* n. 9 kk
* naaras
* Tallinna, Viro.
Veera on nyt noin 9-kuukauden ikäinen nuori ja luottavainen tyttökissa. Se tuli kotihoitoon Suomeen jo keväällä Tallinnasta, mutta joutui pitkälle lääkekuurille sitkeän suolistoloisen takia. Loinen on kuitenkin nyt selätetty lopullisesti ja Veera voi jatkaa oman kodin etsintäänsä. Veera on nuoresta iästään huolimatta hyvin viisas ja kiltti kissa. Veera on myös kärsivällisesti ja kiltisti ottanut kaikki lääkityksensä ja sopeutunut myös välillä varmasti aika yksinäiseen elämäänsä hoitohuoneensa lasioven takana.
Veera olisi varmasti onnellisin saadessaan elää toisen, melko rauhallisen kissan kanssa ja se etsiikin kotia ensisijaisesti toisen kissan kaverina. Hoitokodin vanhempien ja välillä nuorempienkin kissojen seurassa se on kuin kala vedessä ja osaa jättää vanhemmat kissat rauhaan, kun ne sitä haluavat.
Koiraa Veera ei hoitokodissa ole nähnyt, mutta sopuisan luonteen vuoksi voisi kuvitella, että yhteiselo kissoihin tottuneen koirankin kanssa sujuisi kivuttomasti, mutta se voitaneen testata tarvittaessa. Koirien hajuista Veera nimittäin ainakin tykkää, kun niitä on kirppiksenpitäjä-hoitokoti joutunut tuomaan kotiinsa kissojenkin haisteltavaksi ja vähän maisteltavaksikin joskus, toiset kissat eivät niistä välitä yhtään, mutta Veera on nimenomaan koirantakkien kimpussa pyörinyt huumaantuneena.
Lapsista Veera pitää ja niitä voi tulevassa kodissa olla, kunhan osaavat olla kiusaamatta kilttiä kissaa. Veera pitää häntäänsä hauskasti kippuralla selän yllä ja mitä enemmän Veera on jostakin innoissaan, sitä kippurampaan häntä menee. Vessa-asiat Veera on aina osannut tehdä kippoon ja ruokahalukin on ihan kohdillaan. Veeraa voi käydä tapaamassa sovitusti hoitokodissa Helsingissä.
Veera on asianmukaisesti rokotettu ja loishäädetty, sillä on EU-passi ja tunnistemikrosiru, joka on rekisteröity Turvasiru.fi-rekisteriin yhdistyksen toimesta.
Veera sai oman kodin 18.10.2014
Varaajana toimi Millie
Kuulumisia kodista 5.12.2014:
“Hei!
Terveisiä täältä Toukolasta, jonne muutin lokakuun puolessa välissä. Hienosti on mennyt uudessa kodissa! Ruoka on hyvää ja söisin sitä enemmänkin kuin tarjotaan, mutta eläinlääkäri oli huomauttanut painoindeksistäni, joten täällä asuvat ihmiset tarjoilevat ruokaa nykyään mielestäni vähän liian vähän… Mutta koska tänään, joulukuun 5. päivänä, minulla on 1-vuotis syntympäivä, sain juhlan kunniaksi tupla-annoksen herkkuruokaa! Raksujakin siis on aina tarjolla, mutta söisin mieluummin herkkuja! Näiden kahden ihmisen lisäksi täällä asuu vanhempi tyttökissa nimeltä Killi. Se on vähän hitaasti lämpenevä, ja olen sitä kovasti koittanut houkutella leikkiin. Selkeästi huomaa, että sitä kiinnostaisi pikku kilpajuoksut, mutta se usein pelästyy kun innostun, ja sitten se suuttuu ja sähisee. Olen kiltisti nuorempana yksilönä väistänyt, mutten ole antanut sähinöiden masentaa, koska muuten täällä on niin kivaa ja ihmiset rakastavat minua hurjasti! Saan nukkua kainalossa ja ängetä syliin aina kun siltä tuntuu. Ja uskon että kyllä se Killi lopulta tottuu minuun. Kukapa voisi tällaista söpöläistä vastustaa? Ajattelin jäädä tänne pysyvästi.
lämpimin terveisin, Veera (Kippurahäntä) Virosta”