Hei! Olen Sonja Pohjola ja toimin Kulkureissa koirien yhteyshenkilönä.
Olen koulutukseltani lähihoitaja sekä eläinten ammattitutkinnon suorittanut eläintenhoitaja (+eläinten kouluttamiseen liittyviä opintoja minulla on myös taustalla), joka opiskelee samalla sairaanhoitajaksi. Asustelen nykyään Pirkanmaan maaseudulla sukumme talossa, jossa arkeani vauhdittavat ja rikastuttavat vakituisesti viiden koiran sekalainen sakki, sekä ajoittaiset kotihoitolaiset ja bonuksena silloin tällöin joku kahdesta yhteisomistuskoirastani. Omia perheenjäseniäni ovat kaksijalkaisten lisäksi alaskanmalamuutti Maikku, siperianhusky Bonum, jakutianlaika Koda, labradorinnoutaja Nooa ja coton de tulear Doni.
Intohimoni koiriin (etenkin arktisiin koiriin) sekä eläinten auttamiseen ovat peräisin aivan lapsuudestani saakka. Olen kiitollinen siitä, että olen pystynyt muodostamaan niistä itselleni töideni ohelle elämäntavan, joka on vienyt minut totaalisesti mennessään. Ensimmäinen koirani, coton de tulear Doni, asteli elämääni 15 vuotta sitten ja pappakoira touhottaa yhä menossamme mukana virkeänä seniorina. Keskityn kuitenkin pääosin arktisiin rotuihin ja niiden kanssa retkeilyyn sekä vetolajien harrastamiseen niin omaksi iloksemme kuin myös tarjotakseni koirilleni mahdollisimman paljon rodun- ja lajinomaista tekemistä. Koiristani neljä yksilöä ovat tulleet luokseni aikuisina tai teini-ikäisinä kodinvaihtajina. Lisäksi olen toiminut kotihoitajana muutamille rescueille sekä auttanut resurssieni puitteissa suomalaisia kodinvaihtajia sekä eläinsuojelutapauksia.
Pienimuotoisen eläinsuojelutyön tekeminen on antanut minulle todella paljon ja toivoisinkin pääseväni tulevaisuudessa auttamaan yhä aktiivisemmin ja isommassa mittakaavassa. Kulkureiden toimintaa olen seurannut sivusta pitkään ja lähdin tänä vuonna (2024) tuoreena aktiivina toimintaan mukaan, sillä halusin päästä osaltani tekemään koordinoidummin töitä niin yksilötasolla koirien ja perheiden hyväksi, kuin myös pidemmällä tähtäimellä kestävämmän muutoksen ja haavoittuvassa asemassa olevien eläinten tulevaisuuden eteen. Yhdessä pienistä puroista syntyy suuria jokia, josta Rescueyhdistys Kulkurit on mielestäni loistava esimerkki!