Kotihoitajuus on yksi Kulkurien adoptiotoiminnan kulmakivistä sekä miellyttävä ja mukava tapa olla mukana rescuetoiminnassa. Meillä on jatkuva tarve sitoutuneille kotihoitajille, joten tällä sivulla kerromme, mitä kotihoito on, kenelle se voisi sopia, ja miten voit hakea mukaan!
Mitä on kotihoito?
Kotihoito on kautta maailman käytössä oleva keino helpottaa rescue-eläinten kodin löytymistä. Kotihoitoon tuleva eläin sijoitetaan vapaaehtoisen hoitajan kotiin, jossa sitä hoidetaan kuin omaa lemmikkiä, kunnes ikioma koti löytyy.
Kotihoitaja päivittää koiran tietoja koiran yhteyshenkilölle, ja yhdistys hoitaa kodin etsinnän sekä haastatteluprosessin. Kotihoitaja saa tietenkin kertoa hoitolaisen elämästä ja kodin tarpeesta esimerkiksi omassa sosiaalisessa mediassaan tai Kulkurien Suomessa kotia etsivät koirat Facebook-ryhmässä. Kodin löytyminen ja adoptioprosessi ovat kuitenkin yhdistyksen vastuulla. Kulkureilla kotihoitajalta edellytetään vähintään 20 vuoden ikää.
Kuten kaikki muu Kulkurien toiminta, kotihoitajuuskin on vapaaehtoistyö. Rahallisen korvauksen sijaan moni hoitaja kokee kuitenkin saavansa palkkansa esimerkiksi koiran luottamuksen, rescue-eläinten auttamisen, uusien koirapersoonien tapaamisen ja koirista oppimisen muodossa. Haluammekin kotihoidon olevan mukavaa niin koiralle kuin kotihoitajallekin. Yhdistys korvaa eläinlääkärikulut sekä tarvittaessa myös ruoka- ja varustekulut, mutta näistä on poikkeuksetta sovittava etukäteen yhdistyksen kanssa. Kotihoitajamme sitoutuvat hoitamaan koiraa kuten omaa lemmikkiä, noudattaen positiiviseen vahvistukseen pohjautuvia koulutusmetodeja ja huolehtimalla eläimen hyvinvoinnista.
Kotihoitokoira voi olla…
… suoraan Romanian tarhoilta hoitoon saapuva koira. Kyseessä voi olla koira, joka on vaarassa stressaantua tarhalla liikaa tai kaipaa muita enemmän sosiaalistamista matkallaan kotikoiran elämään. Esimerkiksi erityisen arat koirat halutaan usein tuoda Suomeen totuttelemaan ihmisiin ennen kotiin siirtymistä, ja nuoret koirat, joiden koti tuntuu olevan piilossa kiven alla, saatetaan tuoda pois tarhalta arkuuden ehkäisemiseksi ja elämään Suomessa sopeutumisen helpottamiseksi. Tällainen vaihtoehto pyritään tarjoamaan myös koirille, jotka jännittävät muita tarhalla eläviä koiria.
… nopealla aikataululla saapuva “varasijakoira”, kun Suomeen saapuvassa adoptiokuormassa on tyhjä häkki, joka halutaan hyödyntää. Tällaisella koiralla saattaa olla jo kotiehdokaskin valmiina, ja kotiutuminen voi tapahtua pikaisestikin hoitoon saapumisen jälkeen.
… uudelleensijoituskoira. Eli koira, jotka on jo adoptoitu Suomeen, mutta ensimmäinen koti ei syystä tai toisesta olekaan se oikea. Tällaisissa tapauksissa koira sijoitetaan hoitopaikkaan, jotta siitä saadaan realistinen kuva uuden kodin etsimistä varten. Uudelleensijoituskoirat ovat monesti stressaantuneita tai ns. “ylikierroksilla,” joten niille tarvitaan usein hoitopaikkaa, jossa hoitajalla on entuudestaan kokemusta stressiherkistä koirista. Monesti hoitopaikan on hyvä sijaita rauhallisella alueella tai omakotitalossa, ja koiralle on lähtökohtaisesti aina oltava eristysmahdollisuus.
Saako hoitokoiran valita?
Kotihoitojärjestelmämme toimii niin, että hoitopaikkaa tarvitsevat koirat valitsee yhdistys. Yleensä valintaan vaikuttaa kiireellisyys, kuten koiran stressitasot tarhalla ollessa, fyysinen kunto tai uudelleensijoitustapauksissa koiran haasteet aiemmassa kodissa.
Kotihoitoon tulevat koirat julkaisemme aina yksityisessä kotihoitajien Facebook-ryhmässä, paitsi silloin, kun kyseessä on esimerkiksi erityisen stressaantunut tai haastava koira. Näitä tarjoamme usein suoraan sellaisille hoitajille, joilla tiedämme olevan osaaminen ja puitteet kyseisen koiran hoitoon ja auttamiseen. Myös hoitajille, jotka eivät käytä Facebookia, saatamme ehdottaa kotihoitokoiraa suoraan – Facebookiin kuuluminen ei siis ole edellytys hoitajana toimimiselle.
Otamme tietenkin huomioon myös kotihoitajan toiveet hoitolaista koskien; joidenkin hoitajien omat koirat tulevat paremmin toimeen tietynlaisten koirien kanssa, kerrostaloasuntoihin emme sijoita kovin haukkuherkkiä koiria, lapsiperheisiin sijoitamme vain sosiaalisia ja reippaita koiria ja niin edelleen.
Otamme aina huomioon kotihoitajan resurssit ja osaamisen, ja pyrimme sijoittamaan koiran sellaiseen paikkaan, joka on sille sopiva, ja johon se on sopiva. Valitettavasti tämä voi usein tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vilkkaalla alueella sijaitsevaan hoitopaikkaan ei välttämättä löydy sopivaa koiraa kovinkaan helposti.
Mitä kotihoitajalta edellytetään?
Sitoutumista. Kotihoitoon tulevaa eläintä sitoudutaan hoitamaan kuin omaansa, kunnes se löytää oman kodin. Joskus kodin löytyminen käy muutamassa päivässä, mutta toisinaan siihen voi kulua kuukausiakin. Tänä aikana yhdistys tekee parhaansa edesauttaakseen kodin löytymistä.
Kärsivällisyyttä. Kotihoitajan kannattaa valmistautua siihen, että hoitoon tuleva eläin ei osaa välttämättä vielä mitään. Se on ehkä elänyt kadulla tai tarhassa koko elämänsä, sillä ei ole pienintäkään hajua sisäsiisteydestä, hihnassa kulkemisesta tai yksinolosta. Kotihoitajan tehtävä onkin kärsivällisesti opastaa eläintä kotiolojen tavoille alusta asti, kuin opettaisi pentua. Uutta kotia etsivillä koirilla saattaa olla erilaisia käyttäytymishaasteita, vaikka kotikoirana elämisen perusasiat olisivatkin hallussa. Alussa eläin voi olla hyvinkin stressaantunut uudesta tilanteesta, mutta yleensä eläimet sopeutuvat uuteen ympäristöön yllättävänkin nopeasti.
Aktiivisuutta. Kotihoitajan täytyy olla valmis aktiiviseen yhteydenpitoon yhdistyksen kanssa kotihoidon ajan, kertomaan hoidokin kuulumisia säännöllisesti ja mahdollisista ongelmatilanteista tai sairastumisista heti. Kotihoitajalta odotetaan myös joustavuutta, kun kotiehdokkaita olisi tulossa tutustumaan koiraan. Kotiehdokkaan sopivuutta arvioi kotihoitaja ja yhdistys yhdessä.
Varovaisuutta ja huolellisuutta. Uuteen ympäristöön tullessaan eläimellä on suurin riski karata, jolloin sitä on hyvin vaikea saada kiinni. Käytäntönä Kulkureilla on, että uuteen paikkaan saapuessaan koirilla pidetään vähintään kuukausi sekä valjaita ja turvapalaa että kaulapantaa, ja kahta hihnaa. Mikäli kotihoitajalla tai uudelleensijoituskoiralla ei näitä varusteita ole, huolehtii yhdistys siitä, että sellaiset toimitetaan hoitajalle. Usein nämä varusteet myydään sitten koiran uudelle omistajalle, muissa tapauksissa ne palautetaan yhdistykselle.
Eläimenlukutaitoa ja halua oppia lisää. Monet huonoista oloista tulevat koirat ja kissat ovat aluksi hämillään ja stressaantuneita, jolloin niitä täytyy osata lukea. Ne voivat olla myös esimerkiksi arkoja ja käsittelyyn tottumattomia, jolloin koiraa on osattava tukea omalla käytöksellä ja koulutuksella. Kannatamme kouluttamisessa positiivista vahvistamista. Ei ole välttämättä ollenkaan huono ajatus perehtyä esimerkiksi Tuire Kaimion Pennun kasvatus-opaskirjaan tai muuhun hyvään kirjallisuuteen. Lisää kirjasuosituksia löydät täältä.
Sopivaa elämäntilannetta. Kotihoidossa olevan eläimen yksinolo- ja muihin harjoituksiin täytyy varata aikaa. Kannattaa ottaa myös huomioon perheen omat lemmikit ja niiden suhtautuminen vieraisiin eläimiin. Kotihoitajuuteen tarvitaan koko perheen sitoutuminen.
Videolla Kulkurien kotihoitaja Jonna kertoo, mitä hyvältä kotihoitajalta edellytetään.
Miten toimin, jos haluan hakea kotihoitajaksi?
Jos olet pohtinut tarkkaan resurssejasi ja osaamistasi, ja haluat tarjota kotia etsivälle eläimelle kotoasi hoitopaikan, ota yhteyttä sähköpostitse Jaate Serlippens. Kerro viestissä itsestäsi, perheestäsi, asuinpaikastasi ja koirakokemuksestasi, sekä millaista koiraa tai kissaa voisi teille ajatella hoitoon. Jokainen kotihoitajaksi halukas haastatellaan ja perehdytetään ennen eläimen sijoittamista hoitoon. Kotihoitopaikan kanssa tehdään myös kirjallinen sopimus, ja kotihoitajan yhteystiedot tallennetaan yhdistyksen sisäiseen rekisteriin, jota ei luovuteta ulkopuolisille.