Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermosto-sairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa.

Raivotautia esiintyy myös lepakoissa. Eurooppalaista lepakkoraivotautia pidetään epidemiologisesti eri tautina kuin tavallista metsäraivotautia. Lepakkoraivotautia esiintyy myös maissa, jotka ovat muista raivotautimuodoista vapaita. Raivotautia voidaan ennalta ehkäistä rokottamalla. (Ruokavirasto)

Oireiseen raivotautiin ei ole hoitoa, vaan se johtaa kuolemaan lyhyessä ajassa sekä eläimillä että ihmisillä. Ihmisillä on mahdollista aloittaa estohoito, mikäli riskitilanne arvioidaan ja hoito aloitetaan ajoissa THL:n ohjeistuksen mukaisesti.

Raivotauti Suomessa

“Suomessa kotoperäistä raivotautia on todettu viimeksi 1989. Tämän jälkeen on todettu kaksi raivotautitapausta Suomeen tuoduissa eläimissä. Vuonna 2003 todettiin raivotauti Virosta tuodulla hevosella ja vuonna 2007 Intiasta tuodulla koiranpennulla. Maamme kaakkoisrajalla levitetään vuosittain pienpedoille tarkoitettuja syöttirokotteita maastoon tartunnan leviämisen estämiseksi naapurimaistamme Suomeen. Lepakkoraivotautia on todettu Suomessa vuosina 2009, 2016 ja 2017. Koirien ja kissojen maahantuonti edellyttää niiden olevan rokotettuja raivotautia vastaan.” (Ruokavirasto)

Raivotauti Romaniassa ja Kulkurien toiminta

Romanian raivotautitilanne on tällä hetkellä varsin hyvä säännöllisten raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen ansiosta. Vuonna 2017 raivotautia löydettiin kahdesta kotieläimestä, 2018 neljästä (yksi villieläin, kolme kotieläintä), 2019 neljästä (kolme villieläintä, yksi kotieläin) ja vuonna 2020 neljästä eläimestä. (WHO)

Raivotaudin riski Romaniasta saapuneella koiralla on siis käytännössä äärettömän marginaalinen.

Keväällä 2018 perustetun Responsible Rescue-sitoumuksen yhdistykset ovat tietoisia raivotaudin vaarallisuudesta ja ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin estääkseen raivotautitartuntojen pääsyä Suomeen tuontikoirien mukana. Maahantuonnin kriteerejä on tiukennettu seuraavasti vuonna 2018: 

“Jäsenyhdistyksiltä, jotka tuovat koiria korkean raivotautiriskin maista (mm. Venäjä, Romania), edellytetään koiran rokottamista raivotautia vastaan kahdesti kuukauden välein, minkä jälkeen tulee odottaa jälleen kuukausi ennen koiran maahantuontia. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu raivotaudin vasta-aineiden seulonta pistokokein. Järjestöt tiedottavat tuleville adoptioperheille koiran lähtömaan raivotautitilanteesta ja vasta-ainetestien pistokokeiden tuloksista.” (Responsible Rescue) 

Kulkurien kaikilla yhteistyötarhoilla niille saapuvat koirat rokotetaan rabiesrokotteella rokotusohjeman mukaisesti niiden saavuttua tarhalle. Kaikki adoptio-ohjelmassamme olevat koirat on rokotettu rabiesrokotteella. Ne myös saavat toisen rabiesrokotteen ensimmäisen rokotteen tehostamiseksi ennen Suomeen matkustamistaan. Tämä toimintatapa on linjassa Responsible Rescue -kriteeristön vaatimuksille Romaniasta saapuvia koiria koskien.

Tämän lisäksi olemme kaksi vuotta sitten nostaneet varoaikaa lain vaatimasta 21 vuorokaudesta kuukauteen toisen rabiesrokotteen jälkeen, ennen kuin adoptio-ohjelmamme koirat voivat matkustaa Suomeen.

Kulkureilla ei ole seitsemän Romaniassa toimitun vuoden ajalta yhtäkään kokemusta tai edes kuulopuhetta rabiestapauksista Romaniassa.

Lisäksi huomioitavaa on, että Kulkurien adoptio-ohjelman koirat eivät ole metsistä pyydystettyjä villikoiria, joilla kontakti villieläimiin saattaa olla potentiaalisempi. Adoptio-ohjelmaan valitaan ihmisrakkaita, sosiaalisia, useimmiten omistajansa hylkäämiä entisiä kotikoiria tai niiden pentuja, jotka ovat eläneet elämänsä ihmisen lähettyvillä ollen riippuvaisia ihmisestä ja ihmiseltä saadusta suorasta tai välillisestä ravinnosta. 

Vertauksena; “Suomalaisten suosimista ryhmämatkailumaista koiranpureman aiheuttamia rabieskuolemia oli ihmisillä vuonna 2012 myös muun muassa Vietnamissa (360 tapausta), Keniassa (172), Turkissa (94 kuolemaa), Etelä-Afrikassa (58), Egyptissä (25), Thaimaassa (16 kuolemaa) ja Brasiliassa (15).” (Terveyskirjasto)

Rabies vasta-ainetestaukset (tilanne huhtikuussa 2020)

Responsible Rescue -kriteerien mukaan teemme myös rabies vasta-aineiden seulontatestauksia adoptio-ohjelmassamme oleville koirille. Keväästä 2019 lähtien olemme seuloneet yhteensä 40 koiran vasta-ainetasoja neljässä erässä ja yhteensä kolmella koiralla vasta-ainetasot eivät ole kohonneet vaadittuun 0,5:een (0,12, 0,16 ja 0,27). 

Kolmella koiralla, joilla vasta-ainetasot eivät olleet riittävät, vasta-ainetasot kuitenkin nousivat nollasta, joten koirat ovat kyllä rokotettuja, mutta niiden vasta-ainetasot eivät ole nousseet muista syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi koiran huono yleiskunto tai alentunut immuniteetti, sisäloiset, virhe rokotteen säilytyksessä tai antotavassa tai koiralla oleva tai ollut infektio. 

Näistä kolmesta aikuisesta koirasta kahdella syynä oli todennäköisesti niillä ollut todettu infektio, kolmannen alhaisen lukeman syystä meillä ei ole varmuutta. Nämä koirat on rokotettu kertaalleen uudestaan ja uudelleentestauksessa toistaiseksi yhdellä kolmesta tulos on noussut vaaditun tason ylle (2,43)  ja kaksi muuta testataan pian uudestaan, kun uudesta rokotuksesta on kulunut kuukausi. 

Jatkamme vasta-ainetasojen seulontaa ja päivitämme uusia tuloksia tälle sivulle. 

Kokonaisuutena on selvää, että kaikki raivotautiin liittyvä on ensisijaisen kriittistä huomioida vastuullisessa adoptiotoiminnassa eikä mitään raivotautiin liittyvää voi vähätellä. Siksi olemmekin tyytyväisiä ja suhtaudumme turvallisin mielin tämänhetkiseen toimintatapaamme raivotautiin liittyen. Suosittelemme adoptointeja ainoastaan Responsible Rescue -kriteereihin sitoutuneiden yhdistysten kautta.

Lähteet

Lue myös tiedotteemme aihetta koskien