Kuten muussakin toiminnassamme, vastuullisuus ja avoimuus ohjaa toimintaamme myös adoptoitavien eläinten terveystilan kartoittamisessa.

Pyrimme olemaan sairauksien suhteen niin tarkkoja kuin se vain on mahdollista, ja Romaniasta tuleville koirille tehdään pakollisten toimenpiteiden kuten rokotusten ja loishäätöjen lisäksi mm. laajat tautitestit ennen koiran saapumista Suomeen.

Olemme rekisteröityneet eläinten maahantuojille vaadittavaan TRACES-järjestelmään (Trade Control and Expert System) (rekisteröintinumero 385/04.01.05.00.01/2020), joka mahdollistaa eläinten liikkumisen jäljittämisen EU:n sisällä. Yhdistys noudattaa kaikkia kaupallisen tuonnin vaatimuksia.

Rescuekoirien terveys

Rescuekoirat eivät periaatteessa ole sen terveempiä tai sairaampia kuin muutkaan koirat. Niillä on kuitenkin taustalla usein huono ravinto ja hoitamattomia, vanhoja vammoja, jotka voivat vaikuttaa niiden elämään tulevaisuudessa.

Koska adoptoitavien koirien taustasta eikä terveyshistoriasta tiedetä yleensä mitään, emme voi taata eläimen terveyttä. Koiralla voi olla esimerkiksi rakenteellisia ongelmia, vanhan trauman aiheuttamia ortopedisiä vaivoja tai muuta sellaista, mitä eläinlääkärit Romaniassa eivät pysty tai osaa diagnosoida kliinisessä tutkimuksessa. Romaniassa erityisesti ortopedinen osaamisen ja hammasongelmien hoidon taso on heikko.

Koirilla voi myös olla tarhalla olosta johtuen kovan ja/tai epähygieenisen alustan aiheuttamia makuuhaavoja tai ihottuman kaltaista hiertymää, jotka yleensä paranevat itsestään. Myös turkki tuuhenee sekä ihon ja karvan kunto paranee ajan kanssa stressin laskiessa ja ruoan laadun parantuessa. Jos iho on tulehtunut, siihen voi tarvita paikallishoitoa tai antibioottikuurin. Huono yleiskunto voi myös johtua stressaavista tarhaoloista. Tiedossamme olevan eläimen poikkeava terveydentila ilmoitetaan ennen koiran tuontia. Ensisijaisesti tilapäiset vaivat kuten haavat ja korva- ja silmätulehdukset pyritään hoitamaan Romaniassa ellei toisin sovita omistajan kanssa.

Rokotukset ja tautitestit

Ennen matkustusta Suomeen koirat saavat sekä rabies- että viitosrokotteen tarvittavine tehosteinen. Rabies-rokotteen varoajaksi on asetettu kaksi kuukautta lain vaatiman 21 vrk sijaan ja lisäksi Kulkurien kautta saapuvat koirat saavat tehosteena rabiesrokotteen ennen saapumistaan.

Nuorimmat kauttamme saapuvat pennut ovat 5-6 kk vanhoja, sillä sitä nuoremmille pennuille ei ehditä varmistaa tarpeeksi kattavaa rokotesuojaa virustauteja ja raivotautia vastaan. 

Koirat myös testataan kahdeksan vektorivälitteisen sairauden varalta ja ne saavat ulkoloisläädön ja sisälöishäädön kahdesti. Koiran ihomato on mahdollista todeta, kun se on kehittynyt koirassa aikuiseksi lisääntyväksi yksilöksi. Tämä vie noin 5-9 kuukautta. Tämän vuoksi emme testaa Romaniassa alle puolen vuoden ikäisiä pentuja ihomadon suhteen. Tautitestaukset tehdään noin 1-2 viikkoa ennen koiran matkustusajankohtaa.

Koira on myös mahdollista testata Romaniassa multiresistenttien bakteerien kantajuuden varalta 70 € omakustannehintaan. Olethan yhteydessä asiasta koiran yhteyshenkilöön adoptioprosessin aikana.

Terveystoimenpiteet ennen koiran saapumista:

  • rabiesrokote + tehosterokote
  • viitosrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi) ja tehosterokotteet
  • ulkoloishäätö kahdesti
  • heisimatolääkitys kahdesti (erityisesti ekinokokkia vastaan)
  • testit kahdeksan eri sairauden varalta (amerikkalainen sydänmato, koiran ihomato, anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi)
  • eläinlääkärin tarkastus ja perusverenkuva
  • hampaiden kunnon tarkistus ja hampaiden puhdistus tarvittaessa
  • kynsien leikkaus
  • konsultaatiot Romaniassa silmätautien ja sydäntautien osalta

Tärkeää tietoa sairauksista

Anaplasmoosi

Anaplasmoosin aiheuttaa Anaplasma phagosytophilum -bakteeri, joka tarttuu koiraan puutiaisen pureman välityksellä. Bakteeri vaatii eläviä soluja kasvualustakseen, ja puutiainen voi kiinnittyä myös ihmisen iholle ja tartuttaa tauteja.

Anaplasmoosi on Suomessa toistaiseksi suhteellisen harvinainen, mutta sitä esiintyy erityisesti saaristossa ja Ahvenanmaalla. Anaplasmoosia esiintyy kaikkialla Euroopassa.

Lue lisää anaplasmoosista.

Borrelioosi

Koiralla borrelioosia aiheuttaa Borrelia burgdofteri -bakteeri ja sitä levittää puutiaiset eli punkit. Punkin puremasta syljen välityksellä bakteerit leviävät hitaasti koiran elimistöön.

Borrelioosia esiintyy kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa, sekä Pohjois-Amerikassa että Aasiassa.

Lue lisää borrelioosista.

Babesioosi

Babesioosi eli koiran punatauti on loisen aiheuttama sairaus. Euroopassa koiralle sairauden pääasiallinen aiheuttaja on Babesia canis -loinenMyös Babesia gibsoni aiheuttaa koiralle tautia. Nämä molemmat ovat parasiitteja, joiden vektorina eli levittäjänä toimivat puutiaiset.

Babesioosia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta eniten sitä esiintyy lämpimissä maissa. Suomessa esiintyvistä puutiaisista ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia.

Lue lisää babesioosista.

Leishmanioosi

Leishmanioosi on Leishmania nimisen loisen aiheuttama tartuntatauti. Sairautta esiintyy varsinkin maailman trooppisissa sekä paikoitellen myös subtrooppisissa osissa. Sairautta levittävät hietasääsket, jotka viihtyvät näissä oloissa. Euroopassa tautia esiintyy Välimeren maissa: Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Yksittäisiä tapauksia on todettu myös muualla Euroopassa mukaan lukien Suomi ja Ruotsi. Leishmanioosi on yleisin ihmisillä todettu sairaus heti malarian jälkeen.

Lue lisää leishmanioosista

Ehrlichioosi

Ruskea koirapuutiainen voi tartuttaa koiraan ehrlichioosia, joka on Ehrlichia canis -bakteerin aiheuttama tauti. Ehrlichioosia levittävät myös Ehrlichia chaffeesis -ja Ehrlichia ewingii -bakteerit, jotka voivat levittää tautia myös ihmiseen. Tartunta vaatii kuitenkin aina infektoituneen ruskean koirapuutiaisen pureman.

Ruskeaa koirapuutiaista tavataan ympäri maailmaa, mutta se ei levitä kaikkialla ehrlichioosia. Taudin esiintymisalueet ovat aivan eteläisin Eurooppa, Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Aasia ja Afrikka. Romania ei kuulu ehrlichioosin endeemiseen eli kotoperäiseen alueeseen, mutta Romaniassa kuitenkin esiintyy tartuntoja.

Lue lisää ehrlichioosista

Giardia

Giardia on yleinen suolistoloinen, joka aiheuttaa taudin nimeltä giardioosi. Giardia-loisia esiintyy ympäri maailman, myös Suomessa, ja ne tartuttavat sekä ihmisiä että useita eri eläinlajeja.

Giardia-alkuläin elää suolistossa aiheuttaen suolistoinfektion, johon kuuluu ripulia ja painon menetystä. Kroonistunut ripuli on hyvin pahanhajuista. Useimmilla koirilla giardioosi on kuitenkin oireeton. Giardiasta puhutaan zoonoosina, mikä tarkoittaa, että se voi tarttua eri eläinlajien edustajiin sekä ihmiseen.

Lue lisää giardiasta

Koiran ihomato

Koiran ihomato (Dirofilaria repens) on sukkulamato, jonka aikuismuodot loisivat koiran ja muutamien muiden nisäkkäiden ihonalaiskudoksessa. Koiran ihomato vaatii tarttuakseen väli-isännän eli hyttysen, joka pistää ensin tartuttavassa vaiheessa olevaa koiraa, ja jonkin ajan kuluttua toista koiraa.

Ihomadon levinneisyys on alkujaan rajoittunut Afrikan ja Aasian lisäksi Välimeren maihin, mutta ilmaston lämpenemisen myötä se on nopeasti levinnyt myös muualle Eurooppaan. Kotoperäisiä tartuntoja on todettu mm. Baltian maissa sekä Venäjällä Leningradin ja Pietarin korkeudella saakka. Suomessa on tähän mennessä havaittu ihmisellä yksi kotimaassa saatu tartunta.

Lue lisää koiran ihomadosta.

 

Koiran sydänmato

Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis) on koiran sydämessä loisiva sukkulamato, joka aiheuttaa sydänmatotaudin infektoituneen hyttysen piston välityksellä. Sydänmatoa esiintyy yleisesti trooppisilla alueilla, Välimeren maissa sekä Etelä-Euroopassa. Alueilla, joilla esiintyy loista kantavia hyttysiä, tarvitaan koiralle yleensä säännöllinen sydänmatotautia ennaltaehkäisevä lääkitys Ivermektiini-ulkoloishäätötableteilla. Estolääkitys estää mikrofilarioiden eli sydänmadon toukkien kehittymisen aikuisiksi, mutta ei suojele infektiolta.

Lue lisää sydänmadosta

Multiresistentit bakteerit

Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan sitä, että bakteeri on kehittänyt itselleen vastustuskyvyn yhtä tai useampaa antibioottia kohtaan. Tällöin bakteeri kasvaa, vaikka sen lähistöllä olisi antibioottia, jolle se luontaisesti olisi herkkä. Tämän vuoksi kyseinen antibiootti ei enää auta infektion hoidossa. Viime vuosina antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet sekä ihmisillä että eläimillä. Tärkein syy tähän on liiallinen ja huoleton antibioottien käyttö.

Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma. Esimerkiksi Aasiassa ESBL-bakteerin kantajuus on niin yleistä, että tutkimusten mukaan aasianmatkaajista 70 % palaa Suomeen ESBL-bakteerin kantajina.

Lue lisää multiresistenteistä bakteereista

Rabies eli raivotauti

Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermosto-sairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa.

Suomessa kotoperäistä raivotautia on todettu viimeksi 1989. Myös Romanian raivotautitilanne on tällä hetkellä varsin hyvä säännöllisten raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen ansiosta. Vuonna 2020 rabiestartunta todettiin neljällä eläimellä. Kulkureilla ei ole seitsemän Romaniassa toimitun vuoden ajalta yhtäkään kokemusta tai edes kuulopuhetta rabiestapauksista Romaniassa.

Lue lisää rabieksesta.

Kennelyskä

Kennelyskä on koirien flunssa. Sitä aiheuttavat monet bakteerit, virukset ja niiden välimuodot, mykoplasmaorganismit.  Kuten ihmisillä myös koirilla hengitystietulehdukset ovat tarttuvia. Koiran äkillisen hengitystietulehduksen aiheuttaa yleisimmin Bordetella-bakteeri ja/tai parainfluenssavirus. Suurin osa tartunnan saaneista koirista sairastuu taudin lievään muotoon, mutta erityisesti pennuilla tautiin voi liittyä vakavia yleisoireita kuten korkeaa kuumetta, joka voi koitua koiran kohtaloksi.

Lue lisää kennelyskästä

Patellaluksaatio

Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno on perinnöllinen vika. Siinä polvilumpio siirtyy (luksoituu) normaalilta paikaltaan reisiluun telaurasta polven etupuolelta hetkellisesti lukitsien polven. Normaalisti lihaskalvo ja sivusiteet pitävät lumpion paikoillaan sivusuunnassa. Tämän ortopedisen vaivan taustalla on usein muuttunut anatomia ja toimintamekanismi. Traumaattinen polvilumpion sijoiltaanmeno on harvinaisempaa.

Lue lisää patellaluksaatiosta

Sieni-infektio

Eläimillä sieni-ihottumia voivat aiheuttaa hiiva- ja rihmasienet. Hiivat ovat yksisoluisia sieniä, jotka eivät muodosta rihmastoja. Ne viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Rihmasienten aiheuttamaa ihoinfektiota kutsutaan silsaksi. Sekä silsa- että hiivasienet vaikuttavat ihoon pinnallisesti.

Rihma- eli silsasienet vahingoittavat karvoja ja karvatuppeja aiheuttaen paikallista karvanlähtöä. Silsasienen voi tunnistaa laikusta, joka leviää ulospäin rengasmaisesti ja paranee vähitellen keskeltä alkaen. Iho voi olla karkea, rupeutunut ja harmahtava. Microsporum canis -silsasieni aiheuttaa erityisesti kissoilla ihon sieni-infektioita. Tämä silsa on vakava ongelma esimerkiksi kissakenneleissä, koska se on helposti tarttuva.

Lue lisää sieni-infektiosta

Sikaripunkki

Sikaripunkki on loinen, joka elää koiran karvatupessa. Sikaripunkkeja on useita eri lajeja, joista koiralla yleisin on karvatuppipunkki (Demodex canis). Jos punkkien määrä iholla alkaa lisääntyä voimakkaasti, vaarana on demodikoosi-niminen ihosairaus, jonka oireita ovat mm. karvanlähtö, punoitus, hilseily sekä ihon tummuminen ja tulehtuminen. Terveen koiran vastustuskyky pitää punkkikannan pienenä eikä oireita esiinny.

Lue lisää sikaripunkista

Stickerinsarkooma

Stickerin sarkooma eli CTVT (canine transmissible venereal tumor) tarkoittaa koirien tarttuvaa sukuelinkasvainta. Sairaus on melko yleinen vapaasti parittelevien koirien keskuudessa, varsinkin tropiikissa ja subtropiikissa. Se leviää solusiirrännäisenä eli siirtämällä syöpäsoluja koirasta toiseen tiiviissä limakalvokontaktissa, esimerkiksi parittelun aikana. Leviäminen voi tapahtua myös puremalla tai nuolemalla. Stickerin sarkooma ei voi tarttua koirasta ihmiseen.

Lue lisää stickerinsarkoomasta

Adoptioperheen vastuu

Adoptioperheen on syytä huomioida, että yhdistys ei ole vastuussa ns. piilevistä vammoista tai sairauksista, joita emme Romanian puuttuvien eläinlääkintävarustusten ja resurssien johdosta ole pystyneet ennalta toteamaan.

Piileviä vammoja voivat olla esimerkiksi oireeton nivelrikko (artroosi) ja niveltulehdus (artriitti), oireeton lonkkavika (dysplasia) tai patellaluksaatio (polvilumpion sijoiltaanmeno), esiasteinen silmäsairaus, neurologiset sairaudet sekä loissairaudet, jotka ovat testivaiheessa piileviä. Emme myöskään pysty ennakoimaan sairauksia, jotka aiheutuvat Romanian katuolosuhteiden ravintoköyhästä ruuasta tai nälkiintymisestä. Lisäksi emme voi vastata katuelämän koiralle aiheuttamista vanhoista vammoista, joista kukaan ei ole ollut aikaisemmin tietoinen.

Pyrimme olemaan erittäin huolellisia koirien tuonnissa. On kuitenkin huomioitava, että tuominen ei ole täysin riskitöntä maasta, jossa on erilainen tautitilanne kuin Suomessa. Tämän vuoksi toivomme vastuullista toimintaa myös omistajalta. Perehtyminen ennalta alkuperämaassa esiintyviin sairauksiin ja toimiminen ohjeidemme mukaisesti on suotavaa.

Seuraavissa kappaleissa käydään läpi adoption jälkeisiä terveystoimenpiteitä, joita toivomme noudatettavan tarkasti.

Olemme sitoutuneita vastuulliseen rescuetoimintaan

Rescueyhdistys Kulkurit ry on sitoutunut suomalaisten rescueyhdistysten luomiin yhteisiin Responsible Rescue -toimintakriteereihin. Responsible Rescue -sitoumuksen tarkoitus on varmistaa siihen sitoutuneen yhdistyksen eettinen ja vastuullinen toiminta sekä adoptioprosessin turvallisuus. Sitoumuksen avulla rescuekoiran adoptoijille tarjotaan turvallinen reitti valita vastuullisesti toimiva yhdistys. Näin tuontikoiriin liittyviä riskejä saadaan vähennettyä.

Responsible Rescue -sitoumus velvoittaa siihen sitoutuneita yhdistyksiä noudattamaan lakisääteisiä tuontivaatimuksia huomattavasti tiukempia kriteereitä koirien rokotusten ja tautitestausten osalta. Kriteereissä on otettu myös huomioon paljon puhuttaneiden moniresistenttien bakteerien ja rabiesvasta-aineiden seulominen.

 

Kotiutuessa

Matka, uuteen tuntemattomaan ympäristöön tuleminen ja erilaiseen bakteerikantaan tottuminen aiheuttaa koiralle stressiä. Stressin taso, ja sen oireet ovat yksilöllisiä. Matkalla eläin voi saada silmä- tai korvatulehduksen, jota sillä ei lähtiessään ollut, useimmiten stressistä johtuen. Suomen erilainen bakteerikanta voi aiheuttaa herkkävatsaisille ripulin. Stressaantuneen koiran on annettava tutustua rauhassa uuteen kotiinsa, perheeseensä ja ympäristöön. Normaali elämä jokapäiväisine rutiineineen kannattaa kuitenkin aloittaa heti.

Sisä- ja ulkoloishäätö Suomessa

Koira saa ennen matkaa ekinokokkoosilääkityksen maahantulomääräysten mukaisesti. Suosittelemme, että noin kahden viikon kuluttua kotiintulosta koira madotetaan uudestaan laajakirjoisella matolääkkeellä, joka tehoaa myös ekinokokkiin (vaikuttava aine pratsikvanteli). Tälläisiä laajakirjoisia ekinokokkiinkin tehoavia matolääkkeitä ovat mm. Dronbits, Dolpac, Veloxa ja Anthelmin.  Jos perheessä on muita koiria tai kissoja, ne tulee madottaa samaan aikaan.

Koira on saanut Romaniassa sisäloishäädön lisäksi ulkoloishäädön. Koiralle ja perheen muille lemmikeille tulee antaa varotoimenpiteenä ulkoloishäätö (esim. Frontline Comp) neljän viikon päästä saapumisesta Suomeen. On tärkeää korjata koiran ulosteet huolellisesti, kunnes kaikki madotukset on hoidettu ja välttää koirapuistoja ensimmäisen parin viikon ajan. Koiralla ei todennäköisimmin ole loisia sen tullessa Suomeen, mutta ylimääräiset lääkitykset on tärkeä antaa riskien minimoimiseksi.

Jos koirallasi on todettu giardioosi, sydänmato tai jokin muu lääkehoitoa ja/tai hoitotoimenpiteitä vaativa sairaus, saat siitä erilliset ohjeet yhteyshenkilöltäsi. Jos havaitset koiralla epämääräisiä patteja, ole yhteydessä yhteyshenkilöösi sekä eläinlääkäriin patin tarkistusta ja mahdollista poistoa varten.

Kun koira on kotona

Mikäli koiralla ilmenee viikon sisällä kotiutumisestaan fyysisiä vikoja, jotka eivät ole olleet tiedossa ennen kotiutumista, yhdistys osallistuu näiden vaivojen eläinlääkärikustannuksiin harkinnanvaraisesti, maksimissaan 50 % koiran hankintahinnasta eli kulukorvauksesta.

Tässä yhteydessä ei tarkoiteta yleisiä muutokseen ja kotiutumiseen liittyviä terveysvaivoja, kuten stressin, ruuan ja bakteerikannan muutoksen ja vahvojen ulko- ja sisäloishäätöjen aiheuttamaa suoliston epätasapainoa (ripuli, oksentelu, huonovointisuus) tai em. syistä johtuvaa silmä- tai korvatulehdusta yms. Emme myöskään korvaa lähtökohtaisesti sellaisia terveyteen liittyviä asioita, jotka ovat seurausta koiran elämänlaadusta kodittomana koirana, kuten hampaiden huono kunto. Rescuekoiraa adoptoidessa on huomioitava, että huonon elämänlaadun aiheuttamat vaivat vaativat automaattisesti kotiutuessa panostusta terveydentilan kohentamiseen.

Suosittelemme, että kaikki kauttamme adoptoidut koirat testataan sydänmadon, leishmanian sekä koiran ihomadon varalta 7-9 kuukauden jälkeen kotiutumisesta. Testi tehdään eläinlääkärillä laskimoverinäytteestä. Kaikki adoptoidut koirat testataan sydänmadon, leishmanian ja lukuisten muiden sairauksien varalta ennen Suomeen saapumistaan, mutta sydänmadon pitkän itämisajan sekä leishmanian ja ihomadon yleistymisen ja taudinkuvan vuoksi testaaminen on suositeltavaa.

On myös hyvä huomioida, että valitettavasti kaikki eläinlääkärit Suomessa eivät ole rescuemyönteisiä. Vaikka koiralla on paperit kunnossa ja sillä ei ole tuliaisina tauteja, voi eläinlääkärin asenne vaikuttaa oikean diagnoosin ja hoidon saamiseen. Olemme listanneet eläinlääkäreitä, joiden tiedämme olevan rescuemyönteisiä.

Pyrimme varmistamaan, että kauttamme adoptoitavat koirat tuovat rescue-eläimille positiivista mainetta. Huolehdithan osaltasi jatkossa oman eläimesi terveydestä.

 

 


Lähteet

Kodittomien koirien ystävät ry. Koirien terveys. Viitattu 4.1.2016.

Ruokavirasto. Ekinokokkoosi. Viitattu 4.1.2016.

Ruokavirasto. Raivotauti eli rabies. Viitattu 4.1.2016.

Ruokavirasto. Borrelioosi. Viitattu 4.1.2016.

Ruokavirasto. Parvovirusripuli. Viitattu 4.1.2016.

Ruokavirasto. Penikkatauti. Viitattu 4.1.2016.

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa. Viitattu 4.1.2016.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Zonoosit – Borrelia. Viitattu 4.1.2016.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Zonoosit – Rabies. Viitattu 4.1.2016.

Duodecim Terveyskirjasto. Alkueläinten aiheuttamat suolistoinfektiot. Viitattu 14.9.2020.

Wikström, B. & Öber, J. 2007. Koiran sairaudet. Otavan Kirjapaino Oy.