Romanian koiraongelma
Mistä ongelma alkoi?
Romanian kulkukoiraongelma sai alkunsa 1980-luvulla, kun diktaattori Nicolae Ceaușescu innostui kaupungistumisesta siinä määrin, että päätti rakennuttaa omakotitalojen tilalle kerrostaloja ja pakottaa ihmiset maatiloilta pieniin kerrostaloasuntoihin. Kun ihmiset maaseudulta muuttivat kaupunkeihin, jättivät he taakseen maaseudulle tuhansia koiria. Nämä koirat lisääntyivät, ja ongelma kasvoi.
Kodittomien koirien määrää pidetään tänä päivänä yllä jatkuvasti päästämällä steriloimattomia koiria kaduille vapaasti, sekä jättämällä koiria ja kokonaisia pentueita kaduille, pelloille ja metsiin oman onnensa nojaan. Romaniassa koiran hylkääminen kadulle on täysin normaalia, ja se on tavallinen tapa päästä eroon esimerkiksi liian suureksi kasvaneesta pennusta tai liian vanhasta koirasta.
2-5 miljoonaa koditonta
Romaniassa elää tällä hetkellä arvioilta noin 2-5 miljoonaa koditonta koiraa, ja uusia koiria syntyy ja hylätään kaduille jatkuvasti. Maan poliittinen johto sekä paikalliset viranomaiset ovat vuosikymmenten ajan yrittäneet ratkaista ongelmaa epäeettisiä, todellisuudessa tehottomia tapoja käyttäen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Erilaiset brutaalit massahävitysoperaatiot ovat jatkuneet vuosia aina säännöllisesti uusiutuen.
Koirien massatappamisten lopputulos on kuitenkin aina sama: kulkukoirakanta vahvistuu entisestään.
Kun osa koirista hävitetään jää saman alueen resursseista kilpailemaan vähemmän koiria. Tällöin jäljelle jäävät koirat saavat enemmän esimerkiksi ruokaa ja pystyvät lisääntymään huomattavasti tehokkaammin ja pitämään laumat elinvoimaisina.
Romanian koiratarhat
Romaniassa on satoja koiratarhoja, joista suuri osa on kuntien ylläpitämiä kunnallisia koiratarhoja. Näitä löytyy lähes jokaisesta Romanian kaupungista ja koirat ovat suureksi osaksi rankkureiden kaduilta keräämiä ja tarhoille tuomia. Osa kunnallisista tarhoista on nk. tappotarhoja, missä koirat tapetaan muutaman viikon tai kuukauden jälkeen.
Romanian suurimmat kunnalliset tarhat pitävät sisällään jopa tuhansia koiria ja tarhojen taso vaihtelee paljon. Perinteisesti kunnallinen koiratarha on kuitenkin ahdistava ja koirille hyvin stressaava paikka, missä koirat elävät pienissä häkeissä ilman säännöllisiä, positiivisia ihmiskontakteja.
Kaikki Kulkurien seitsemän yhteistyötahoa ja -tarhaa Romaniassa ovat yksityisiä tahoja, eli tarhoja ylläpitää paikalliset eläinsuojelijat, jotka haluavat auttaa maan kodittomia koiria. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat eläinrakkaita ihmisiä, jotka antavat kaikkensa koirien puolesta ja yrittävät parhaansa mukaan tarjota koirille tarhoilla edes siedettävät olot.
Pentuja hylätään
Kaduille, pelloille sekä metsiin oman onnensa nojaan jätettyjen koirien lisäksi Romaniassa toimiville koiratarhoille hylätään todella paljon ei-toivottuja pentuja – niitä, joiden syntymisen olisi voinut ehkäistä sterilointitoiminnan avulla. Pentuja hylätään ilman emoa, tai toisinaan emokin saa lähtöpassit kodistaan yhdessä pentujensa kanssa.
Etenkin ilman emoa, pentujen selviäminen hengissä on hyvin epävarmaa – myös hyvin huolehtivissa ja osaavissa ihmiskäsissä. Pennuista huolehtiminen kuormittaa jo valmiiksi täynnä olevia tarhoja, niin ajallisesti kuin taloudellisestikin. Tästä huolimatta näiden pentujen eteen yritetään kaikki voitava.
Katukoirien pelastamisen lisäksi koiratarhat joutuvat siis huolehtimaan myös niistä eläimistä, joita ei enää syystä tai toisesta haluta pitää lemmikkinä.
Onko olemassa ratkaisua?
Maailman terveysjärjestö WHO ja muut asiantuntijat painottavat, että ainoa kestävä ja eettinen keino ratkaista kodittomien koirien ja kissojen kestämätön tilanne maailmassa on steriloida mahdollisimman paljon eläimiä, sekä muuttaa paikallisten asenteita eläimiä kohtaan valistamalla.
Tähän myös me Kulkureissa voimavaramme kohdistamme. Toiminta-aikanamme olemme steriloineet yli 30 000 eläintä Romaniassa, ja käyttäneet sterilointeihin yhteensä yli 800 000 euroa lahjoitusvaroja. Olemme siis yhdessä tukijoidemme kanssa ennaltaehkäisseet miljoonien uusien kodittomien koirien syntymistä Romaniaan.
Yksi koira kerrallaan
Steriloinnin ja valistuksen lisäksi pystymme tekemään paljonkin helpottaaksemme monien yksittäisten koirien elämää.
Esimerkiksi kansainvälinen adoptio tarjoaa adoptoitavalle koiralle kunnolliset elinolosuhteet virikkeettömässä häkissä tai vaarallisilla kaduilla vietetyn elämän jälkeen sekä vapauttaa enemmän resursseja koiratarhalle jääville koirille – puhumattakaan siitä, että ulkomaille adoptoitavat koirat lähettävät nuorille romanialaisille tärkeää viestiä koirien arvostuksesta muualla maailmassa.
Lisäksi autamme säännöllisesti Romanian yhteistyötarhojamme lahjoitusvaroin ja tuemme heitä tarhojen ylläpidossa ja kehityksessä erilaisten keräysten ja projektien avulla.