastaavaa toteumaa edelliseltä, vuoden 2016, toimintakaudelta.

2 Toiminta

2.1 Kenttätyö

Kertomusvuonna yhdistyksen toimesta jatkettiin yhdistysmatkojen tekoa Romaniaan noin kahden kuukauden välein. Panostimme lisääntyneen aktiivien määrän myötä siihen, että uudemmat toimijat pääsevät tutustumaan Romaniaan kokeneempien kävijöiden kanssa ja tietotaito leviää yhdistyksen sisällä.

Oleellisena matkojen sisällössä pidettiin adoptio-ohjelmassa olevien koirien tilanteen päivittäminen ja uusien adoptio-ohjelmaan tulevien koirien valitseminen. Lisäksi tärkeää on ollut viettää aikaa keskustellen ja kuunnellen yhteistyötahojemme ajatuksia ja kokemuksia sekä osallistua päätöksentekoon. Edelleen koemme tärkeäksi viedä paikallisille toimijoille osaamista ja kokemuksia enemmän länsimaisesta tavasta ottaa huomioon eläimen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja myös puhua koirien käytöksiin liittyvistä huomioista.

Kertomusvuoden aikana kenttätyössä on pyritty panostamaan aktiivien osallistumista sterilointitapahtumiin Romaniassa sekä esitellä työtämme aktiivimatkoilla entistä enemmän, ihan ruohonjuuritasolla, sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta avata toimintaamme vielä enemmän seuraajille. Lisäksi matkojen oleellinen merkitys on pystyä kehittämään toimintatapoja yhä laadukkaammaksi.

Kenttätyön laatua kehitettiin kertomusvuonna suunnittelemalla valmiit pohjat, joita matkalla käytetään sekä hiottiin suunnitelmallisuutta, jotta reissulaisten ja Suomessa olevan tiimin välillä olisi sujuvaa ja järjestelmällistä. Aktiiveille on myös tuotu esille mahdollisuuksia oppia lisää koirien käyttäytymisestä, lähestymisestä, signaaleista ja eleistä, joista on hyötyä myös kenttätyössä.

2.2 Steriloinnit

Toimintasuunnitelmassamme vuodelle 2017 tavoitteena oli jatkaa edellisten vuosien tapaan sterilointien näkyvyyden lisäämistä kotimaassa ja kohdemaassa Romaniassa kestävän eläinsuojelutyön edistämiseen sterilointien ja valistuksen keinoin. Tavoitteena oli myös saada Kulkurien sterilointitoiminnalle selkeä ja toimiva prosessi, joka ohjaa kasvavaa toimintaa turvallisesti ja laadukkaasti. Tavoitteena oli Kulkurien historian merkittävin vuosi sterilointien saralla ja se tavoite todella saavutettiin: vuonna 2017 ylitettiin 10 000 steriloidun eläimen*** raja Kulkurien toiminta-aikana.

Toiminta perustuu suurimmaksi osaksi kylissä ja pikkukaupungeissa järjestettäviin ilmaiskampanjoihin, joihin paikalliset saavat tuoda lemmikkejään steriloitavaksi tai kastroitavaksi. Koirille tarjottiin useammassa kampanjassa mahdollisuus myös tunnistusmerkintään. Kertomusvuonna käynnistyi myös useampi jatkuva sterilointikampanja, paikallisten eläinlääkäriasemien osaamista hyödyntäen. Kulkurien sterilointikampanjat tapahtuvat Romaniassa ja kohdistuvat sekä omistettuihin, että kodittomiin eläimiin – niihin eivät kuulu Kulkurien adoptio-ohjelmassa olevat koirat.

Yhteensä steriloitiin 6243 eläintä, joista 3484 oli koiria ja 2759 kissoja. Yhteistyökumppaneita Kulkureilla oli kertomusvuonna sterilointien saralla 16 kappaletta, uusia vuonna 2017 olivat Sava’s Safe Haven, Sache Vet Clinic ja M. G. Rescue. Lisäksi yhteistyötä jatkettiin edellisvuosien kumppaneiden kanssa. Kertomusvuonna suurin osa sterilointikampanjoista olivat jatkuvia ja Kulkurien yhteistyötahot järjestivät vuoden aikana useita sterilointipäiviä, jonne paikalliset ilmaiseksi saivat tuoda lemmikkejään steriloitavaksi.

Sterilointityön tukemiseksi järjestettiin useampi some-kampanja. Sterilointikummi- kampanjoita, joissa Kulkurien yhteistyökumppaneiden steriloimille koirille etsitään Suomesta kummeja kustantamaan kyseisen koiran sterilointi, järjestettiin tasaisin väliajoin ja kampanjat koettiin hyväksi tavaksi kerätä varoja sterilointityöhön. Kampanjat olivat suosittuja ja koirille löytyi kummeja nopeasti. Kesällä järjestettiin kuukauden kestävä Kesäkuntoon 2017-kampanja, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja steriloinneille, mutta myös informoida Kulkurien tukijoita sterilointien tärkeästä roolista osana kestävää eläinsuojelutyötä. Kesäkuntoon-kampanjan tuotto oli tekstiviesteinä 1 338,85 euroa ja tililahjoituksina 1 385 euroa. Elokuussa järjestettiin somessa viikonloppuhaaste, jonka aikana lahjoituksia tuli 587,35 euroa. Lokakuussa sterilointiviikonloppuna varoja kerättiin tekstareilla 271,91 euroa. Joulukuussa sterilointeihin kerättiin varoja #jouluneläinsuojeluteko-kampanjan avulla. Viikon kestäneen tekstiviestikampanjan aikana kerättiin sterilointityöhön 1 357,96 euroa.

2017 oli kaikin tavoin ainutkertainen vuosi mitä tulee sterilointeihin. Varoja sterilointeihin kerättiin yhteensä 21 896,16 € (17 666,08). Sterilointikampanjoihin käytettiin varoja yhteensä -153 191,89 €. Alijäämä -131 295,73 € katettiin yleisistä lahjoituksista, muista tuotoista, sekä edellisten vuosien ylijäämistä.

*** Sterilointimääriin ei lasketa adoptoituja, Suomesta kodin saaneita koiria tai kissoja. Lukuihin sisältyy omistetut vapaana liikkuvat sekä vapaana elävät kodittomat eläimet Romaniassa.

2.3 Adoptiotoiminta

Yhdistyksen adoptiotoiminta Romaniasta oli nousujohteista lisääntyneen eettisen tietoisuuden ja kysynnän ansiosta. Vuonna 2017 yhdistys sijoitti yhteensä 490 (447) koiraa uusiin koteihinsa. Kertomusvuonna tuotiin kotihoitoon 41 (19) koiraa, joista vuoden lopussa kotia etsi vielä 6 (2). Tietoomme tulleita koirien lopetuksia oli 22 (10), joissa lopetukseen johtaneina syinä oli mm. erinäisiä vanhuuteen ja terveydentilaan liittyvien ongelmien takia ja onnettomuuksia. Uudelleensijoituksia oli 48 (26), joista vuoden lopussa edelleen etsi uutta kotia 13 koiraa.

Koiria tuotiin seuraavilta yhteistyötahoilta seuraavasti:

• 157 Cosoban yksityinen tarha, jonka on rakennuttanut eläinlääkäri Adina Vladut
• 75   Glinan yksityinen tarha, jota ylläpitää yhdistys Asociatia A Doua Sansa
• 63   Rosiorin kunnallinen tarha, jota auttaa yksityinen eläinsuojelija Cornelia Stanescu
• 56   Luiza Mandru, yksityinen eläinsuojelija
• 43   Ioana Bodea, yksityinen eläinsuojelija
• 27   Mihaela Soare, yksityinen eläinsuojelija
• 23   Carpen yksityinen tarha, jota ylläpitää Carpe-yhdistyksen Carmen Mandescu ja Veera Palonen
• 15   Roxana Deissima, yksityinen eläinsuojelija
• 15    Suflete Dragin yksityinen tarha, jota ylläpitää Suflete Dragi -yhistyksen Alina ja Anda Murgu
• 10    M.G. Rescuen yksityinen tarha, jota ylläpitää Mihai Grigorie

Lisäksi kuusi koiraa tuotiin yksittäisiltä eläinsuojelijoilta, joista kolme uudelta yhteistyötaholtamme Happy Dogs Morenin yksityiseltä tarhalta.

Kissoja tuotiin adoptioon Romaniasta vuoden aikana kolme kappaletta yksityisten ihmisten toiveesta.

Adoptiotoiminnassa merkittävimmät panokset laitettiin kuluneena vuonna toimintojen ja prosessien vankentamiseen ja etenkin terveyspuolella tehtiin useita uudistuksia ja tarkennuksia. Olemme saaneet työskennellä suomalaisten eläinlääkärien kanssa. Yhteisenä tavoitteena kaikille on tehdä rescuekoirien adoptioista niin turvallista, laadukasta ja riskitöntä kuin mahdollista. Olemme reagoineet vuoden aikana moniin terveysasioihin ja lisänneet ohjelmaamme esimerkiksi suosituksen sydänmadon uudelleentestauksesta. Ulko- ja sisäloishäätövalmisteiden käyttöä on päivitetty, ja anaplasmoosin hoitoon liittyen olemme neuvotelleet paikallisen klinikan kanssa, jotta antibioottien käyttö olisi vähentävään suuntaan.

Loppuvuodesta 2017 olemme olleet tiiviisti mukana seuraamassa multiresistanssien bakteerien aiheuttamaa huolta ja aloittaneet esim. otantatestit kauttamme saapuvista koirista kantaaksemme vastuumme “superbakteerien” esiintymisestä Suomessa. Olemme myös peräänkuuluttaneet yhteisiä standardeja rescuetoiminnalle Suomessa, jotta kaikille toimijoille luotaisiin yhteiset toiminnan laatukriteerit.

Uudelleensijoitusmäärän noustua perustimme toimintavuoden aikana sisäisen työryhmän, jossa käsiteltiin uudelleensijoituksiin johtaneita syitä, koottiin tilastoja ja pohdittiin uusia keinoja uudelleensijoitusten vähentämiseen. Adoptio- ja jälkihuoltoprosessiin tehtiin pieniä muutoksia ja lisäyksiä, joiden toivomme edesauttavan uudelleensijoitusmäärän laskussa.

2.4 Carpe-projekti

17.5.2016 käynnistyi Kulkurien ja romanialaisen eläinsuojelijan ja Kulkurien pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Carmen Mandescun yhteinen projekti, rakentaa uusi suojatarha Romaniaan Mitrenin kylään.

Vuonna 2017 Carpe projektille tehtiin viitteellisiä lahjoituksia yhteensä 68 875,29 € (27 498,68). Muut lahjoitukset Carpelle olivat 10 663,30 €. Polaris Tattoo Helsingissä järjesti Walk In -tattoo päivän, jonka tuoton se lahjoitti kokonaisuudessaan projektille. Vuonna 2017 projektille ohjattiin yhteensä 89 010,77 €. Rahaa jäi seuraavaa vuotta varten 8691,57 €.

Projektissa lanseerattiin Häkkikummi-kampanja maaliskuussa 2017 ja häkkikummeiksi ryhtyi yhteensä 13 yritystä. Yritykset tulevat saamaan kummihäkkinsä asukkaiden kuulumisia yhdistyksen Facebook sivuilla postauksissa, joissa myös lahjoittaneet yritykset saavat näkyvyyttä. Yrityssponsorit lisääntyivät yhdellä, tehden projektin yrityssponsorien määräksi yhteensä kuusi vuonna 2017.

Kesäkuussa 2017 tontti, jonka kauppasumma oli 36 000 €, oli kokonaisuudessaan maksettu ja omistajuus siirtyi Carpe-yhdistyksen Carmen Mandescun nimiin.

Carpen rakennustyön edistyminen on ollut vaihtelevaa, häkit ja navetan muutostyöt ja viimeistely ovat sujuneet hyvin ja sutjakkaasti, mutta haasteita on tuonut mm. tarhalle johtavan tien kunnostus, jonka kylän pormestari alkujaan lupasi hoitaa. Romanian byrokratia nosti jälleen päätään, eikä tätä kunnostustyötä kuitenkaan ollut budjetoitu kylän budjettisuunnitelmaan, eikä siten pormestarin mukaan ollut mahdollista toteuttaa. Keskustelut pormestarin kanssa ovat edelleen kesken. Myös sähkötyöt ovat aiheuttaneet päänvaivaa, sillä sähköyhtiöiden mukaan muuntaja, josta sähköt tarhalle tulisi, sijaitsee liian kaukana tarhalta, eikä näin ollen ole mahdollista vetää sähköjä suoraan, vaan ilmeisesti tarvittaisiin uusi muuntaja lähempänä tarhaa. Tämä taas nostaisi kustannuksia kovasti. Carmen Mandescu selvittelee eri mahdollisuuksia sähkön saannille, mm. aurinkoenergian käytön mahdollisuutta punnitaan.

Alun perin tarhalle kaavailtiin 70 häkkiä, joista 6 olisi navetan yhteydessä ns. sisähäkkejä omalla ulkoilualueella. Tämä määrä oli enimmillään 150:lle koiralle. Vuoden aikana määrä kuitenkin vähennettiin 63 häkkiin, jotta tarha ei tulisi liian ahtaaksi ja samalla koirien maksimimäärä väheni 135:een. Kaikki häkit valmistuivat vuoden 2017 aikana ja ensimmäinen erä laadukkaita koirankoppeja tilattiin marraskuussa. Kopit ovat rakennettu tilaustyönä ja niissä on eristys, jotta ne ajavat asiansa eri vuodenaikoina. Koppien katot ovat hieman kaltevat, jotta vesi ja mahdollinen lumi helpommin valuisi niistä pois ja siten säilyisivät pidemmän aikaa hyväkuntoisina. Koppien katot kuitenkin ovat myös koiraystävälliset, eli koira pystyy olemaan katolla tähystämässä.

Carpen tarhalle remontoidaan myös pienehkö asuintila asumiskuntoiseksi. Tarhalle muuttaa asumaan Veera Palonen, joka tälläkin hetkellä asuu Romaniassa ja on ollut vastuussa koirista edellisellä tarhalla, jota Carmen Mandescu ylläpiti toisen romanialaisen eläinsuojelijan, Ioana Roxana Diaconun kanssa, A Doua Sansa yhdistyksessä. Koiria on pikkuhiljaa alettu siirtämään Carpen tarhalle, mutta ennen kuin tarhan vastuuhenkilön Veera Palosen asuintilat ovat valmiita ja sähkön saantiin tulee selvyyttä, kaikkia koiria ei pystytä siirtämään tarhalle, sillä niiden vastuuta ei voi jättää tarhan rakennusmiesten perheen harteille.

2.5 Valistus

Sterilointien ohessa myös toinen lempilapsemme, valistustoiminta, eteni kuluneena vuonna. Valistustoimintaa tehdään Kulkureissa kahdella eri tasolla. Paikallisesta valistuksesta puhuttaessa tarkoitetaan paikallisten eläinsuojelijoiden, eläinlääkärien ja hoitajien koulutustoimintaa, jota viedään Romaniaan suomalaisten ammattiosaajien myötä. Esimerkiksi Koira- ja kissakoulu Heiluva Hännän Miira Hellsten matkasi Romaniaan helmi- ja huhtikuussa pitämään luentoja mm. eläinten käyttäytymisestä ja elämästä tarhaolosuhteissa.

Kouluvalistuksessa taas keskitytään paikallisten lasten ja nuorten valistamiseen. Tämä tapahtuu Hobo Education -paketin avulla, minkä on koonnut yhdistyksen aktiivi, opettaja Reetta Herranen. Huhtikuussa solmimme sopimuksen Bukarestissa asuvan Cristina Ionescun kanssa. Tavoitteena on saada Cristinan ja hänen työryhmänsä avulla vakinaistettua valistustoiminta kouluihin ympärivuotiseksi ja säännölliseksi. Työ on Romanian byrokratian ja osittain myös pitkien loma-aikojen takia hidasta, mutta suunta on oikea. Toukokuussa Cristina ryhmineen vieraili Frumuosan kylän koulussa. Joulukuussa saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden vierailla bukarestilaisessa orpokodissa valistuksen merkeissä.

2.6 Tiedotus

Yhdistyksen pääasiallisina tiedotuskanavina toimivat yhdistyksen kotisivu, www.kulkurit.fi, sekä Facebook-sivu, www.facebook.com/kulkurit. Lisäksi kertomusvuonna käytettiin aktiivisesti yhdistyksen Instagram-, sekä YouTube-tiliä. Yhdistys pyrkii olemaan tiedotuksessaan mahdollisimman avoin ja reaaliaikainen ja siksi myös sosiaalinen media on valittu viralliseksi tiedotuskanavaksi.

Kotisivujemme käyttäjillä on ollut mahdollista tilata uutiskirje sähköpostiinsa. Kuukausittain lähetettiin formaattimuotoinen uutiskirje postituslistalla oleville henkilöille, joita oli noin 2000.

Yhdistys on myös jakanut tapahtumissa esitteitä, informoinut kauppojen ilmoitustauluilla ja muilla mahdollisilla paikoilla. Yhdistys pyrkii myös olemaan aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa mukana, sekä järjestämään niitä itse, jotta tiedonvälitys saataisiin mahdollisimman kattavaksi ja laajaksi.

Oleellisesti Kulkurien arvoihin kuuluva avoin tiedottaminen jatkui toimintavuoden aikana ja pyrimme reagoimaan ajantasaisesti rescuekenttää koskettaviin asioihin ja ottamaan kantaa reaaliaikaisilla tiedotteilla asioihin, joihin koemme meillä olevan kokemus- ja osaamispohjaa. Kaikki tiedotteet ovat luettavissa Kulkurien kotisivuilla ja Facebookissa (mm. Sterilointitoiminnan periaatteet 07/2017: kulkurit.fi/tiedote-13-7-2017-rescueyhdistys-kulkurit-ryn-sterilointitoiminnan-periaatteet-romaniassa/ ja Ajankohtaista multiresistanteista bakteereista 11/2017: kulkurit.fi/tiedote-ajankohtaista-multiresistanteista-bakteereista/).

2.7 Media

Kulkurit olivat esillä kertomusvuoden aikana seuraavissa medioissa:

Iltalehti 8.1.2017. Iltalehden toimittaja Vivika Monto kirjoitti artikkelin Taika-koiran (ent. Baby Hobo) ihmeellisestä elämästä 5.1.2017. Artikkeli julkaistiin myös verkossa 8.1.2017 otsikolla Taika-koira sai Suomessa uuden elämän. Artikkelissa haastateltiin myös toiminnanjohtaja Salla Honkapäätä.

Iltalehti 30.1.2017. Suomeen saapui 17 rescue-koiraa Romaniasta Rescueyhdistys Kulkuri ry:n toimesta sunnuntaina 29.1.2017. Iltalehti julkaisi verkossa 30.1.2017 koskettavan videon siitä, kun Jenni Kivistö tapaa ensi kertaa Freyja-koiran Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Voice.fi 24.2.2017. Voice.fi -viihdesivusto kertoo 24.2.2017 muusikko Eva Louhivuoren julkaisseen koskettavan kuvan Instagramissa. Kuva liittyy laulajattaren ja fitness-ammattilaisen Janni Hussin Romanian reissuun. He tutustuivat Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toiminnanjohtajan kanssa kodittomien koirien elämään, paikallisten eläinsuojelijoiden arkeen ja Kulkurien toimintaan vieraillen koiratarhoilla.

Neliveto 1/2017. Neliveto-lehti on Ylöjärven koirakerhon oma jäsenlehtilehti.  Vuoden ensimmäisen Neliveto-lehden teemana on rescue- ja kodinvaihtajakoirat. Numerossa on myös Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toiminnanjohtajan Salla Honkapään kirjoitus “Myytit rescuetoiminnassa.”

Helsingin Uutiset 3.5.2017. Artikkeli Romanian tarhakoirat saivat hyvän kodin julkaistiin Helsingin Uutisten metropainoksessa 3.5.2017. Yhä useampi päätyy antamaan kodin kodittomalle koiralle. Yksi heistä on Erika Laiho, joka antoi miehensä kanssa kodin romanialaisille Kiira– ja Luka-koirille. Molemmat koirat tulivat Suomeen Rescueyhdistys Kulkurit ry:n kautta.

Seiska 27/2017. Seiska-lehden numerossa 29/2017 on Rambo-kissan tarina. Rambo löydettiin nälkiintyneenä kadulta Virosta vuonna 2010. Se pelastettiin Suomeen odottamaan loppuelämän kotia. Kauan Rambon ei tarvinnut odottaa, sillä Anni ja Antti Aho päättivät adoptoida sen.

Hufvudstadsbladet 2.9.2017. Ruotsinkielinen Hbl – Hufvudstadsbladet oli paikalla, kun Kulkuri-lento laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle heinäkuussa 2017. Lehti julkaisi yhdistyksestä ja adoptoinnista kattavan artikkelin 2.9.2017.

UutisOiva 9.9.2017. Artikkeli “Charlie pääsi Romaniasta kotihoitoon” julkaistiin Seutulehti UutisOivassa 9.9.2017. Ikaalilainen Outi Kekkonen on rescuekoira Charlien kotihoitaja niin kauan, kunnes sille löytyy oma koti. Charlie pelastettiin pentuna Romaniasta pienen kylän hautausmaalta. Koira päätyi Rescueyhdistys Kulkurit ry:n adoptio-ohjelmaan ja sitä kautta kotihoitoon Ikaalisiin.

Kouvolan Sanomat 18.9.2017. Kouvolan Sanomissa julkaisiin 18.9.2017 artikkeli, jossa kerrotaan, että rescue-koiran kanssa tulee edetä pienin askelin. Rescueyhdistys Kulkurien toiminnanjohtana Salla Honkapää listaa luotettavan yhdistyksen piirteitä, joita ovat kattavat kotisivut, yhdistyksen rekisterinumero, mahdollisen rahankeruuluvan numero ja Eviran eläintentuontijärjestelmä Tracesin rekisterinumero.

3 Varainhankinta

Kertomusvuonna Rescueyhdistys Kulkurit ry:llä oli Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa lupanumerolla POL-2015-11312. Lupa oli voimassa 1.1.2016 – 31.12.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhdistyksellä on käytössään pankkitili viitteellisiä rahalahjoituksia varten, tekstiviestilahjoitusmahdollisuus, keräyslippaat sekä PayPal. Varoja kerätään rahalahjoitusten ohella kannatustuotemyynnillä, tapahtumilla, kirpputoritoiminnalla ja nettihuutokaupoilla. Yhdistys myy kannatustuotteitaan verkkokaupassaan, HoboShopissa, sekä tapahtumien yhteydessä. Kannatustuotemyyntiä kuluneena vuonna oli 14 933,97 € (19 433,04).

Kaiken kaikkiaan varainhankinnan bruttotuotto oli 198 675,31 € (156 111,91).

3.1 Lahjoitukset

Lahjoituskohteita kertomusvuonna:

• Steriloinnit (sisältää kissojen ja Suflete Dragin lahjoitukset)
• Carpen (Carmen Mandescu, Veera Nuri) rakenteilla oleva koiratarha Mitrenin kylässä
• Yksityinen eläinsuojelija Mihaela Soare Targovisten kylässä
• Yksityinen eläinsuojelija Luiza Mandru Gradistean kylässä
• Yksityinen eläinsuojelija Ioana Bodea Cosoban kylässä
• OneVet-eläinlääkäriaseman omistajan Adina Vladutin rakennuttama koiratarha Cosoban kylässä
• Roxana Munteanu
• Kertaluonteisia kohteita kuten Projekti Speranta, muutaman yksittäisen koiran auttaminen, RAR:n sterilointikeskuksen rakentamiseen osallistuminen

Rahalahjoituksia saatiin viitelahjoitukset, kampanjakeräykset, keräyslipastuotot ja tekstiviestilahjoitukset mukaan lukien 138 670,38 € (82 574,06). Kohdennetut lahjoitukset käytettiin kohteiden hyväksi joko maksettuina laskuina kuten sterilointien kohdalla, suoraan rahana tilille siirrettynä tai tavara- ja ruokalahjoituksina. Melkein 50 % rahalahjoituksista kohdistui uuden n. 150 koiran Carpen tarhan rakentamiseen, kun kertomusvuonna vihdoinkin projekti saatiin kunnolla käyntiin.

Lahjoituskuormia lähetettiin Romaniaan kertomusvuoden aikana 16. Kuormat sisälsivät yhteensä 51 lavaa. Lahjoitusten osuus kuormista sisälsi pääasiassa ruokaa, mutta myös muita tarpeellisia lahjoitustavaroita säännöllisille yhteistyökumppaneillemme yhteensä noin 23 500 kg. Kuormien kustannukset jakaantuivat lahjoitusten ja koirien lentoboksien kesken. Lentobokseja lähetetään säännöllisesti takaisin Romaniaan koirien lentomatkaa varten.

3.2 Jäsenet ja jäsenhankinta

Toimintavuonna järjestettiin omia kampanjoita jäsenhankinnan ympärille. Jokaisella jäsenellä on äänioikeus, osallistumisoikeus yhdistyksen varsinaisiin kokouksiin sekä oikeus asettua ehdolle yhdistyksen toimielimiin.

Jäsenmaksutuottoja tuli kertomusvuonna 11 370,00 € (9 960,00). Jäseniä oli toimintavuoden lopussa 712 (429). Kalenterivuoteen jäsenmaksun maksamatta jättäneitä jäseniä tiputettiin pois jäsenyydestä sääntöjen mukaan ja uusia hyväksyttiin tilalle. Vuosikokouksessa jäsenmaksua ei nostettu. Se oli toimintavuonna 25,00 € (25,00).

3.3 Tapahtumat

Tapahtumien suunnittelijoilla on ollut suuntana tavoittaa uusia kohderyhmiä ja tarjota valistusta varainhankinnan ohella. Toiset tapahtumat ovat olleet enemmän pelkkää varainhankintaa ja toisissa varainhankinta on ollut toissijaista. Yhdistys on järjestänyt tai ollut mukana muiden järjestämissä seuraavissa tapahtumissa:

• Hillumatta ja rähjäämättä -hyväntekeväisyysseminaari 4.2. Helsinki
• Ystävämyyjäiset eläinsuojelutyön hyväksi 12.2. Helsinki
• Education weekend about Animal Training 18.-19.2.
• Shout it Out – for Hobos vol 2 -nettihuutokauppa 12.-26.3.
• Eläinystäväni-tapahtuma Messukeskuksessa 22.-23.4. Helsinki
• Taitaja2017-tapahtuma 17.5. Espoo

• Kallio Kukkii -festarit 20.5. Helsinki
• Ravintolapäivä 20.5. ja 20.8. Helsinki Turku
• Kulkurien äitienpäivämyyjäiset 13.5. Espoo

• Hyväntekeväisyys Walk-in päivä Polaris Tattoo 1.7. Helsinki
• Ilmainen koiravalokuvaus 12.8. Helsinki
• Virikepäivä Omenapuu talolla 19.8. Helsinki
• See Us -taidenäyttely 9.9. Vantaa

• Nenä töihin – Nose Work luento 13.9. Vantaa
• Rally-toko-ilta 14.9. Vantaa

• Antaa koiran kertoa -luentoilta koirien kommunikoinnista 15.9. Vantaa
• Kulkurien Match Show 16.9. Vantaa

• Agenttihyväntekeväisyyttä 5.11. Helsinki
• Iso Omenan Pop-up -ständi 17.-18.11. Espoo
• Lemmikkimessut 11.-12.11. Helsinki

• Pop-up -Joulumyyjäiset 23.-25.11. Tuusula
• Kulkurien Joulumyyjäiset 2.-3.12. Helsinki
• Kulkurit paketoimassa Sokos Wiklund 16.12. Turku

• Musti ja Mirri liikkeissä järjestettiin ruokakeräyksiä ja infotilaisuuksia mm. Lahdessa, Helsingissä, Kokkolassa
• Kimppalenkkejä tehtiin Turussa, Tuusulassa ja Helsingissä
• Lisäksi Hobo-talolla Tuusulassa järjestettiin muutamia tapahtumia vuoden aikana

Tapahtumarintamalla on järjestetty sekä vanhoja tuttuja tapahtumia, kuten joulun alustapahtumat, sekä kertomusvuonna kokeiltiin myös useita uusia tapahtumia. Kulkureiden perinteinen Match Show järjestettiin tänä vuonna Vantaalla. Uutena aluevaltauksena tapahtumissa järjestettiin Kulkureiden See Us -hyväntekeväisyystaidenäyttely. Näyttelyssä oli puhumassa eläinsuojelusta europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja illan aikana Mirva Suomilammi esitti akustista musiikkia.

Tapahtumissa on pyritty jakamaan tietoa Romanian eläinsuojelutilanteesta, sterilointien ja valistuksen tärkeydestä tähdättäessä kestävään kehitykseen ja adoptiotoiminnasta. Tapahtumissa myös kerättiin varoja, tarvikkeita ja ruokaa. Myös Kulkurien tukijat järjestivät erilaisia tempauksia ja tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumien tuotto oli yhteensä 17 088,56 € (20 650,01).

4 Talous ja hallinto

4.1 Hallitus

Yhdistyksen toimista on laillisessa vastuussa jäsenistön vuosittain valitsema hallitus. Hallitukseen voi kuulua puheenjohtajan lisäksi 2-4 varsinaista jäsentä ja 0-3 varajäsentä. Vuosikokouksessa valittiin yksimielisellä sopuvaalilla puheenjohtajaksi Kaisa Kanninen. Hallituksen jäseniksi valittiin yksimielisellä sopuvaalilla Elina Silvennoinen, Mia Takolander, Anna-Sisko Sorsa ja Sini Isaksson. Hallituksen varajäseniksi valittiin yksimielisellä sopuvaalilla Essi Virtasalo-Erlamo, Nea Goman, Stefanie Lindroos. Varajäsenet korvaavat varsinaisia jäseniä valitsemisjärjestyksessä. Hallitus valitsi Sini Isakssonin varapuheenjohtajaksi ja taloudenhoitajaksi. Hallituksen kokoonpano muuttui loppukaudesta puheenjohtajan ja Anna-Sisko Sorsan 30.1.2018 irtisanouduttuaan tehtävistään henkilökohtaisten resurssien puutteen takia. Puheenjohtajan tehtäviä hoiti loppukauden Sini Isaksson. Varsinaisiksi hallituksen jäseniksi nousivat varajäsenen paikalta Essi Virtasalo-Erlamo ja Stefanie Lindroos.

Hallitus piti toimintakauden aikana parikymmentä hallituksen kokousta, joista sääntömääräisiä jäsenten kokouksia oli 21.5. pidetty vuosikokous. Suurin osa kokouksista oli uusien jäsenten hyväksymiskokouksia.

4.2 Muut toimihenkilöt

Salla Honkapää palkattiin osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi ensimmäisen kerran 13.10.2015. Palkkauksesta on ollut selkeää hyötyä yhdistyksen imagolle ja näkyvyydelle, sisäisten toimintojen organisoinnissa ja johtamisessa. Ammattimainen ote tuo enenevässä määrin positiivista julkisuutta. Kaikki nämä osa-alueet ovat vaikuttaneet myös yhdistyksen talouden kasvuun henkilöstökuluista huolimatta. Yhdistyksellä ei olisi resursseja jatkaa toimintaansa samalla tasolla, asetetuilla tavoitteilla ja työmäärällä ilman osa-aikaisesti palkattua toiminnanjohtajaa. Osa-aikainen työsuhde on vakinaistunut määräaikaisten työsuhteiden uusimisien myötä.

Aktiiveja eli alussa mainittuja aktiivisesti yhdistyksessä toimivia toimihenkilöitä on tullut kauden aikana useita lisää. Muutama vanha lähti pois, mutta siitä huolimatta aktiivien kokonaismäärä kasvoi yhdeksän henkilön verran. Toimikauden lopussa aktiivisia toimihenkilöitä hallitus mukaan lukien oli 48 (39). Aktiiviset toimihenkilöt tekevät yhdistyksen hyväksi vapaaehtoista, palkatonta, työtä omalla vapaa-ajallaan yleensä päivittäin. He mahdollistavat yhdistyksen jatkuvan toiminnan ja kehityksen.

Toimintavuoden aikana uusia aktiiveja on aloittanut sekä koiravaraajina, että markkinoinnin parissa.

Toimihenkilöiden vastuualueita ovat mm. yhteydenpito Romanian yhteistyökumppaneiden kanssa, lentojen organisointi, koirien ja lentokummien lentojen varaukset, lentokummien majoitus, taloudenhoito, hallinnolliset ja lakisääteiset asiat, sterilointiprojektien organisointi, kampanjoiden ja nettihuutokauppojen järjestely, sijoitettujen eläinten rekisterin ylläpito, kotihoito- ja adoptiosopimusten käsittely, Turvasiru.fi -asiat, tapahtumamainosten ja markkinointimateriaalien painatus, tapahtumavastaavan tehtävät, jäsenrekisterin ylläpito, verkkokaupan ylläpito, kannatustuotehankinnat, varastointi ja lähetys, lahjoitustavaroiden, -ruoan ja lentoboksien lähetyksen koordinointi Romaniaan, lahjoitusruoan vastaanotto, varastointi ja koordinointi, nettihuutokauppojen postitukset, kirpputoritoiminta ja kirpputoritavaroiden vastaanotto, yhdistyksen nettisivujen ylläpito, näkyvyys sosiaalisessa mediassa, tiedottaminen, koirien adoptiohaastattelut ja kotihoitajarekisterin ylläpito.

Hallituskauden aikana koiravaraajana toimiville aktiiveille järjestettiin koulutusta kolmessa kaupungissa; Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Koulutuksessa pureuduttiin koiravaraajan tehtäviin ja prosesseihin sekä niiden kehittämiseen.

Mukana toiminnassa on myös useita muita henkilöitä auttamassa esim. logistisissa tehtävissä, koirien luovutuksissa lentokentällä, osallistumalla varainhankintaan pitämällä kirpputoreja, tapahtumia tms., tapahtumissa, lentokummeina, kotihoitajina jne. Jokaisen panos on merkittävä, jotta yhdistys on pystynyt toimimaan luotettavasti siinä laajuudessa, missä se tällä hetkelläkin toimii.

4.3 Talous

Kuudennenkin vuoden jälkeen saamme olla ylpeitä yhdistyksen kehityksestä ja taloudellisesta tilanteesta, joka pysyi hyvänä koko toimintakauden ajan. Siitäkin huolimatta, että ensimmäisen kerran yhdistyksen historiassa tilinpäätös näytti alijäämää -83 615,12 € (61 965,77). Suuri alijäämä selittyy huikealla sterilointien määrällä. Vauhtisokeus yllätti, kun sterilointiprojektit saatiin käyntiin niin, että kertomusvuonna sterilointiin kodittomia sekä omistettuja vapaana liikkuvia koiria ja kissoja enemmän kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä. Alijäämästä huolimatta säästössä olevia edellisinä vuosina kertyneiden ylijäämien ansiosta yhdistyksen omaksi pääomaksi jäi vuoden lopussa 46 705,23 € (130 320,35).

4.4 Kirjanpitäjä ja tilintarkastaja

Vakavasti otettavana yhdistyksenä haluamme kirjanpitomme ja tilinpäätöksemme kertovan enemmän kuin mitä laki edellyttää, koska läpinäkyvyyteen pyrkivän toimintamme lisäksi kirjanpidon antamat tiedot ovat tärkeä osa yhdistyksen toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Kirjanpitäjänä toimi Anu Karppinen, jonka työn jälki on ihailtavan tarkkaa.

Vapaaehtoisyhdistyksellä on mahdollisuus käyttää toiminnantarkastajana maallikkoa, mutta Kulkurit haluaa säilyttää ammattimaisen otteen myös tällä saralla kunnioittaen tukijoitaan ja lahjoittajia, joten tilintarkastajana toimii edellisten vuosien tapaan KHT-tilintarkastusyhteisö Oy Tuokko Ltd, Helsinki.