ADOPTION HARKINTA, kotiin/perheisiin liittyvät asiat

1. Annatteko koiria lapsiperheeseen?

Kyllä annamme. Parhaimmillaan rescuen adoptointi lapsiperheeseen antaa paljon kaikille osapuolille. Onnistunut lopputulos vaatii kuitenkin huolellista harkintaa, ehdottomasti sopivan koirayksilön löytämistä (kaikkia koiria ei suinkaan anneta lapsiperheisiin) ja tarkkaa adoptioprosessia. Lapsiperheiden kohdalla prosessissa on ylimääräisiä riskien läpikäyntejä ja haastatteluja. Vanhempien realistisuus on myös hyvin tärkeässä roolissa.

2. Pitääkö minulla olla koirakokemusta ennestään?

Ei välttämättä. Annamme koiria myös ensimmäisiksi koiriksi. Tärkeää tällöin on sopivan koirayksilön löytäminen, motivoituneisuus opiskella koiran käyttäytymiseen liittyviä asioita, oikea asenne, resurssit ja asuinympäristö. Kokonaisuus ratkaisee.

3. Annatteko koiria vain omakotitaloon? Annetaanko koiria kerrostaloon? Entä kaupunkiin?

Koiria annetaan mihin asumismuotoon tai ympäristöön vain, mutta kaikki koirat eivät esimerkiksi haukkuherkkyyden tai arkuuden vuoksi sovellu kerrostaloon tai kaupunkiin. Jokaisen koiran kohdalla täytyy arvioida yksilöllisesti millainen asumismuoto ja ympäristö sille voisi olla toimiva. Ympäristöllä on usein suuri merkitys koiran hyvinvointiin ja siksi sillä on oleellinen rooli usein adoptio-prosessissa.

4. Minulla on allergiaa ja reagoin osaan koirista. Voinko adoptoida rescuekoiran?

Rescuekoirat ovat lähes poikkeuksetta sekarotuisia, joten niiden turkin ja hilseen määrästä ja allergisoivuudesta on vaikea sanoa ennakkoon. Jos allergia on paha, riski voi olla liian suuri. Riippuu siis paljon siitä, minkä vahvuiset oireet pahimmillaan ovat ja onko kotiehdokas motivoitunut esim pitkäänkin siedätykseen. Jos allergiaoireet ilmaantuvat yleensä nopeasti eläimen läsnäollessa, kotihoidossa Suomessa oleva koira voisi tulla kysymykseen, sillä sitä pääsisi tapaamaan.

5. Kuinka tarkka on 20v ikäraja?

Pääsääntöisesti pidämme kiinni tästä ikärajasta. Joskus harvoin koiria on adoptoitu 18-19-vuotiaille, mutta tällöin perusteiden tulee olla erittäin vahvat, kokemusta koirista on oltava pitkältä ajalta, taloudellisten ja muiden resurssien on oltava kunnossa ja tukiverkoston vahva.

ADOPTION HARKINTA, koiraan ja prosessiin liittyvät yleiset kysymykset

6. Tarvitseeko täyttää kotiselvityslomaketta kun olen sellaisen vuosi sitten täyttänyt?

Kyllä tarvitsee. Kotiselvityslomakkeessa tulee olla realistiset ja ajantasaiset vastaukset.

7. Miksi koiria ei voi tiedustella ensin puhelimitse?

Adoptioyhteyshenkilömme toimivat vapaaehtoisina, joten heillä on vapaaehtoistyöhön käytettävissä vain tietty määrä resursseja. He tekevät palkkatyötä muualla, usein myös vuorotyötä. Lisäksi heillä on huolehdittavana omat perheet, lemmikit jne. Yhdestä koirasta voi tulla jopa kymmeniä yhteydenottoja, joten ennakoimattomat puhelut vievät liikaa resursseja. Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa siis tehdä sähköpostitse ja esitellä itsensä ja elämäntilanteensa heti alussa mahdollisimman kattavasti. Ennen yhteydenottoa on myös hyvä tutustua tarkasti adoptioprosessiin.

8. Voitteko etsiä minulle sopivanoloista koiraa?

Ensisijaisesti toivomme, että ihmiset kävisivät itse läpi adoptio-ohjelmassa olevia koiria ja kontaktoisivat sitten yhteyshenkilöä (jos kysyy kerralla useampaa koiraa, on hyvä laittaa kaikille ko. koirien yhteyshenkilöille yhteinen sähköposti). Myös mikäli olet aiemmin ollut yhteydessä toisesta koirasta toiseen yhteyshenkilöön, kerrothan uudessa yhteydenotossa aiemmista kontakteistasi yhdistykseen.

9. Kuinka kauan prosessissa kestää? Entä varauksen jälkeen, kuinka kauan kestää että koira tulee kotiin?

Adoptioprosessi on melko pitkä. Yhteydenoton jälkeinen haastattelu- ja harkintaprosessi kestää yleensä noin 2-3 viikkoa. Varauksen jälkeen koiraa pitää odottaa kotiin keskiarvoisesti kuukausi, mutta tähän voi vaikuttaa pidentävästi moni seikka, kuten pitkät varausjonot tai koiran terveydentila. Joskus koira voi päästä myös nopeammin matkaan.

10. Saako koiran koeajalle?

Emme anna koiria koeajalle.

11. Laitoin viestiä useasta eri koirasta niiden yhteyshenkilöille. Milloin voin odottaa vastauksia?

Yleisesti ottaen meillä on tavoitteena vastata sähköposteihin kolmen vuorokauden kuluessa. Jos olet ollut useasta koirasta useaan yhteyshenkilöön yhteydessä, asian koordinnoissa voi kestää hieman kauemminkin.

12. Saanko tarhalla olevasta koirasta tuoreempia valokuvia? Saanko koirasta videon?

Lähtökohtaisesti ei saa. Eläinsuojelijat Romaniassa ovat hyvin kiireisiä ja työllistettyjä, ja pyydämme heiltä prosessien tiimoilta jatkuvasti mm. terveysinfoja, rokotustietoja ym kriittisiä tietoja. Emme halua kuormittaa heitä ei-välttämättömillä pyynnöillä ilman oleellista perustelua, joiden perusteella teemme joskus poikkeuksia.

13. Saako koirasta tarkkoja mittoja?

Adoptio-ohjelman koirista kerrotaan niiden korkeus ja arvioitu paino. Tämän tarkempia mittoja ennakkoon ei yleensä ole mahdollista saada Romanian pään rajallisten resurssien takia. Ohjeistamme adoptoijia ostamaan joko Kulkurien Matkalla-kotiin malliston tuotteet (valjaat, turvapala jne.) koiralle luovutustilanteessa, jolloin me sovitamme koiralle sopivat tuotteet päälle tai ostamaan ennakkoon kahdet eri kokoiset tuotteet ja palauttamaan sitten epäsopivat.

14. Mitä rotuja koirassa on?

Suurimmasta osasta adoptio-ohjelmamme koiria tätä on mahdotonta sanoa. Usein koiran sukulinja saattaa olla monessa polvessa sekarotuinen. Joistain koirista toki pystyy ulkonäön perusteella sanoamaan että niissä on jotain tiettyä rotua selkeästi mukana.

15. Onko koiralla riistaviettiä?

Tätä ei useimmiten pysty sanomaan koirasta ennakkoon, sillä tätä on mahdotonta testata tarhaolosuhteissa, jossa koirat elävät pääosin häkeissä. Myöskään esimerkiksi sekarotuisesta pennusta ei voi ennakkoon tietää millaisia rotuja siinä on mukana ja mitkä niiden piirteet nousevat esiin aikuiseksi kasvaessa. Jos on ehdoton edellytys ettei koiralla saa olla riistaviettiä, kannattaa tutustua jo Suomessa oleviin kotia etsiviin rescuekoiriin, joista mahdollisesti osataaan sanoa jo riistavietin olemassaolosta.

16. Osaako koira matkustaa autossa?

Koiralla ei välttämättä ole lainkaan tai hyvin vähän kokemusta autossa matkaamisesta ennen Suomeen matkustusta. Automatkustamisen opetteluun kannattaa siis varautua alusta lähtien.

17. Miten koira suhtautuu kynsien leikkaamiseen tai harjaamiseen tai pesemiseen?

Tarhalla eläneellä rescuekoiralla tuskin on juurikaan tai ollenkaan kokemusta tämän tyyppisistä hoitotoimenpiteistä. Tarhoilla saattaa olla yli sata koiraa yhden ihmisen hoitovastuulla ja tällöin koirille pysytytään tarjoamaan vain välttämätön ja ehdottoman tarpeellinen hoito, kuten ruokinta, veden saanti ja häkin siisteys sekä terveys- ja rokotustoimenpiteet. Adoptoidessa rescuekoiraa tulee siis ehdottomasti varautua aloittamaan hoitotoimenpiteiden opettelu alusta lähtien ja positiiviseen vahvistamiseen perustuvia koulutusmetodeita käyttäen.

18. Osaako koira suomea?

Ei osaa. Se kuitenkaan ei ole ongelma, sillä koira oppii sanastoa kyllä nopeasti. Paljon oleellisempaa koiran kanssa kommunikoidessa on esimerkiksi äänen painot ja elekieli, johon kannattaakin perehtyä ennen rescuekoiran adoptointia. Esimerkiksi Turid Rugaasin kirjasta “Rauhoittavat signaalit” löydät aiheesta paljon tietoa.

19. Voiko ”omalle” koiralle lähettää jotakin odotusaikana?

Niin ihana kuin se ajatus onkin, niin käytännössä se ei valitettavasti useinkaan onnistu.

20. Onko koira tavannut tarhalla kissoja/frettejä/hamstereita/kaneja/kilpikonnia? Voiko näitä testata?

Osalla tarhoista kissoihin suhtautumista on mahdollista kokeilla. Muihin eläimiin se on hankalampaa tai mahdotonta. Täytyy myös muistaa että tarhaoloissa tehty kokeilu on vain suuntaa antavaa eikä välttämättä kerro kaikkea koiran suhtautumisesta suuntaan tai toiseen kissaa kohtaan kotiloloissa.

21. Onko tavannut tarhalla lapsia?

Valtaosa tarhalla olevista koirista ei ole tarhallaoloaikanaan tavannut lapsia.

22. Saako koiran nimen vaihtaa? Koska uusi nimi pitää tietää?

Koiran nimen saa vaihtaa varauksen jälkeen missä vaiheessa tahansa. Uusi nimi olisi hyvä ilmoittaa yhdistykselle.

23. Kasvaako koira vielä kuinka paljon?

Tämä riippuu tietenkin koiran iästä ja koosta. Pennuista voidaan suunnilleen arvioida tuleeko niistä aikuisina pieniä, keskikokoisia tai isoja, mutta kovin paljon tarkempaa arviota muutaman kuukauden ikäisistä pennuista on vaikea sanoa. Yli puolivuotiaista pennuista on sitten jo helpompi arvioida aikuiskokoa tarkemmin.

24. Saako koiralle vakuutuksen?

Rescuekoiralle saa vakuutuksen osasta vakuutusyhtiöitä, parhaimman vastauksen saa kyselemällä tarjouksia suoraan vakuutusyhtiöiltä. 

25. Voinko käydä tapaamassa kotihoidossa olevaa koiraa ensin ja katsoa miten kemiat toimii ja vasta sitten päättää, lähdenkö adoptioprosessiin? Voinko käydä tapaamassa kotihoidossa olevaa koiraa kun satun liikkumaan siellä päin?

Valitettavasti nämä eivät onnistu. Kotihoidossa olevista koirista prosessi etenee alkuun samoin kuin muistakin koirista, eli ensin täytetään kotiselvityslomake, suoritetaan tarvittavat haastattelut ja mahdollinen lapsiperhetuplaus- tai molossituplaushastattelu, joiden jälkeen voi mennä katsomaan kotihoidossa olevaa koiraa sovitusti. Kotihoidossa olevaa koiraa ei myöskään pääsääntöisesti saa mukaan ensitapaamisella.

TERVEYSKYSYMYKSET

26. Mitä, jos koiralla on korvatulehdus/silmätulehdus/tassutulehdus tai joku muu tulehdus sen tullessa - maksaako yhdistys hoidon?

Rescuekoiran kanssa tulee varautua siihen, että sillä on esimerkiksi taustoistaan johtuen, tarhaelämästä, pitkäaikaisesta stressistä ja huonosta ruuasta johtuen huono yleiskunto, joka voi altistaa koiraa herkemmin vaikkapa tulehduksille. Lähtökohtaisesti adoptioperheen tulee varautua ja sitoutua hoitamaan adoptoimansa koiran terveyskustannukset. 

27. Koiran hampaat ovat kuluneet, maksaako yhdistys niiden hoidon?

Lähtökohtaisesti yhdistys ei maksa adoptoidun koiran kuluja, myöskään hampaiden hoitokuluja. Hampaiden kunnosta, kuten muustakin koiran terveydellisestä tilanteesta pyritään kertomaan kaikki tiedossa olevat asiat, mutta on huomioitava, että Romaniassa osaamisen taso esimerkiksi koirien hampaiden hoidon suhteen ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa.

28. Millainen lääkärintarkastus koiralle on tehty Romaniassa?

Koirille tehdään kliininen eläinlääkärin tutkimus eli ne tutkitaan päällisin puolin. Niiden silmät, korvat, suu ja ihon kunto tarkastetaan, ja katsotaan esim ettei koira onnu tai sillä ole haavoja tai puremia tai muuta silmin huomioitavaa. Lisäksi koirista otetaan perusverenkuva ja ne testataan kahdeksan eri sairauden varalta. Lisäksi koirilta voidaan testata omistajan toiveesta multiresistentit bakteerit. Koiria ei lähtökohtaisesti säännönmukaisesti esimerkiksi röntgen-kuvata tai ultrata. Näitä ja muita erityistoimenpiteitä tehdään vain tarvittaessa.

29. Onko koirilla terve luusto?

Tätä emme pysty sanomaan tai takaamaan. Koiria ei röntgen-kuvata ennen Suomeen tuloaan, ellei koiralla ole mitään ortopedisiin ongelmiin viittaavaa oireilua, kuten ontumista. Emme ole vastuussa ns. piilevistä vammoista tai sairauksista, joita emme Romanian puuttuvien eläinlääkintävarustusten ja resurssien johdosta ole pystyneet ennalta toteamaan. Piileviä vammoja voivat olla esimerkiksi oireeton nivelrikko (artroosi) ja niveltulehdus (artriitti), oireeton lonkkavika (dysplasia) tai patellaluksaatio. Lisäksi emme voi vastata katuelämän koiralle aiheuttamista vanhoista vammoista, joista kukaan ei ole ollut aikaisemmin tietoinen. Valtaosa kodin saaneista koirista on varsin ortopedisesti terveitä, mutta rescuekoiraa adoptoidessa tulee varautua myös tämän kaltaisiin yllätyksiin, joko koiraa adoptoidessa tai myöhemmin iän myötä tulevien vaivojen myötä.

30. Voiko koiran röntgenkuvata Romaniassa?

Koira voidaan röntgenkuvata, jos siihen on selkeä syy, kuten ontuminen.

31. Mitä jos koira yskii matkan jälkeen?

Yskiminen on varsin yleistä kotiutuvalla koiralla, etenkin talvikuukausien aikana, mutta myös kesällä. Syitä tähän ovat ulkoilmaelämä tarhalla, lämpötilavaihtelut ja stressi. Kesällä esimerkiksi kuljetusautossa on ilmaistointi päällä koko pitkän matkan ajan ja talvella Romaniassa lämpötilat ovat usein nollan tuntumassa tai pakkasella. Koirat siis vilustuvat melko usein muutosten ja kuljetusten yhteydessä. Jos yskä on kohtuullisen lievää ja koiralla ei ole muita oireita (esim. kirkas vuoto kirsusta kuuluu asiaan), ja jos sen yleisvointi on hyvä, koira on pirteä, se syö, juo ja nukkuu ongelmitta, on yskää turvallista seurata kotioloissa. Pentujen ja vanhojen koirien kohdalla on toki syytä reagoida herkemmin ja kaikkien koirien kohdalla kääntyä eläinlääkärin puoleen jos yskä pahenee, oireisto laajenee tai koiran yleisvointi laskee.

32. Mitä testejä Romaniassa voidaan koiralle tehdä, jos maksaa lisämaksun?

Tällä hetkellä ns. ylimääräiseen testivalikoimaan kuuluu multiresistenttien bakteerien testaus. Asiasta voi lukea lisää täältä . Lisäksi otamme yhdistyksen toimesta säännöllisesti adoptio-ohjelmassa olevista koirista rabies vasta-ainetestejä otantana, mutta toistaiseksi tämä ei kuulu adoptioperheen valittavana oleviin testauksiin.

33. Koira kutisee. Koska pitää viedä eläinlääkäriin?

Juuri kotiutuneella rescuekoiralla kutinaa voi aiheuttaa vielä ulkoloishäädön jäljiltä pois tippumassa olevat kuolleet kirput yms., sekä ennenkaikkea ilmaston muuttuminen (ulko-olosuhteista sisäolosuhteisiin), joka kuivattaa ihoa. Kutina ja kirputtelu voi olla myös stressioire. Jollei kutina ole aivan jatkuvaa ja hyvin häiritsevää, kutinaa voi seurata muutamista päivistä viikkoon ja konsultoida omaa yhteyshenkilöään ennen koiran vientiä eläinlääkäriin. Joskus kutinaan voi auttaa esimerkiksi pesu ihoa rauhoittavalla shampoolla tai öljyn lisääminen ruokavalioon.

34. Voiko sikaripunkista (tai jostain muusta) jäädä iho-ongelmia ja miten niitä tulisi hoitaa?

Suurimmaksi osaksi iho-oireista ei jää koiralle mitään pysyvää ongelmaa, vaan ne kuuluvat alkuvaiheen oireiluun. Suurimpaan osaan iho-ongelmia auttaa eläinlääkärin määräämään täsmälääkityksen ja hoidon lisäksi laadukas, ravitseva ruokavalio ja stressin lasku sekä kuivat ja puhtaat kotiolot tarhaelämän jälkeen.

35. Voiko koiralla olla täitä/kirppuja/punkkeja ulkoloishäädöistä huolimatta?

Se on harvinaista, mutta mahdollista. Tällöin koira pitää ulkoloislääkitä heti uudestaan ohjeiden mukaan.

36. Millaisista iho-oireista (näppylät, paukamat) tulisi huolestua?

Suosittelemme ihomadon (dirofilaria repens) esiintyvyyden vuoksi herkästi tarkistuttamaan eläinlääkärissä kaikki koiran näppylät ja paukamat, sillä niistä on täydellä varmuudella mahdotonta sanoa mitä ne ovat. Ihomato kuuluu Kulkurien testattaviin sairauksiin, mutta ihomadon taudinkuvan takia jälkitestaus ja huolellisuus pattien suhteen on tarpeen.

37. Miten kaikkea epäilevän koiran saa syömään Axilurin?

Kannattaa kokeilla Axilurin piilottamista herkkuruokaan, pieneen määrään maksamakkaraa tai maksalaatikkoa, juuston tai leikkeleen sisään tai kissanruuan kanssa. Axiluria voi myös jauhaa ja jolloin sen saa helpommin sekoitettua ruokaan.

38. Hiljattain kotiutunut koira läähättää/hengittää raskaasti, onko sillä kipuja?

Todennäköisesti läähätys johtuu stressistä ja/tai siitä että koiralla on kuuma sisätiloissa elettyään ennen ulkona tarhaoloissa/kodittomana. Jos läähätys ei helpota ensiviikkojen aikana, se pahenee tai koiralle tulee muita oireita, on hyvä konsultoida eläinlääkäriä.

39. Onko normaalia, että koira ripuloi?

Alkuvaiheessa on varsin normaalia että koiran vatsa menee sekaisin. Stressi, ruokavalion ja bakteerikannan muutos ja jännitys yksistään jo aiheuttavat herkästi ripulia. Kotikonsteina ripuloivalle koiralle on apteekista saatavat Nutrisalt- ja Tehobakt- valmisteet yms. Ripuloivan koiran nesteensaannista huolehtiminen on tärkeää ja etenkin pennuilla ja vanhoilla koirilla voimakasta ripulia ei tule seurata kotioloissa kauaa, vaan hakeutua eläinlääkärin hoitoon ja nesteytykseen.

40. Paljonko multiresistenttitestit maksavat Suomessa? Mikä on sopiva testausväli?

Testaus maksaa Suomessa noin 90-120 € ja koira tulee uudelleentestata 4-6 viikon päästä edellisestä positiivisesta testituloksesta.

41. Voiko koira saada matkan aikana toiselta koiralta jonkun tarttuvan taudin?

Kyllä se on hypoteettisesti mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä ja käytännössä emme ole koskaan kuulleet näin tapahtuneen.

42. Koiran tikit, onko ne sulavat tikit ja jos on, koska ne sulaa?

Yleisesti ottaen koirilla käytetään aina sulavia tikkejä. Niiden tulisi sulaa parissa viikossa. Jos kuitenkaan tikit eivät sula joko kokonaan tai osittain, ne tulee parin viikon jälkeen poistaa joko itse tai käydä eläinlääkärissä/hoitajalla poistattamassa.

43. Mistä tietää onko haava tulehtunut?

Haavan tulehduksen merkkejä ovat kuumotus, punoitus ja/tai eritys.

44. Koiran kakassa/pissassa on ehkä verta, mitä teen?

Ota yhteyttä eläinlääkäriin ohjeiden saamiseksi.

KÄYTÖSKYSYMYKSET

45. Koira ei halua kävellä ulkona vaan käy makaamaan. Mitä teen?

Koiran haluttomuuteen liikkua ulkona voi olla useita syitä. Se ei ehkä ole tottunut kulkemaan pannassa, valjaissa ja hihnassa tai ylipäätänsä ihmisen kanssa yhdessä missään. Myös ympäristö voi jännittää koiraa; se voi esimerkiksi kuulla pelottavilta kuulostavia ääniä, nähdä sille entuudestaan vieraita asioita kuten lastenvaunuja, ratikoita tai autoja tai haistaa jonkin huolta herättävän hajun. Koira siis kokee olonsa turvattomaksi ja tilanne on sille liian vaikea. Koiralla voi myös olla kipuja, minkä takia se ei halua liikkua. Jos koira on vasta tullut Suomeen, voi olla ihan hyvä pysytellä vain kotikulmilla ja kun koira rohkaistuu liikkumaan tutussa paikassa, niin laajentaa vasta sitten ulkoilumaastoja pikku hiljaa. Koirat kyllä yleensä liikkuvat mielellään, kun ne kokevat olonsa turvalliseksi.

46. Koira murisee miehelle/lapselle/vieraalle. Mitä teemme väärin?

Murina on koiran tapa kommunikoida. Koiraa kertoo murinalla, että se kokee tilanteen epämukavaksi ja haluaa etäisyyttä sitä pelottavaan asiaan. Murinaa edeltää yleensä eleet ja ilmeet, sillä koira pyrkii välttelemään tilannetta, jossa se kokee ainoaksi vaihtoehdoksi hyökkäämisen. Koiralle kannattaa antaa tilaa ja aikaa sitä pelottavan ihmisen kohtaamiseen. Koira saattaa myös pelätä menettävänsä jonkun sille tärkeän asian, kuten luun, lelun tai lepopaikan ja murisee siksi jollekin ihmiselle. Tällöin kannattaa opettaa koiralle, että lähestyvä ihminen merkitsee jotain kivaa esimerkiksi lisää ruokaa. Koiralle kannattaa sen kotiuduttua opettaa myös luopumista ja luoksetuloa, jolloin sen voi ohjata pois pelottavasta tilanteesta turvallisempaan paikkaan.

47. Miten hiljattain kotiutunut koira kannattaa houkutella ulos ja milloin? Voiko koiran kantaa ulos jos se ei muuten tule? Onko ok että alkuun ei mene ulos koiran kanssa?

Vasta kotiutuneen koiran ulkoilun sujuminen vaihtelee hyvin paljon esimerkiksi koirasta, ympäristöstä, vuodenajasta ja mahdollisista muista koirista riippuen. Jotkut koirat voivat ulkoilla ensimmäisestä päivästä lähtien lyhyitä lenkkejä ja toiset totuttelevat kotielämään jokusen päivän tai viikon sisällä ennen kuin ulkoilu on ajankohtaista. Mikäli koira hakeutuu piilopaikkaansa vaikkapa sängyn alle, ei sitä kannata heti ensimmäisinä päivinä jahdata kiinni ja viedä ulos. Useimmiten aratkin koirat rohkaistuvat ensin sisällä, jonka jälkeen niiden kanssa voi lähteä harjoittelemaan ulkoilua kodin lähiympäristössä. Koiran voi myös kantaa ulos, jos sitä jännittää portaat, hissi tai oviaukoista kulkeminen. Joskus voi myös olla niin, että koira on reipas ulkona, mutta sisällä jännittää ihmisten seuraa. Silloinkin on hyvä antaa koiralle aikaa.

48. Koira murisee toiselle koiralle tai hyökkii sitä kohti - miten pitää toimia?

Jotkut koirat tulevat toistensa kanssa toimeen ensi hetkestä lähtien ja toisilla taas totuttautumiseen voi mennä hyvinkin pitkään. Joskus harvoin on koiria, jotka eivät vain voi elää toistensa seurassa. Vasta uuteen kotiinsa tullut koira on usein stressaantunut ja on joutunut ehkä ensimmäistä kertaa elämässään sisälle toisen koiran kanssa. Aluksi on järkevää tutustuttaa koirat toisiinsa ulkona ja sisällä pitää porttia niiden välillä. Tällöin koirien välistä kommunikointia on helpompi seurata ja ne eivät joudu toistensa kanssa heti tekemisiin. Hajumaailma tuottaa koirille paljon informaatiota, joten kyllä tutustuvat toisiinsa portin eri puoliltakin. Tärkeintä on varmistua, etteivät koirat hyökkää toistensa kimppuun. Kahden ihmisen voimin voi ulkoilla ensin perätysten ja myöhemmin rinnakkain välimatkan päästä, jolloin koirat voivat tutustua toisiinsa ilman yhteenoton riskiä. Kun koirien stressi alkaa laskea ja ulkoilut sujua, voi sisätiloissakin alkaa totutella yhteiseloa kuitenkin niin, ettei mahdollisia riidanaiheuttajia kuten ruokaa tai leluja ole esillä.

49. Oppiiko aikuinen koira sisäsiistiksi? Miten se toteutetaan? Koira ei uskalla pissata ulos - miten kauan kestää ennen kuin oppii?

Valtaosa koirista oppii sisäsiisteiksi. Jotkut aikuisista koirista ovat sisäsiistejä heti kotiin tullessaan ja osa harjoittelee tarpeiden tekemistä ulos pidempään. Kodin ulkopuolinen maailma voi tuntua koirasta niin pelottavalta ja tapahtumarikkaalta, että se ei pysty tekemään tarpeitaan ulos. Ulkoilu rauhallissa paikoissa ja rauhallisiin aikoihin saattaa helpottaa tilannetta. Vaikka kävely kotiovelta muutaman metrin päähän saman puun juurelle voi tuntua tylsältä, niin luomalla rutiineja, voi myös tehdä asioita koiralle tutuksi ja sitä kautta turvalliseksi. Näin tarpeiden tekokin helpottuu. Koiran elekielestä tai tavoista oppii yleensä nopeasti tunnistamaan, milloin se etsii paikkaa tarpeilleen esimerkiksi syömisen tai nukkumisen jälkeen. Tällöin koiran kanssa kannattaa lähteä heti ulos. Ulos tulleesta pissasta tai kakasta voi kehua ja palkita koiraa, mutta ilman fanfaareja, sillä osa koirista kokee räiskyvän kehuhuudahtelun hämmentäväksi, mikä saattaa vaikuttaa asiaan myöhemmin. Mikäli koira tekee sisällä tarpeensa usein tiettyyn kohtaan, kannattaa siihen kohtaan laittaa pissa-alusta. Samaisen pissa-alustan voi ottaa ulos mukaan, jolloin koira saattaa tehdä tarpeensa ulos sen päälle ja siitä pikkuhiljaa muuallekin.

50. Koira makaa nurkassa kotiuduttuaan eikä ota kontaktia meihin, mitä teemme?

Koira voi olla tullessaan hyvin väsynyt ja stressaantunut, joten se voi haluta nukkua rauhassa. Se ei ehkä koskaan ennen ole ollut ihmisen asunnossa sisällä, joten se voi olla kauhuissaan ja peloissaan uudesta ympäristöstä. Koiran voi antaa olla turvapaikassaan, josta se todennäköisesti lähtee tutkimaan ympäristöään, kun se on siihen valmis. On toki ymmärrettävää, että pitkään odotetun perheenjäsenen kanssa olisi kiva puuhailla kaikenlaista, mutta usein on viisasta antaa koiran totuttautua uuteen elämäntilanteeseensa rauhassa.

51. Koira seuraa minua kaikkialle, mitä teen?

Koira ei ehkä koe oloaan vielä turvalliseksi, vaan haluaa varmistua siitä, ettet häviä mihinkään. Koiran luottaessa ihmiseen enenevissä määrin, seurailu saattaa vähentyä huomattavasti. Koirassa voi myös olla sellaisia ominaisuuksia kuten joillakin paimenkoirilla on, että se haluaa kulkea ihmisen mukana ja osallistua kaikkeen yhteiseen tekemiseen. Voit aloittaa harjoittelun sillä, että et päästä koiraa mukanasi vessaan tai kylpyhuoneeseen suihkun ajaksi. Koiran voi myös jättää portin taakse jonkin sitä kiinnostavan puuhailun kuten syötävän kanssa, jolloin se näkee sinut, mutta ei pääse ihan viereen. Joskus koiran seuraaminen ei ole ongelma koiralle eikä ihmiselle, jolloin mitään ei tarvitse tehdä.

52. Koira ulvoo/haukkuu/tuhoaa paikkoja yksin jäädessään, mikä neuvoksi?

Koira ei tällaisessa tapauksessa voi hyvin ollessaan yksin, joten sitä ei kannata jättää ollenkaan itsekseen, ettei käytös pääse vahvistumaan. Koiraa kannattaa totuttaa yksin oloon pieniä hetkiä kerrallaan esim. sulkemalla wc:n ovi, kun asioi itse siellä ja tekemällä ihmisen ovesta kulkemisen koiralle yhdentekevämpää kuin mitä se nyt on. Toisilla koirilla auttaa tilan rajaus, toiset taas ahdistuvat, jos niiltä rajataan osa asunnosta pois. Videoimalla koiran yksinoloa, saa selville koiran käytöksen ja niiden esiintyvyyden vaiheet. Joskus voi olla hyvä kutsua eläintenkouluttaja paikalle, jotta saatte juuri teidän arkeenne, kotiinne ja koirallenne sopivat ohjeet yksin olon harjoitteluun.

53. Koira haukkuu äänille - mitä tehdä?

Haukkuminen on koiran tapa kommunikoida ja se voi haukkua monesta eri syystä. Jotkin äänet voivat esimerkiksi saada koiran huolestumaan, jolloin se varoittaa muita tai se voi pyrkiä haukullaan karkottamaan kuulemaansa äänen lähdettä. Haukkuminen on itsessään koiralle palkitsevaa toimintaa, joten se myös vahvistuu herkästi. Ratkaisumallit riippuvat paljon siitä, mikä ääni koiran saa haukkumaan ja miten sen toivotaan äänen kuuluessa käyttäytyvän. Joitakin ääniä voi siedättää eli esimerkiksi tallentamalla kyseinen ääni puhelimeen ja soittaa sitä hyvin hiljaa samalla, kun antaa koiralle jotain syötävää. Jos koira ei reagoi ääneen, voi volyymia nostaa hieman ja jos koira osoittaa huolestumisen merkkejä, niin äänenvoimakkuutta kannattaa madaltaa. Koiraa siis palkitaan aina, kun se ei reagoi ääneen haukkumalla. Joitakin ääniä voi itse hallita tai niiden kuulumiseen voi vaikuttaa, mutta esimerkiksi naapurustosta kuuluvien äänien kohdalla ennustaminen voi toisinaan olla hankalaa.

54. Koira ei uskalla kulkea ovesta - mitä tehdä?

Oviaukoista kulkeminen voi olla joillekin koirille pelottava asia, sillä ne eivät ole ehkä tottuneet ahtaisiin kulkuväyliin tai oven toisella puolella oleva asia voi pelottaa sitä. Usein se, että antaa koiralle mahdollisuuden itse kerätä rohkeutta oviaukosta kulkemiseen voi muuttaa tilanteen. Jos puhutaan ulko-ovesta ja koira ulkoilee mielellään, mutta jännittää vaikka rapussa kulkemista, voi koiran alkuun esimerkiksi kantaa ulos. Sisälle tultaessa koiran voi antaa tutustua portaisiin rauhassa ja palkita sitä, jos se innostuu kulkemaan portaita. Koiran kotiutumisen edistyessä sen stressitaso laskee ja uteliaisuus usein voittaa jännityksen, jolloin koira voi leikin tai kiinnostavan äänen tai tuoksun perusteella liikkua oviaukoista ilman, että niistä tekee sen suurempaa ongelmaa. Kannattaa toki varmistaa, että koiralle ei pääse syntymään huonoja kokemuksia oviaukoissa. Esimerkiksi tassun jääminen oven alle tai oven kolahdus voivat olla tällaisia tilannetta entisestään vaikeuttavia asioita.

55. Miksi jo sisäsiistiksi oppinut koira pissaakin taas sisälle?

Alkuvaiheessa on varsin tavallista, että sisäsiisteyden kanssa tulee takapakkia, vaikka koira olisi ollut esim parisen viikkoa jo aiemmin sisäsiisti. Muutokset ja stressi voivat vaikuttaa asiaan ja tilanne yleensä tasoittuu ajan kanssa. Jos kuitenkin ongelma jatkuu tai pahenee, koiralla voi olla jokin terveydellinen pulma, joka kannattaa selvittää eläinlääkärissä.

56. Koira ei anna silittää - miten toimia?

Koira ei ehkä ole tottunut ihmisen kosketukseen tai sillä on huonoja kokemuksia lähestyvästä kädestä. Koiralle kannattaa ensisijaisesti antaa aikaa ja kun koira hakeutuu lähelle, sen voi antaa olla siinä ilman, että sitä kosketaan. Toiset koirat pitävät kosketuksesta, silityksistä ja rapsutuksista enemmän kuin toiset. Lisäksi jokaisella koiralla on omat mieltymykset siitä, minkälaisesta kosketuksesta ne pitävät. Yleisesti voisi sanoa, että kyljet ja rinnan alue ovat paikkoja, jotka ovat vähiten stressaavia koirille. Joitakin koiria helpottaa se, että ihminen koskettaa kämmenselällä. Kun koira alkaa sietää kosketusta, voi aluksi tehdä niin, että koskettaa vain muutaman sekunnin kerrallaan ja seuraa koiran reaktiota sen jälkeen. Koiralla tulisi aina olla mahdollisuus poistua, jos se ei halua olla siliteltävänä.

57. Koira valvoo yöt, onko tämä normaalia?

Koirat nukkuvat 12-14 tuntia päivässä ja jopa enemmänkin pentuina ja senioreina. Myös vasta kotiutunut koira voi hyvinkin nukkua 16 tuntia vuorokaudessa. Koiran unirytmissä on toki yksilöllisiä eroja, mutta useimmiten koirat kuitenkin nukkuvat samaan aikaan kuin ihmisetkin eli öisin. Stressaantuneen koiran voi olla vaikea rauhoittua nukkumaan, jolloin se saattaa liikuskella levottomana öisin. Toisinaan koira voi elää vähän omassa rytmissään, jos se esimerkiksi pelkää liikkua asunnossa päivisin, kun ihmiset touhuavat ympärillä ja silloin koira voi uskaltautua liikkumaan uudessa kodissaan vasta, kun ihmiset ovat asettuneet sänkyihinsä. Kunhan arjen rutiinit tulevat koiralle tutuksi, se yleensä ymmärtää itsekin käydä nukkumaan, kun sen ihmiset rauhoittuvat lepäämään. Jos koiralla on kipuja, se voi myös olla levoton öisin. Silloin asiaa kannattaa selvitellä eläinlääkärin kanssa.

58. Mitä teen kun koira alkaa haukkua aina kun harrastamme seksiä kumppanini kanssa?

Koira voi kokea ihmisten väliset intiimit hetket hämmentävinä ja se haukkuu saadakseen tilanteen loppumaan. Niin on ehkä saattanut joskus käydäkin, jolloin koira on huomannut, että haukkuminen toimii. Koiralle voi antaa jotain mieluisaa tekemistä kuten luun pureskeltavaksi lemmenhetkien ajaksi. Myös radion tai tv:n äänet voivat vaikuttaa siihen, ettei sen huomio kiinnity ihmisten tekemiseen niin voimakkaasti.

59. Koira murisee/haukkuu ystäville, jotka tulivat tervehtimään uutta perheenjäsentämme, mitä teemme?

Uusi perheenjäsenenne varmasti kiinnostaa läheisiänne, mutta aluksi olisi tärkeä rauhoittaa koiran elämä ja antaa koiran ensin tutustua uuteen kotiinsa ja omiin ihmisiinsä. Sen elämässä on tapahtunut paljon muutoksia ja se on joutunut kohtaamaan monia uusia asioita. Haukkuminen ja muriseminen viestivät yleensä siitä, että koira ei haluaisi uusia ihmisiä lähelleen, vaan se tarvitsisi tilaa ja aikaa heidän kohtaamiseen. Tapaamisia voi miettiä myöhemmin esimerkiksi ulos, jos koira on rennompi ulkona. Vieras voi joskus myös piipahtaa ovensuussa ja heitellä lattialle nameja ja lähteä sitten pois. Koiraa ei kannata pakottaa tai houkutella kohtaamaan vieraita, ennen kuin se on itse siihen valmis. Kaikki koirat eivät pidä vieraista ihmisistä tai siitä, että he pyrkivät koskettamaan koiraa. Koiran voi myös opettaa olemaan toisessa huoneessa tai portin takana, kun vieraat tulevat, jolloin koiran ei tarvitse kohdata vieraita ollenkaan. Vieraita voi valmistella koiran kohtaamiseen, kertomalla koiran elekielestä ja siitä, että sitä saattaa vielä pelottaa uudet asiat ja ihmiset.

60. Kannattaako käyttää jotakin rauhoittavaa valmistetta esim. Adaptil tms. Voinko tehdä jotakin muuta rauhoittaakseni koiraa/laskeakseni sen stressiä?

On hieman koirakohtaista, miten reseptivapaat valmisteet vaikuttavat koiran oloon. Esimerkiksi Zylkene on varsin turvallinen tuote käyttää, eikä sillä tiedetä olevan sivuvaikutuksia. Se, että koiran kanssa ei kiirehditä, vaan annetaan sen edetä omaan tahtiin uusien asioiden kanssa, on varmaankin tärkein ohje. Kun koira saapuu, niin kotiin ei ole viisasta kutsua heti vieraita, eikä koiran kanssa ole järkevää lähteä kiertämään kyliä ja testailemaan kaikkia maailman kulkuneuvoja, vaan koiran kanssa kannattaa kulkea samaa lenkkiä ja liikkua rauhallisesti. Koiralle kannattaa antaa mahdollisuus vetäytyä rauhalliseen paikkaan, jossa sitä ei käydä aina ohikulkiessa koskettelemassa.Koira ei tarvitse yllätyksiä, sillä se kohtaa joka tapauksessa paljon uusia asioita joka päivä. Pureskelu rauhoittaa koiraa, joten sallittujen pureskeltavien asioiden tarjoaminen koiran saataville on hyvä idea.

61. Mikä on yleisin syy koirasta luopumiseen/yleisimmät haasteet?

Yleisimmät syyt jakautuvat ihmisistä ja koirasta johtuviin syihin. Jos kyse on ihmiseen liittyvistä syistä, tällöin kyseessä on useimmiten omien resurssien ja kapasiteetin väärin arviointi, joka ilmenee rescuekoiran kotiuduttua. Myös elämäntilanteen muutokset voivat aiheuttaa uudelleensijoituksia. Koirien käytöshaasteiden saralla taas yleisimpiä ongelmia ovat arkuuteen ja epävarmuuteen liittyvät asiat, eroahdistus ja hihnakäytöksen ongelmat.

KOTIUTUMINEN ja sen haasteet

62. Mitä ruokaa koirat syövät tarhalla?

Koirat syövät tarhoilla pääosin kuivaruokaa. Ruokamerkit vaihtelevat, sillä monen sadan koiran tarhoilla joudutaan usein ostamaan ruokaa, joka on sillä hetkellä halvinta. Toisinaan tarhoilla on puolestaan käytössä eri tahojen lähettämiä lahjoitusruokia.

63. Mitä ruokaa suosittelette annettavaksi koiralle Suomessa?

Koiralle kannattaa antaa sitä ruokaa, mitä on muutenkin ajatellut syöttävänsä sille. Suosittelemme muita kuivaruokia kuin marketista useimmiten saatavia halvimpia nappuloita, joiden ravintoarvo ei ole yleensä kovin hyvä. Alkuun voi olla hyvä kiinnittää erityisesti huomiota vatsaystävälliseen ruokaan ja lisätä ruokaan esimerkiksi maitohappobakteereita, laktoositonta piimää/raejuustoa, keitettyä riisiä yms. vatsaa tasoittavaa. Pennuille tai selvästi aliravituille koirille esimerkiksi Nutriplus-kuuri alussa voi olla tarpeellinen. Osalla koirista taas on syytä kiinnittää huomiota painonhallintaan.

64. Onko normaalia ettei koira kakkaa pariin päivään kotiuduttuaan?

Tämä on täysin normaalia. Koira on juuri kokenut suuren elämänmuutoksen ja monet reagoivat siihen ripulilla tai ummetuksella. Koira on myös saattanut esimerkiksi paastota kuljetuksen aikana. Koira voi olla myös niin jännittynyt ensimmäisinä päivinä, että pystyy ulostamaan vasta kun rentoutuu hieman.

65. Otetaanko juuri kotiutuneelta koiralta valjaat ja panta kotona pois vai annetaanko olla ja kauan annetaan olla?

Mikäli kosketus on koiralle alkuun vaikeaa tai varusteiden pukeminen on sen mielestä epämiellyttävää, sillä voi hyvin pitää valjaita ja pantaa koko ajan päällä. Näin vältetään ylimääräinen koskeminen ja pukeminen, jotka helposti nostavat niitä jännittävän koiran stressitasoja. Tilanteen mukaan valjaat ja pannan voi myös riisua sisällä, mutta luovutustilanteessa laitettuja säätöjä ei tulisi löysätä.

66. Pitääkö koira pestä heti kun se tulee kotiin? Saako koiran pestä heti kun se tulee kotiin? Järkyttyykö se siitä? Pestäänkö koira valjaat päällä?

Koiraa ei ole pakko pestä, mutta usein koira halutaan pestä, sillä se voi olla likainen vietettyään tarhalla aikaa. Suosittelemme toimimaan tilanteen mukaan riippuen hieman siitä miltä koira vaikuttaa, mutta useimmiten on ihan ok pestä koira heti pian kotiintulon jälkeen, jolloin pesu menee ns. “samaan järkytykseen” kuin muukin kotiutuminen. Jos kuitenkaan koiran peseminen ei tunnu välttämättömältä heti, on tottakai parempi tapa edetä pesutilaan ja pesemiseen opettelussa asteittain totutellen ja tehden kokemuksesta mahdollisimman rento ja mukava. Ensisijaisesti olisi suotavaa pestä koira ja valjaat erikseen.

67. Koska koiran kanssa voi matkustaa sukulaisia/ystäviä tapaamaan?

Tämäkin riippuu todella paljon koirasta. Hyvin reippaan ja sosiaalisen koirankin kanssa kuitenkin kannattaa ensin totutella omaan kotiin, perheeseen ja sen arkeen ja rutiineihin muutaman viikon ajan ennen ensimmäisiä vierailureissuja. Yhtään aremman koiran kanssa siihen saattaa kulua kuukausia.

68. Kannattaako turvaportti hankkia kotiin? Eikö vain voi sulkea ovea?

Koiraportti on hyvä vaihtoehto, jos perheessä on esimerkiksi muita koiria tai muita eläimiä tai lapsia, joiden suhteen saattaa olla alkuun tarpeen olla ajoittain tai kokonaan eri puolilla porttia. Koiraportti on ovea parempi vaihtoehto, koska sen läpi koira voi seurata muun asunnon elämää – ja toisin päin. Mikäli portin toisella puolella liikkuvat ihmiset tai eläimet nostattavat koiran kierroksia, portin voi tarvittaessa peittää esimerkiksi pyyhkeellä.

69. Kuinka kauan koira voi olla syömättä?

Jotkut koirat ovat alkuun kotiutuessaan niin jännittyneitä ja peloissaan, etteivät ne pysty syömään esimerkiksi pariin vuorokauteen. Koiralle tulee taata hyvin rauhallinen tila ja aika ruokailuun, ja aralle koiralle voi kokeilla esimerkiksi jättää ruokaa lepopaikan läheisyyteen yön ajaksi. Koiralla on aina oltava raikasta vettä saatavilla ja veden juontia olisi hyvä seurata. Yleisesti ottaen koira kyllä syö kun sillä tulee riittävän nälkä ja sille taataan siihen otolliset olosuhteet. Jos koira ei neljän, viiden päivänkään jälkeen syö, ole yhteydessä eläinlääkäriin ja yhdistykseen.

70. Koira ei suostu juomaan kuin ulkona lätäköistä. Mitä teen?

Kupista juominen voi olla täysin uutta ja pelottavaa koirasta. Kokeile tarjota kotona vettä eri paikoista ja erilaisista astioista. Esim kirkas heijastava kuppi voi olla vaikea koiralle ja laakeampi kuppi missä vettä on matalasti, voi olla helpompi.

71. Pitääkö kotipihallakin käyttää kahta hihnaa? Kuinka kauan?

Kyllä. Koiralla tulee ainakin ensimmäisen kuukauden ajan käyttää niin kutsuttua turvavarustusta , eli pantaa, valjaita ja valjaisiin kiinnitettävää turvapalaa sekä kahta hihnaa. Etenkin koiran ensimmäisinä viikkoina karkaamisriski on korkea, eikä se vielä tunne omistajiaan tai asuinympäristöään. Panikoiva koira saa yllättävän nopeasti rimpuiltua itsensä irti pannasta tai valjaista tai purtua yhden hihnan poikki. Aidattukaan piha ei pidättele pakoon pyrkivää eläintä, joka pääsee kiipeämään tai hyppäämään aidan yli tai tunkemaan itsensä aidan tai portin ali.

72. Saako koiran vedenjuontia rajoittaa jos se juo paljon?

Koiralla tulee olla jatkuvasti raikasta vettä tarjolla. Koiran päivittäinen vedentarve on noin 0,5-1 dl vettä painokiloa kohti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 10-kiloisella koiralla noin 0,5-1 litraa ja 30-kiloisella noin 1,5 – 3 litraa päivässä. Kova jano etenkin vasta kotiutuneella koiralla liittyy usein stressiin, mutta saattaa johtua myös tietyistä sairauksista. Mikäli koira juo jatkuvasti yli desin kiloa kohti päivässä, suosittelemme olemaan yhteydessä eläinlääkäriin syyn selvittämiseksi.

KOIRAN NOUTAMINEN

73. Miten koiran olisi paras matkustaa autossa kotimatkalla? Pitääkö hankkia häkki?

Koiran olisi paras matkustaa kotiin joko farmari-auton takatilassa tai tavallisen auton takapenkillä. Jos hakijoita on kaksi eli toinen ihminen voi olla koiran kanssa matkan ajan, häkki ei ole välttämätön, mutta jos haet koiraa yksin, häkki olisi hyvä olla olemassa. Toki jatkoa ajatellenkin häkki voisi olla hyvä olla olemassa koiran turvallista automatkustusta varten.

74. Kannattaako koko perheen tulla jo noutamaan koiraa vai viedäänkö lapset hoitoon?

Tällä hetkellä koronarajoitusten johdosta toiveena on, että koiraa olisi noutamassa maksimissaan kaksi henkilöä. Näin koiran omistaja voi varmistaa apukädet sekä luovutustilanteessa että kotimatkalla, millä taataan mahdollisimman turvallinen kotimatka, mutta saamme kuitenkin pidettyä luovutustilanteen kokonaisväkimäärän maltillisena.

75. Miksi pitää ottaa mukaan keitettyä kanaa - eikö mikään muu käy?

Keitetty kana on hyväksi havaittu, vähäsuolainen ja -rasvainen sekä maistuva herkku, joka on kätevä leikata pieniksi paloiksi kotona, ja joka sotkee melko vähän. Muutkin kosteat ja tuoksuvat herkut käyvät, mutta esimerkiksi tavallinen kuivaruoka tekee harvoilla koirilla kauppaansa jännittävässä tilanteessa.

76. Minkä kokoinen koira nyt on/minkä kokoiset valjaat ostan?

Adoptio-ohjelman koirista kerrotaan niiden korkeus ja arvioitu paino. Tämän tarkempia mittoja ennakkoon ei yleensä ole mahdollista saada Romanian pään rajallisten resurssien takia.
Kulkureilla on koiratarvikemyymälä samoissa tiloissa, missä koirat luovutetaan, ja siellä saadaan paikan päällä sovitettua koiralle sopivat valjaat. Kulkurien Matkalla kotiin-malliston RESCUE-tuotteita (valjaat, turvapala, käsilenkki, monitoimihihna) voi ostaa myös ennakkoon Hobo Shopista, mutta suosittelemme ostamaan varusteet vasta paikan päältä koiraa noudettaessa, jolloin saamme sovitettua sille suoraan oikean kokoiset varusteet.

Mikäli ostat ulkoilutarvikkeet ennakkoon muualta kuin Hobo Shopista, suosittelemme ostamaan ne vasta mahdollisimman lähellä saapumispäivää ja jättämään niihin laput kiinni, jotta ne saa tarvittaessa vaihdettua tai palautettua. Valitse tällöin y-valjaat ja tavallinen panta (ei kuristavaa tai puolikuristavaa), joissa on mahdollisimman paljon säätövaraa. Voit myös ostaa kahdet valjaat, pienemmät ja suuremmat, jolloin on todennäköisempää, että mukanasi on koiralle sopivat valjaat. Hihnan tulee olla ehjä ja napakka, ei fleksiä!

77. Kauanko matka Romaniasta Suomeen kestää? Ulkoilutetaanko koiria matkan aikana?

Matka Romaniasta Euroopan halki kestää noin 30 tuntia. Reitti kulkee Unkarin, Slovakian, Puolan, Latvian, Liettuan ja Viron kautta Suomeen. Koirat matkustavat tukevissa häkeissään ja ne saavat jaloitella pitkän pakettiauton käytävällä. Koiria ei oteta ulos autosta matkan aikana korkean karkaamisriskin vuoksi, ja usean kymmenen koiran ulkoiluttaminen myös lisäisi matka-aikaa entisestään kohtuuttoman paljon. Koirilla on häkeissään pissa-alustat, jotka vaihdetaan niiden likaannuttua.

78. Me ei olla käytetty koiralla valjaita/pantaa niin onko sellainen pakko ottaa luovutukseen?

Kyllä. Koiralla tulee ainakin ensimmäisen kuukauden ajan olla ns. turvavarustus, eli panta, valjaat, turvapala ja kaksi hihnaa. Etenkin koiran ensimmäisinä viikkoina karkaamisriski on korkea, eikä se vielä tunne omistajiaan tai asuinympäristöään.

79. Voiko koiran noutaa yksin?

Suosittelemme, että koiraa olisi noutamassa kaksi henkilöä. Näin koiran omistaja voi varmistaa apukädet sekä luovutustilanteessa että kotimatkalla, millä taataan mahdollisimman turvallinen kotimatka. Kaksi käsiparia helpottaa esimerkiksi koiran ottamista ulos autosta sekä toimii oivana tuplavarmistuksena mahdollisissa haasteissa, esimerkiksi jos koira panikoi ulkona.

80. Voiko koiran hakea julkisilla kulkuvälineillä?

Suosittelemme ensisijaisesti, että koira noudetaan autolla, jotta sille voidaan taata mahdollisimman rauhallinen ja turvallinen kotimatka.