Moikka!
Olen Inka, helsinkiläinen kahden lapsen äiti ja koiraihminen isolla K:lla. Koirat ovat heittämällä paras asia maailmassa!
Koulutukseltani olen toimintaterapeutti, mutta toimintaterapeutin töitä olen tehnyt urallani hyvin vähän. Valmistumisen jälkeen työskentelin ohjaajana autismikirjon asiakkaiden parissa, kunnes jäin äitiyslomalle. Tällä hetkellä työskentelen koulutus- ja viestintäkoordinaattorina mielenterveysjärjestössä. Mielenterveysasiat ovat siis koirien lisäksi lähellä sydäntäni.
Perheeseeni kuuluu puoliso, 7- ja 3-vuotiaat lapset sekä kissamme Penni ja syyskuussa 2025 kotiutunut rescuekoiramme Milli. Millin lisäksi elämässäni on ollut kolme koiraa; lapsuuden koiramme Coton de Tulear Fifi sekä aikuisiällä Kiinanharjakoirat Nemo ja Uni. Rakas Nemomme menehtyi vuonna 2024 hiukan vajaa 15-vuotiaana. Unin seurasta saamme edelleen hetkittäin nauttia, sillä hän elelee eläkepäiviään äitini luona ja vierailee kotonamme tasaisin väliajoin.
Koirajuttujen lisäksi harrastan vapaa-ajallani pienimuotoisesti koripalloa sekä ryhmäliikuntatunteja. Silloin tällöin surauttelen kotiompelimossani lastenvaatteita. Touhuaminen lasteni kanssa on toki arjessani ykkösprioriteetti ja ennen kaikkea muuta olen äiti.
Lapsena haaveilin muuttavani aikuisena Espanjaan ja perustavani oman rescuekoiratarhan. Isoäitini opetti minut käsittelemään koiria jo hyvin varhain, sillä hän kasvatti boksereita ja vietinkin suuren osan kesistäni bokserinpentuja hoitaen. Taisin olla 8-vuotias, kun ensimmäistä kertaa leikkasin pentujen kynsiä. Hiljattain menehtynyt minulle niin rakas isoäitini olisi ollut ylpeä, kun olisi saanut nähdä minun työskentelevän näin tärkeässä roolissa koirien parissa. Terkut sinne jonnekin! ❤️
Olen hyvin kiitollinen siitä, että saan toimia Kulkureilla koirien yhteyshenkilönä ja auttaa löytämään näille tärkeille tyypeille juuri ne oikeat loppuelämän kodit!