Ehrlichioosi

Mikä on ehrlichioosi?

Ruskea koirapuutiainen voi tartuttaa koiraan ehrlichioosia, joka on Ehrlichia canis -bakteerin aiheuttama tauti. Ehrlichioosia levittävät myös Ehrlichia chaffeesis -ja Ehrlichia ewingii -bakteerit, jotka voivat levittää tautia myös ihmiseen. Tartunta vaatii kuitenkin aina infektoituneen ruskean koirapuutiaisen pureman.

Ruskeaa koirapuutiaista tavataan ympäri maailmaa, mutta se ei levitä kaikkialla ehrlichioosia. Taudin esiintymisalueet ovat aivan eteläisin Eurooppa, Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Aasia ja Afrikka. Romania ei kuulu ehrlichioosin endeemiseen eli kotoperäiseen alueeseen, mutta Romaniassa kuitenkin esiintyy tartuntoja. Riskimaihin matkaavien on tärkeää ennaltaehkäistä infektio esimerkiksi koirille ja kissoille suunnatuilla puutiaishäädöillä suojatakseen itsensä ja koiransa. Ehrlichioosia voi esiintyä myös kissoilla.

Ruskea koirapuutiainen on myös levinnyt Suomeen koirien mukana, mutta tartunnan riski muihin eläimiin on häviävän pieni. Meillä Pohjoismaissa punkit levittävät Ehrlichia-bakteeria, joka aiheuttaa ihmiselle vaarallisen infektiosairauden nimeltään ihmisen granulosyyttinen ehrlichioosi.

Miten ehrlichioosi tarttuu?

Puutiainen saa Ehrlichia canis -bakteerin kiinnittyessään tartunnan saaneeseen koiraan. Myös oireeton koira, joka kantaa Ehrlichia canis -bakteeria voi välittää tartunnan ruskealle koiranpuutiaiselle, joka levittää tautia eteenpäin. Jos ruskea puutiainen saa Ehrlichia canis -bakteerin toukkavaiheessa, kantaa se sitä koko elinkaarensa ajan tartuttaen useita yksilöitä.

Ehrlichioosi vaatii aina infektoituneen puutiaisen kiinnittymisen eläimestä toiseen tarttuakseen.  Aterioidessaan puutiainen siirtää isäntäeläimeen taudinaiheuttajabakteerin, joka alkaa lisääntyä valkosoluissa aiheuttaen kuumetaudin. Veren lisäksi näitä soluja löytyy mm. koiran luuytimestä. Ehrlichia vaikuttaa myös koiran veren hyytymistekijöihin.

Ehrlichioosin oireet

Kuume, laihtuminen, väsymys ja syömättömyys ovat koiralla yleisiä tartunnan oireita. Ehrlichioosi aiheuttaa koiralla myös anemiaa, masentuneisuutta, kuumetta ja ruokahalun puutetta. Ensioireet akuutissa eli äkillisessä vaiheessa tulevat yleensä n. 1-3 viikon kuluessa punkin puremasta. Tauti voidaan kuitenkin todeta jo viikon kuluttua tartunnan saamisesta vasta-ainemäärityksellä verestä tai testillä, jolla voidaan todeta osia itse bakteerista. Diagnoosissa huomioidaan myös oireet.

Pelkkien vasta-ainetasojen kohoaminen ei välttämättä aiheuta hoidon tarvetta jos kaikki muut arvot ovat kunnossa ja eläin on oireeton. Akuutti vaihe kestää yleensä 2-4 viikkoa. Useimmat koirat paranevat itsekseen akuutissa vaiheessa.

Akuutin vaiheen jälkeen on subkliininen eli vähäoireinen vaihe, jossa havaittavissa olevat oireet saattavat hävitä kokonaan. Tässä kuukausia tai jopa vuosia kestävässä vaiheessa Ehrlichia -bakteeri elää koiran pernassa. Lopulta koira joko eliminoi bakteerin elimistöstään tai ehrlichioosi siirtyy krooniseen eli pysyvään vaiheeseen.

Krooninen vaihe voi olla lievä tai vakava. Tässä vaiheessa tauti ei enää poistu eläimestä itsestään ja uusii esimerkiksi stressin johdosta. Yleisimpiä oireita ovat painon menetys, anemia, neurologiset oireet, verenvuoto ja kuume. Verikokeissa voidaan havaita, että eri verisolujen määrät ovat vähentyneet, kun taas lymfosyyttien eli imusolmukkeiden määrä on epänormaalin suuri. Tämän johdosta ehrlichioosi saatetaan sekoittaa leukemiaan. Krooninen erlichioosi voi myös kehittää muita sairauksia kuten niveltulehduksen eli reaktiivisen artriitin ja munuaissairauden nimeltään glomerulonefriitti.

Ehrlichioosin toteaminen ja hoito

Ehrlichioosi todetaan verikokeilla. Tyypilliset löydökset verikokeissa sekä akuutissa, vähäoireisessa että kroonisessa vaiheessa ovat löydökset, jossa veren hyytymistä edistävät solut ovat vähentyneet sekä veren proteiinitasojen muutokset. Taudin vaihetta ei kuitenkaan voi selvittää testeistä.

Tautia voidaan hoitaa antibiootilla. Hoito kestää yleensä kuukauden, vaikka oireet helpottaisivat jo muutaman päivän kuluttua hoidon aloittamisesta. Osalle koirista voi olla tarpeen tehdä verensiirto, joka tarjoaa hyytymistekijöitä. Koira voidaan myös laittaa tiputukseen. Kroonisen vaiheen hoidon ennuste on heikompi.

Lääkityksen jälkeen alkavat kontrollikäynnit eläinlääkärillä. Kahden viikon kuluttua hodoista otetaan PCR-testi (polymerase chain reaction test), jonka avulla voidaan osoittaa verinäytteestä mahdollisesti Erlichia-bakteerien DNA. Jos tulos on positiivinen hoitoa jatketaan seuraavan kontrollin ollessa jälleen kahden viikon kuluttua hoidosta. Jos tulos on edelleen positiivinen vaihdetaan lääkitystä. Jos PCR on negatiivinen on kontrolli hyvä uusia vielä kahden kuukauden jälkeen. Myös perusveriarvot ja virtsanäyte on hyvä ottaa 1-3 kuukauden kuluttua hoidosta.

Puutiaisten puremien määrä on tärkeä minimoida, jotta tartunnalta vältyttäisiin. Koiran turkki on hyvä tarkistaa päivittäin varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Lisäksi ulkoloishäädöt ovat tärkeä tapa torjua ehrlichioosia.

Mitä jos varaamallasi koiralla on positiivinen testitulos ehrlichiasta?

  • Koiran hoito aloitetaan Romaniassa heti positiivisen testituloksen jälkeen. Yhdistys kustantaa koiran hoidon Romaniassa.
  • Koira voi matkustaa Suomeen, vaikka testitulos olisi positiivinen.
  • Hoitoa jatketaan Suomessa eläinlääkärin ohjeistuksen alaisesti. Yhdistys suosittelee omistajille tarvittaessa osaavaa eläinlääkäriä. Kontrollikäynnit ja uudelleentestaus edellä mainitun prosessin mukaan. Yhdistys kustantaa 50% Suomessa tapahtuvasta lääkityksestä, omistaja kustantaa 50 % Suomessa tapahtubasta lääkityksestä ja kokonaisuudessaan eläinlääkärin konsultoinnista, hoidosta ja uudelleentestauksen kustannukset.
  • Koiran varauksen voi halutessaan perua. Tällöin kulukorvaus palautetaan.
  • Positiivinen testitulos voi näkyä pitkäänkin, vaikka koiralla ei varsinaisesti olisi enää kliinistä sairautta.

Muokattu viimeksi: 14.10.2016

Internet-lähteet:

Evira. 2007. Ruskea koirapunkki on hankalasti huoneistoista hävitettävä koiran loinen. Verkkodokumentti. Päivitetty 2.10.2007. Viitattu 24.10.2015 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/arkisto/?bid=546

Foster & Smith. Ehrlichiosis in Dogs. Verkkodokumentti. Viitattu 24.5.2015 http://www.peteducation.com/article.cfm?c=2+2102&aid=430

Koira-Kissaklinikka. Koirat mukaan matkalle – mitä pitää muistaa? Verkkodokumentti. Viitattu 24.10.2015 http://www.koirakissaklinikka.fi/Koira-artikkelit/koira-mukaan-matkalle-mita-pitaa-muistaa.html

University of Wisconsin. School of Veterinary Medicine. Ehrlichiosis. Verkkodokumentti. Viitattu 24.10.2015 http://www.vetmed.wisc.edu/pbs/zoonoses/Ehrlichia/ehrcanisdogs.html

Lähteet:

Koponen, J. 2014. Matkustavan koiran terveysvaarat Euroopassa. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Helsingin yliopisto. Eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Eläinlääkäri Tanja Hakkarainen. Haastattelu 23.5.2015. Haastattelijana Salla Honkapää.

OneVet 2015. Haastattelu 23.5.2015. Haastattelijana Johanna Lisko.

Wikström, B. & Öber, J. 2007. Koiran sairaudet. Otavan Kirjapaino Oy.

Share



 
 
 
 

Seuraa meitä

 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.