Mikä on anaplasmoosi?
Anaplasmoosi on infektoituneiden puutiaisten levittämä tauti. Puutiaisia voidaan kutsua myös punkeiksi. Ne voivat levittää anaplasmoosia, borrelioosia, ehrlichioosia tai puutiaisaivokuumetta. Näistä anaplasmoosi, borrelioosi ja ehrlichioosi ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, kun taas puutiaisaivokuume virusten.
Anaplasmoosin aiheuttaa Anaplasma phagosytophilum -bakteeri, joka tarttuu koiraan puutiaisen pureman välityksellä. Bakteeri vaatii eläviä soluja kasvualustakseen, joten puutiainen voi kiinnittyä esimerkiksi myös ihmisen iholle ja tartuttaa tauteja.
Anaplasmoosia ja borrelioosia esiintyy Suomessa pääasiassa keväällä, kesällä ja syksyllä. Puutiainen herää keväällä, kun keskilämpötila ylittää viisi astetta. Kantajaeläimiä ovat jyrsijät ja peurat.
Anaplasmoosi on Suomessa toistaiseksi suhteellisen harvinainen, mutta sitä esiintyy erityisesti saaristossa ja Ahvenanmaalla. Anaplasmoosia esiintyy kaikkialla Euroopassa, joten matkustavat koirat voivat olla terveysvaarassa.
Miten anaplasmoosi tarttuu?
Puutiainen löytää isäntäeläimen kehittyneiden aistiensa avulla. Sopiva isäntä löytyy esimerkiksi eläimestä lähtevän lämpösäteilyn, äänen ja hajun perusteella. Puutiainen puree koiraa, tekee samalla tien verisuoneen ja lopulta kiinnittyy. Anaplasmoosin aiheuttava bakteeri piiloutuu elimistöön ja leviää ympäri kehoa verenkierron mukana.
Kaikki pureman saaneet koirat eivät saa tartuntaa, sillä puutiaisen on oltava kiinnittyneenä ihoon vuorokauden ajan, jotta bakteeri tarttuu.
Anaplasmoosin oireet
Oireita ilmentyy yleensä viikkojen sisällä puremasta, mutta koira ei välttämättä saa oireita heti tai ollenkaan. Sairastuneella koiralla yleisiä oireita ovat kuume, väsymys, syömättömyys ja oireet liikkumisessa. Harvinaisempia oireita ovat runsas juominen ja virtsaaminen sekä yskä. Anaplasmoosi voi aiheuttaa myös hermostoperäisiä oireita kuten tasapainohäiriöitä, hengitystieoireita, verenvuotoja, ripulia ja oksentelua.
Anaplasmoosin toteaminen ja hoito
Koska anaplasmoosin aiheuttamat oireet voivat olla epämääräisiä ja liittyä muihinkin sairauksiin, sairauden varmistamiseen tarvitaan eläinlääkäriä ja laboratoriotutkimuksia. Kaikki Kulkurien kautta Suomeen saapuvat koirat testataan anaplasmoosin varalta. Koirasta otetaan verinäyte, josta tutkitaan pikatestillä vasta-aineiden esiintymistä. Pikatesti määrittää sekä borrelia- että anaplasmavasta-aineet. Mikäli pikatesti on positiivinen, koira jää Romaniaan ja siitä otetaan kahden viikon kuluttua uudestaan vasta-aine testi. Mikäli jälkimmäinen tulos on vähintään nelinkertainen verrattuna ensimmäiseen, koiralle aloitetaan lääkitys.
Anaplasmoosi hoidetaan antibiooteilla (21 vrk). Tavallisesti hoito tepsii hyvin. Tauti ei yleensä jää krooniseksi, kun taas borrelioosi voi vaivata koiraa vielä iäkkäänäkin. Anaplasmoosista parantuneet koirat ovat kuitenkin alttiita uudelle tartunnalle.
Mitä jos koirallasi on positiivinen testitulos anaplasmoosista?
Testaamme kaikki Romaniasta saapuvat koirat anaplasmoosin varalta. Testaus tehdään noin 1-2 viikkoa ennen koiran matkustusajankohtaa.
Jos anaplasmoosi on positiivinen, koira jää Romaniaan odottamaan kahdeksi viikoksi, jolloin testi uusitaan ja tuloksen perusteella aloitetaan lääkitys. Koira voi matkustaa varmistuneen diagnoosin ja lääkityksen tarpeen arvioinnin jälkeen kotiin, jossa sen lääkitys jatketaan loppuun eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan.
Yhdistys kustantaa koiran hoidot Romaniassa, koiran adoptoija saa osallistua kuluihin, mutta se ei ole edellytys.
Koira saapuu Suomeen sovittuna ajankohtana. Hoitoa jatketaan Suomessa eläinlääkärin ohjeistuksen alaisesti ja anaplasmoosi testataan uudestaan eläinlääkärin ohjeistamana ajankohtana. Suomessa tapahtuvasta lääkityksestä (antibiootit) yhdistys kustantaa 50 %, omistaja 50 %.
Eläinlääkärin konsultoinnin ja hoidon, sekä uudelleentestauksen kustannukset korvaa omistaja. Yhdistys suosittelee omistajille tarvittaessa osaavaa eläinlääkäriä. Kaikista anaplasmoosi-positiivisista koirista allekirjoitetaan erillissopimus luovutussopimuksen lisäksi.
Koiran varaus on aina oikeutettua peruuttaa positiivisen testituloksen johdosta ja kulukorvaus palautetaan kokonaisuudessaan.
Lähteet
Hakala, L. & Keränen, P. 2013. Polvilumpion sijoiltaanmenon kirurginen korjaus koiralla käyttäen telauraproteesia – tapausselostus ja kirjallisuuskatsaus. Suomen Eläinlääkärilehti. 8/2013. Viitattu 29.12.2016.
Puutiaistieto.fi. Puutiainen ja puutiaisvälitteiset taudit. Viitattu 21.10.2015.
Scalibor. Anaplasmoosi. Viitattu 21.10.2015.
