Päivitetty 14.07.2019

Tiedote 18.04.2019: Rescueyhdistys Kulkurit ry testaa raivotaudin vasta-ainetasoja ja Dirofilaria repensiä


Taustaa

Keväällä 2018 Rescueyhdistys Kulkurit oli mukana Ruokaviraston (ent. Evira) Tuontikoira-projektissa, jossa kauttamme saapuneista koirista testatiin mm. multiresistantteja bakteereita, ekinokokkoosia, raivotaudin (rabies) vasta-aineita ja Brucella canis -bakteeria. Ruokavirasto tiedottanee projektin tuloksista tarkemmin aikanaan, mutta lyhyesti kauttamme testatuista noin 20 koirasta löydettiin kolme, joilla raivotaudin vasta-aineet eivät nousseet vaaditulle 0,5 IU/m tasolle.

Muutimme välittömästi raivotautirokotekäytäntöämme niin, että kaikki kauttamme saapuvat koirat alettiin rokottaa kahdesti lain vaatiman yhden rokotteen sijaan. Rokotteet annetaan kuukauden välein ja viimeisen rokotteen jälkeen varoaikaa Suomeen matkustamista ennen nostettiin myös kuukauteen lain vaatiman 21 vuorokauden sijaan.

Romanian raivotautitilanne on tällä hetkellä varsin hyvä säännöllisten raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen ansiosta. Vuonna 2017 raivotautia löydettiin kahdesta ja vuonna 2018 kolmesta kotieläimestä. Raivotaudin riski Romaniasta saapuneella koiralla on siis käytännössä äärettömän marginaalinen.

Nykytilanne

Olemme jälleen alkukeväästä 2019 aloittaneet Responsible Rescue-sitoumuksen myötä vaaditut otantatestaukset kauttamme saapuvista koirista.

Ensimmäiset otantatestitulokset ovat nyt saapuneet. Käsittelemme tuloksia tarkemmin alla.

Raivotaudin vasta-aineet

Raivotaudin vasta-aineita testattiin keväällä 2019 11 satunnaisesta adoptio-ohjelmamme koirasta, jotka on rokotettu kahdesti ennen testausta. Kaikilla näillä koirilla vasta-aineet ylittivät vaaditun 0,5 IU/ml tason. Olemme kuitenkin samaan aikaan saaneet tiedon yhdestä maaliskuussa Suomeen saapuneesta koirasta, jolla on huhtikuussa Suomessa otetussa vasta-ainetestissä todettu riittämätön vasta-ainetaso, kahdesta saadusta rokotteesta huolimatta.

Syitä raivotaudin vasta-aineen tason nousemattomuuteen voi olla useita. Usein ensimmäinen ajatus on, ettei koira olekaan saanut asianmukaisia rokotteita, ja se on ilmiselvästi ymmärrettävä ajatus. Kuten aiemminkin kerrottua, Kulkurit ovat seitsemän vuoden ajan käyttäneet adoptiotoiminnassaan vain yhtä ainoaa eläinlääkäriklinikkaa Bukarestissa, jonka kautta jokainen kauttamme saapuva eläin kulkee. Emme hyväksy missään muualla annettuja rokotteita, myöskään raivotauti-rokotteita. Onevet-klinikan henkilökunta on meille tuttua ja luotettavaa. Vierailemme klinikalla useita kertoja vuodessa ja olemme henkilökunnan kanssa koirien terveysasioita koskien yhteydessä päivittäin. Olemme klinikan suurin asiakas, eikä klinikalla ole yksinkertaisesti varaa olla hoitamatta kauttamme tulevia koiria kaikkein parhaalla mahdollisella tavalla. Emme siis pidä millään tasolla todennäköisenä, että vasta-aineiden nousemattomuus johtuisi siitä, ettei koiria olisi rokotettu.

Muita syitä voivat olla mm. koiran huono yleiskunto rokotuksen aikana, sisäloiset, virhe rokotteen säilytyksessä tai annossa, koiralla oleva tai ollut infektio jne.

Tulosten pohjalta jatkamme raivotaudin vasta-aineiden otantatestauksia ja tarvittaessa reagoimme tilanteeseen laajemmin. Suosittelemme Suomeen saapuneita koiria rokotettavaksi Suomessa rokotusohjemaa noudattaen.

Dirofilaria repens

Toinen otantatestauksen kohteemme tänä keväänä on ollut ihomato eli Dirofilaria repens.

Ensimmäisissä tuloksissa 11 koirasta kolmella todettiin positiivinen Dirofilaria repens. Koirille on aloitettu hoito- ja estolääkitys.

Dirofilaria repens on hyttysten välityksellä tarttuva loismato, joka tarttuu koirien lisäksi myös ihmisiin. Dirofilaria repens -loistartuntoja on todettu koirilla esimerkiksi Virossa. Baltian maissa lähes joka neljäs kyselytutkimukseen osallistunut eläinlääkäri raportoi nähneensä vähintään yhden kotoperäisen Dirofilaria repens -tartunnan koiralla vuoden 2016 aikana. Euroopan loistilanne muuttuu niin nopeasti, että loisten esiintymiskartoissa voi olla vanhaa tietoa jo raporttien julkaisuhetkellä. Ihmisten ja eläinten liikkuvuus ja maailmanlaajuiset ruokamarkkinat tuovat uusia loishaasteita Suomeenkin. Ilmastonmuutos voi luoda sopivat edellytykset joidenkin uusien loisten kotoutumiselle myös tänne pohjoiseen.”

Dirofilaria repens ei yleensä aiheuta vakavia oireita, ainoastaan iho-oireet ja -muutokset ovat mahdollisia. Dirofilaria repensin hoitona on paikallinen estolääkitys (esim. Advocate). Suosituksena on myös taudin uudelleentestaus puolen vuoden välein, kunnes testitulos on negatiivinen. Mikäli koiralla on iholla mitä tahansa paiseita tai kyhmyjä, niiden tutkiminen aina on vahva suosituksemme.

Jatkamme entistä tiiviimpää seurantaa myös Dirofilaria repensin osalta ja tulosten perusteella harkitsemme repensin testauksen lisäämistä vakituisesti adoptio-ohjelmamme toimenpidelistaan.

Mikäli kauttamme saapuneita koiria testataan raivotaudin vasta-aineiden, Dirofilaria repensin tai minkä tahansa muun taudin tai sairauden osalta, otamme mielellämme yhdistyksessä tuloksia vastaan. Pyrimme pysymään tilanteen tasalla ja reagoimme tuloksiin tarpeen mukaan. Tiedotamme tuloksista jatkossa, mikäli siihen aihetta ilmenee.

 

Salla Honkapää
Toiminnanjohtaja
Rescueyhdistys Kulkurit ry

salla.honkapaa@kulkurit.fi
+358 407556081

 

Lähteet:

Responsible Rescue. Responsible Rescue – sitoumuksen kriteerit.

WHO. Rabies – Bulletin – Europe.

Suomen Eläinlääkäriliitto. Ei loisia tuontikoirien ja matkustelevien koirien tuliaisina, kiitos!

 

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.