LILLY

* narttu

* noin 4 kk

* Romaniassa

8.12.2013

Lilly on saanut kodin Suomesta.

Lillyn varausasiaa hoiti Taija.

9.6.2014

Herttaisia kotikuulumisia Lillin ja niin ikään Romaniasta samasta kylästä kotiutuneen Selman emännältä:

“Meillä oli merkkipäivä 7.6. – Selman Suomeen tulosta oli silloin tasan vuosi ja Lillin tulosta tasan puoli vuotta – tämän mukaanhan minun pitäisi taas ensi lauantaina olla lentokentällä vastaanottamassa uutta vauvelia niin säilyisi tämä puolen vuoden sykli 🙂

Eli Selma siis tuli luokseni 7.6.2013. Reippaasti se kiersi koko asunnon läpi jonka jälkeen meni tv-pöydän taakse kakkimaan ja näin oli koti merkattu. Yhä edelleen, jos Selmalla on kiire ulos, se menee tv-pöytää vasten seisomaan ja näin ilmoittaa haluavansa ulos. Kotiutuminen oli nopeaa, lelut otettiin heti käyttöön ja nukkumapaikaksi valittiin sänky. Selma on ollut alusta lähtien varsin kiltti, tottelevainen ja nopea oppimaan. Sisäsiisteys opittiin nopeasti eikä hampaita ole käytetty suuremmin kiellettyihin kohteisiin. Kiltisti tyttö jäi myöskin kotiin odottamaan kun lähdin töihin ja aina yhtä iloissaan otti minut vastaan kun tulin kotiin 🙂

Selma on kainaloinen sanan varsinaisessa merkityksessä: jos istun sohvalla jalat koukussa, tulee Selma makailemaan polvitaipeeseen ja yöt viettää tiukasti kylkeäni vasten peiton alla, niin kuuma ei vielä ole ollut ettei se kömpisi viereeni nukkumaan. Selma on edelleen kiltti, mutta välillä kyllä vähän murkkuikäisen tavoin kokeilee kumpi meistä määrää – toistaiseksi minä olen saanut sen viimeisen sanan ja vieläpä aika helpolla. Liekö kadulla vietettyjen päivien vaikutusta, sillä Selma on hieman säikky aika ajoin, esimerkiksi ulkona pimeän aikaan ei suostu kävelemään paikassa, jossa ei ole katuvaloja ja saattaa säikähtää yllättäen jotain, aina ei ole nähtävissä mitä.

7.12.2013 tuli sitten pikku sähikäinen Lilli taloon. Pienintäkään merkkiä ujostelusta ei ollut, vaan rohkeasti neiti haastoi heti Selman leikkiin. Lilli on varsin vauhdikas ja äärettömän kovaääninen tyttönen, jopa yksin touhutessaan tai kantaessaan lelua se pitää aivan mahdotonta ärinää, puhumattakaan metelistä jota se pitää leikkiessään Selman kanssa, ilmeisesti pientä kokoa pitää kompensoida kovalla äänellä 🙂 Myös Lillillä on tainnut jäädä hieman traumoja varhaislapsuudesta, pienokainen kun on aivan liian nuorena joutunut eroon emostaan, mahtoiko olla kuukauden ikäinen 🙂

Heti luokseni tultuaan Lilli otti omakseen vaaleanpunaisen pupun, joka toimii jonkinlaisena hyvän olon tuojana tai ehkä äidin korvikkeena. Lilli imee pupua ihan samalla tavalla kuin pienet pennut imee emän tissiä, aamulla kun Lilli herää, se ottaa ensimmäisenä pupun ja viettää läheisyyshetken pupun kanssa. Samoin jos se on väsynyt tai lähes mitä tahansa, pupu pitää olla saatavilla. Mikään muu lelu ei tähän kelpaa eikä pupulla myöskään leikitä, se on vain yhtä tarkoitusta varten – jopa Selma tuntuu ymmärtävän, että pupulla on jokin erityismerkitys eikä ota sitä.

Lillin ensimmäinen yö uudessa kodissa oli Selmalle raskas, Lilli kun jäi lattialle sängyn viereen nukkumaan niin Selman oli vahdittava koko yö päätä sängynreunalta roikottaen ettei Lilli katoa mihinkään… Muutenkin ensimmäiset päivät oli Selmalle epäuskon aikoja, ilmeisesti se pelkäsi että Lilli lähtee pois jos sitä ei vahdi koko aikaa. Onneksi muutaman päivän mentyä Selma uskoi. että Lilli on ja pysyy. Lilli oli alussa hieman etäinen, ei tullut viereen eikä juuri rapsuteltavaksi, mutta yhtäkkiä tapahtui muutos ja nyt tyttönen kyhnää vieressä isomman siskonsa tavoin. Tämä on aiheuttanut pientä mustasukkaisuutta, Selma kun on sitä mieltä että polvitaivepaikka sohvalla on hänen, Lilli on myös alkanut suosimaan samaista paikkaa, ja jos Lilli ei siirry niin Selma käy vaikka Lillin päälle istumaan… Samoin nukkumaan mentäessä Selma pitää tiukasti kiinni oikeudestaan nukkua kylkeäni vasten, jos Lilli käy Selman paikalle, ei Selma poloinen osaa käydä nukkumaan ennen kuin saa Lillin tungettua pois paikaltaan 🙂 Onneksi Lilli on löytänyt oman paikkansa nukkua, minun jaloistani, joko peiton alla tai päällä riippuen onko kylmä vai kuuma…

Selman ja Lillin yhteiselo on ollut ystävyyttä ensi tapaamisesta lähtien. Lillin tulo oli Selmalle selvästi onnen päivä, Selman koko olemus muuttui iloisemmaksi ja silmät alkoivat loistaa ilosta. Kokoero ei haittaa leikkimistä (Selma n. 19 kg ja Lilli n. 9 kg, korkeuseroa niin paljon että Lilli mahtuu kulkemaan Selman vatsan alta…), Selma on uskomattoman hyvä pienempien koirien kanssa, Lillinkin kanssa painiessaan se heittäytyy selälleen jalat pystyssä ja Lilli hyppii päällä ja repii korvista ja poskista. Tarvittaessa Selma kyllä osaa laittaa pikkusiskonsa ojennukseen ja yllättäen riiviö-Lilli jopa uskoo Selmaa – hetken…”

Tyttöjen onnellinen emäntä lisää lopuksi: “Tämä rescuekoirajuttu on vähän koukuttavaa; ensin oli aika iso kynnys ottaa se ensimmäinen rescuekoira, hetken päästä alkoi jo miettimään, että mitä jos vielä toinen kaveriksi ja nyt tekisi jo kolmatta mieli… tästä ei kukaan varoittanut! Pitäisiköhän teidän lisätä Kotia etsivien sivuille teksti “voi aiheuttaa riippuvuutta”…”

😉