Rescuekoiria maahan tuovana tahona Rescueyhdistys Kulkurit haluaa kantaa vastuunsa ja olla mukana multiresistenttien bakteerien leviämisen ehkäisemisessä. Tiedotimme aiheesta ensimmäisen kerran marraskuussa 2017. Tiedotteen voi lukea täältä.  Olemme suorittaneet otantatestauksia Suomessa ja Romaniassa kauttamme Suomeen saapuneilla koirilla. Otantatestausten tuloksista ja jatkotoimenpiteistä tiedotimme helmikuussa 2018. Voit lukea tiedotteen täältä.

 

Toivomme kaikkien rescuekoiran adoptioita harkitsevien tutustuvan huolellisesti aiheeseen.

 

Mitä antibioottiresistentillä tarkoitetaan?

Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan sitä, että bakteeri on kehittänyt itselleen vastustuskyvyn yhtä tai useampaa antibioottia kohtaan. Tällöin bakteeri kasvaa, vaikka sen lähistöllä olisi antibioottia, jolle se luontaisesti olisi herkkä. Tämän vuoksi kyseinen antibiootti ei enää auta infektion hoidossa. Viime vuosina antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet sekä ihmisillä että eläimillä. Tärkein syy tähän on liiallinen ja huoleton antibioottien käyttö.

Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma. Esimerkiksi Aasiassa ESBL-bakteerin kantajuus on niin yleistä, että tutkimusten mukaan aasianmatkaajista 70 % palaa Suomeen ESBL-bakteerin kantajina. On myös tutkittu, että tietyissä otannoissa 20 % ruotsalaisista päiväkotilapsista kantaa ESBL-bakteeria ja englanninbulldogeista 21 % on MRSP- tai ESBL-positiivisia.

Rescuekoirilla multiresistenttejä bakteereita esiintyy todennäköisesti enemmän kuin suomalaisilla koirilla, johtuen maiden erilaisista antibiootti käytännöistä sekä bakteerien helposta leviämisestä tarhaolosuhteissa. Kotioloissa lähikontaktissa bakteerit siirtyvät helposti ihmisten ja muiden eläinten välillä. Terveelle ihmiselle multiresistentit bakteerit eivät ole vaarallisia, ja niistä on mahdollista myös puhdistua. Ongelmaksi bakteerit muodostuvat mikäli ne aiheuttavat infektion, jolloin infektioita on sopivien antibioottien puuttuessa vaikeampi hoitaa.

 

Multiresistentit bakteerit

MRSP (Staphylococcus pseudintermedius) on koirien ja ihmisten iholla ja limakalvoilla esiintyvä bakteeri. Bakteeri on hyvin yleinen terveillä eläimillä, mutta se voi aiheuttaa myös erilaisia tulehduksia eli infektioita. Tavallisimmin S. pseudintermedius -bakteeri aiheuttaa erilaisia iho- ja haavainfektioita. Muita harvinaisempia ovat esimerkiksi luu- ja nivelinfektiot sekä virtsatietulehdukset.

Kun S. pseudintermedius on vastustuskykyinen metisilliini-antibiootille, siitä käytetään nimitystä MRSP eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius. MRSP on yleensä vastustuskykyinen myös useille muille antibiooteille, minkä vuoksi monet yleisesti koirilla käytettävät antibiootit eivät tehoa MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen.

Ihminen on yleensä MRSP:n oireeton kantaja ja kantajuus on todennäköisesti lyhyt. Koirasta toiseen se tarttuu kotona pitkäaikaisessa lähikontaktissa muun muassa omistajan käsien, vaatteiden, kuppien ja turkinhoitovälineiden välityksellä.

MRSA tarkoittaa metisilliini-antibiootille vastustuskykyistä Staphylococcus aureus -bakteeria. Se on tavallinen ihon ja nenän limakalvolla esiintyvä bakteerilaji, joka ei terveillä ihmisillä ja eläimillä aiheuta tautia. MRSA voi kuitenkin aiheuttaa tulehduksia esimerkiksi rikkoutuneella ihoalueella, virtsateissä tai leikkaushaavoissa. Yleisimmät mikrobilääkkeet eivät tehoa MRSA-bakteeriin, jolloin tulehdusten hoito vaikeutuu. MRSA-tartunnan saanut oireeton ihminen tai eläin voi myös väliaikaisesti toimia MRSA-bakteerin kantajana.

MRSA on yleinen taudinaiheuttaja ihmisillä. Koirilla sitä tavataan satunnaisesti.

ESBL on yleisnimitys sellaisille suolistobakteereille (mm. Escherichia coli, klebsiella, salmonella), jotka tuottavat mikrobilääkkeitä pilkkovaa laajakirjoista beetalaktamaasi (ESBL)-entsyymiä. Entsyymin avulla bakteereista tulee vastustuskykyisiä yleisimmin käytetyille antibiooteille. ESBL-entsyymiä tuottavien bakteerien aiheuttamat virtsatie- ja vakavat yleisinfektion ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Bakteerit siirtyvät ihmisen ja koiran välillä kontaktin ja eritteiden välityksellä.  

AmpC on ESBL:n kaltainen entsyymi, johon ei terveydenhuollon piirissä kuitenkaan suhtauduta yhtä suurella vakavuudella kuin ESBL-entsyymiin.

Kolistiiniresistenssi Kolistiini on ns. reserviantibiootti, jota käytetään kun muut antibiootit eivät enää toimi. Mikäli ihminen tai eläin on resistentti kolistiinille, ja se yhdistyy infektion yhteydessä muihin resistansseihin, hoitovaihtoehtoja ei enää ole.

 

Mitä jos koiralla todetaan antibioottiresistenssi?

Kun perheessä on multiresistenttiä bakteeria kantava koira, on riski, että bakteeri siirtyy perheen toisiin koiriin ja ihmisiin. Lyhytaikaisessa kontaktissa, esim. koirapuistossa siirtymisen riski on erittäin pieni. Terveelle ihmiselle tai eläimelle bakteerit eivät aiheuta ongelmia, vaan niiden kanssa voi elää normaalia elämää. Multiresistenttiä bakteeria kantavan koiran ei kuitenkaan kannata antaa seurustella sellaisten ihmisten tai eläinten kanssa, joiden immuunipuolustus on heikentynyt:

  • HIV/AIDS ja syöpäpotilaat
  • munuais- ja maksasairauspotilaat
  • elinsiirtopotilaat
  • immuunivastetta laskevaa lääkitystä saavat potilaat
  • pernanpoistopotilaat
  • päihdeongelmaiset
  • pikkulapset (taaperoikäiset)
  • raskaana olevat
  • vanhukset

Perheessä, jossa kyseiseen ryhmään kuuluvia henkilöitä on, adoption suhteen tulee noudattaa erityistä perehtyneisyyttä. Lisäksi riskejä on arvioitava huolellisesti.

Multiresistenttiä bakteeria kantavan koiran kanssa eläinlääkärille mentäessä tulee henkilökuntaa infota asiasta ennakkoon. Klinikalla koira käsitellään kosketuseristyspotilaana tartuntavaaran johdosta.

 

Evidensian hygieniahoitajien ja ELT Merja Rantalan (Helsingin Yliopisto) hygieniaohjeistus antibioottiresistenssi-koiran omistajalle

1) Hygieniaohjeistus omistajalle

MRSP (eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius)/ MRSA (eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)

  • MRSP-kantajuuden siirtyminen pysyvästi ihmiseen on epätodennäköistä
  • Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Eli kädet pestään vedellä ja saippualla aina ennen ruokailua/elintarvikkeiden käsittelyä, ennen ja jälkeen koiran hoitotoimenpiteiden jne.
  • Kertakäyttöhansikkaita käytetään kun puhdistetaan lemmikin korvia, käsitellään sen eritteitä tai hoidetaan sen suuta. Kädet pestään huolellisesti hansikkaiden poiston jälkeen.
  • Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on MRSP (ihotulehdus, korvatulehdus, haavatulehdus tms.):
  • Infektoituneen alueen hoidossa käytetään kertakäyttöhansikkaita. Kädet pestään aina ennen käsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen vedellä ja saippualla. Kuivataan puhtaaseen pyyhkeeseen. Voi käyttää alkoholipohjaisia käsihuuhteita.
  • Hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. laitetaan suoraan jätepussiin.
  • Kontakteja muihin koiriin vältetään kunnes infektio on parantunut.
  • Varatessa aikaa eläinlääkäriin tulee ilmoittaa koiran olevan MRSP/MRSA-kantaja, koira hoidetaan kosketuseristyksessä muihin potilaisiin
  • On todennäköistä, että perheen muutkin koirat ovat kantajia. Muidenkin koirien osalta tulee siis eläinlääkäriasemalle ilmoittaa MRSP/MRSA-koirakontaktista jotta eläinlääkäriasema voi harkita seulontatarpeen.

ESBL (eli extended spectrum beta-lactamases)

  • Ominaisuus voi olla useissa eri suolistobakteereissa
  • On mahdollista, että kantajuus siirtyy lemmikistä omistajaan etenkin lähikontaktissa (naaman nuoleminen, lemmikki nuolee lautaset jne)
  • Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Eli kädet pestään vedellä ja saippualla aina ennen ruokailua/elintarvikkeiden käsittelyä, ennen ja jälkeen koiran hoitotoimenpiteiden jne.
  • Jos lemmikillä on todettu ESBL-kantajuus tästä tulee ilmoittaa omaan hoitoyksikköön asioidessasi terveydenhuollossa. Hoitohenkilökunta arvioi seulonnan tarpeen.
  • Varatessa aikaa eläinlääkäriin tulee ilmoittaa koiran olevan ESBL-kantaja, koira hoidetaan kosketuseristyksessä muihin potilaisiin
  • On todennäköistä, että perheen muutkin koirat ovat kantajia. Muidenkin koirien osalta tulee siis eläinlääkäriasemalle ilmoittaa ESBL-koirakontaktista jotta eläinlääkäriasema voi harkita seulontatarpeen
  • Kun sisällä käsitellään lemmikin ulostetta tai virtsaa käytetään kertakäyttöhansikkaita. Eritteet imeytetään paperiin mikä laitetaan suoraan jätepussiin. Alue missä ulostetta/virtsaa oli pyyhitään esimerkiksi Virkon-liuoksella (desinfektioaine). Kädet pestään huolellisesti hansikkaiden poiston jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa. Sama ohje pätee aina jätöksien käsittelyyn, ei ainoastaan ESBL:n suhteen
  • Lemmikin ulosteiden kerääminen ulkoa erityisen tärkeää ESBL-kantajien suhteen, näin vähennetään leviämisen riskiä

Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on ESBL-ominaisuuden omaava bakteeri (esim. haavatulehdus tms.):

  • Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhansikkaita. Kädet pestään aina ennen käsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen vedellä ja saippualla. Kuivataan puhtaaseen pyyhkeeseen. Voi käyttää alkoholipohjaisia käsihuuhteita.
  • Hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. laitetaan suoraan jätepussiin.
  • Jos eritteitä on pinnoilla pyyhitään pinnat huolellisesti esimerkiksi Virkonilla.
  • Jos kyseessä on virtsatietulehdus siivotaan virtsalammikot sisällä kuten edellä on mainittu.
  • Kontakteja muihin koiriin vältetään kunnes infektio on parantunut.
  • Lemmikin ei anneta nuolla kasvoja
  • Kertakäyttöhansikkaita käytetään koskettaessa lemmikin suuta tai peräaukon aluetta esim. harjatessa sen hampaita tai pestessä sen peräaukon ympärystä. Kädet pestään huolellisesti hansikkaiden poisto jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttäminen on suositeltavaa.
  • Ruoka- ja juomakippojen pesu mieluiten astianpesukoneessa mahdollisimman kuumassa. Mikäli astiat pestään käsin käytetään ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa, harja ja astiat huuhdellaan kiehuvalla vedellä ja harja säilytetään erillään.
2) Kontrollointi

MRSP

  • Perusterve koira joka on saanut MRSP:n (infektion tai altistunut MRSP:lle esim sairaalaolosuhteissa) ja on kantaja: kolme peräkkäistä negatiivista näytettä ennen vapautusta.
  • Kuitenkin suhtaudutaan aina eläinlääkäriasemilla riskipotilaana eli ilmoitus asiasta ajanvarauksen yhteydessä.
  • Kroonikkopotilaat, paljon antibiootteja syöneet (iho-, korva-, atopia yms): ei vapauteta vaikka kolme peräkkäistä negatiivista, ovat aina MRSP-positiivisia. Eli seurantanäytteitä ei kannata ottaa.

ESBL

  • Kukaan ei tiedä kuinka kauan kantajuus kestää ja epidemiologia on hyvin monimutkaista. Yliopistollinen Eläinsairaala noudattaa kokemukseen ja mm. salmonellasta johdettuun tietoon
  • Perusterveet: 3 peräkkäistä negatiivista vapauttaa kantajuudesta. Seulontaväli n. 4-6 viikkoa.
  • Usein antibioottihoitoa saaneista ei tietoa onko taktiikka käyttökelpoinen.
  • Kuitenkin suhtaudutaan aina eläinlääkäriasemilla riskipotilaana eli ilmoitus asiasta ajanvarauksen yhteydessä.

 

Eläimen tilaa ei voi tietää ennen kuin se on testattu. Adoptoitava koira on mahdollista testauttaa ennen Suomeen tuloa. Olethan yhteydessä asiasta koiran yhteyshenkilöön. Muista, että mikään testi ei ole 100 % varma.

 


Lähteet

Ruokavirasto. Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA).

Ruokavirasto. Usein kysyttyä MRSP:stä.

Ruokavirasto. Usein kysyttyä ESBL:stä.

Ruokavirasto. Suomessa todettu kolistiiniresistenssiä tuontikoirasta.

Helsingin yliopisto. Mo­ni­re­sis­ten­tit bak­tee­rit ovat tuon­ti­koi­ril­la huo­les­tut­ta­van ylei­siä.

Helsingin Sanomat. Suomalaislemmikkien superbakteerit ovat jo iso riesa, ja ne uhkaavat tarttua myös ihmisiin – ”Pahimmillaan voit vaarantaa mummon, tädin tai lapsen hengen”.

Helsingin Sanomat. Kymmenettuhannet suomalaiset tuovat tänäkin talvena Aasian-lomalta superbakteerin – Näin tartuntaa voi yrittää estää.

Helsingin Sanomat. Sitkeä sairastelu paljasti: Taavi-koiralla on antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri – Taavin kaltaisia koiria on Suomessa aivan liian paljon, sanovat asiantuntijat.

Tehy. Ulkomaiset löytökoirat kantavat moniresistentteja bakteereja.