SANDY G
* n.1-1½ vuotias
* steriloitu
* narttu
* Suomessa
5.1.2014
Romanialainen eläinsuojelija Giovanni Razvan löysi Sandy G:n ja tämän seurassa olleen Bountyn joulun alla ison valtatien varteen hylättyinä. Molemmat pienokaiset olivat löytöhetkellä erittäin nälkäisiä ja laihoja.
Giovannin mielestä koirat ei ole sisaruksia keskenään, mutta hyviä kaveruksia kyllä ja varmasti monen monta yhteistä seikkailua nähneet. Nämä kulkurit ovat nyt turvassa Giovannin omalla tarhalla ja siellä heillä on turvattu elämä valtatien varressa juoksemiseen verrattuna. Myös säännöllinen ateria ja sosiaaliset ihmiskontakti ovat taattuja. Enään puuttuu se ikioma koti!
Sandy on kaverustaan Bountyä rohkeampi ja aktiivisempi, eikä se arkaile uusia asioita tai ihmisiä. Sandy on koira, jolla on hyvä luonne, se osaa olla hyvin rakastettava ja luottaa ihmiseen siten, että sitä on hoitotoimenpiteiden yhteydessä helppo käsitellä.
Sandy oli steriloitu juuri ennen vuoden vaihdetta ja tuolloin eläinlääkärin painontarkastus kertoi Sandyn painavan tasan 5 kg. Painoa saa toki tulla hieman lisää, sillä Sandy on edelleen laihassa kunnossa, vaikka se juokseekin tarhalla aina ensimmäisenä ruokakupille.
Sandyn rokotusohjelma on aloitettu ja se on valmis matkaamaan Suomeen helmikuun alku puolella. Se tullaan luovuttamaan uuteen kotiinsa sirutettuna, asianmukaiset rokotukset kunnossa, loishäädettynä, uuden EU-passin kera.
16.2.2014
Aktiivinen monitoimi nainen Riikka palasi hiljattain Romanian matkalta tuoden tullessaan terveisiä myös Sandyltä.
Tämä pieni tyttönen haluaa ja kaipaa kovasti huomiota ihmiseltä. Sen saavuttaessa yhden etapin -ihmisen syliin pääsyn- alkaa vimmattu hännän heiluminen tytön ollessa onnellisuutensa huipussa 🙂 Todennäköisesti Sandy tulee saamaan aimo annoksen syliinpääsyjä, sillä suloinen pieni Sandy on tulossa Suomeen kotihoitoon viikolla 8.
Lisätty Sandylle uusia kuvia ja pieni video.
21.2.2014
Sandy saapui kotihoitoon Hyvinkäälle, jossa sitä pääsee tapaamaan ennalta sovitusti.
Tutustuthan sivuillamme koiran omistajan oppaaseen, adoptoinnin kustannuksiin ja luovutussopimukseen ennen yhteydenottoa. Ja muistathan ettet tarjoa koiralle kotia hetken mielijohteesta.
24.2.2014
Sandy on varattu omaan, uuteen kotiinsa!
4.3.2014
Sandy, nykyinen Alma on matkustanut omaan kotiinsa.
27.12. 2015
Alma lähestyi meitä mukavalla sähköpostilla (edistyneitä nuo nykykoirat ;)):
Ajattelin vieläkin kertoa kuulumisia, nyt kun olen ollut kotonani jo 1v 10kk.
Minulla menee tosi hyvin, meillä ei ole mitään ongelmia …paitsi se, että olen kuulemma ylisöpö ja äiti menee siksi välillä ihan sekaisin …edelleen 😊. No, se on onneksi positiivinen “ongelma”.
Osaan nykyään jo ohittaa toiset koirat hienosti, vaikka vielä tarvitsen joskus pikkuruista namirohkaisua. On täällä kyllä muutama niin ärsyttävä tyyppi, että niille on pakko sanoa, mutta ei se äitiä haittaa. Enää en pelkää pimeää eikä sadekaan juuri haittaa, lähden aina innoissani lenkille, ihan melkein ovea pitää raapia, kun äiti on niin hidas. Minulla on myös paljon kivoja kavereita! Ihan paras on Molly, joka on joka päivä sen ukilla hoidossa tässä naapurissa. Aina leikitään, kun tavataan. Molly on villakoira ja ollaan saman kokoiset. Ollaan kuulemma molemmat yhtä höppänöitä. Ja sitten on Turre ❤ , jolle olen menettänyt sydämeni täysin! Turre on aika iso ja niin komea, sellaiset nappisilmät! Kun näen vain vilauksenkin Turresta, menen niin sekaisin! En voi olla vikisemättä ja kiehnäämättä, jos vain vastakkain osutaan! No, on niitä muitakin poikia ja tyttöjä, mutta nuo kaksi on ihanimmat. Lähellä asuu myös Leila-täti ja ylämaanterrieri Vili, saan aina namia. Leilasta tykkään niin kovasti. Ei muutkaan ihmiset enää ole niin pelottavia, mutta paras aina vähän haukahtaa tai kiertää, jos yrittävät lähestyä. Lapsia kyllä jännitän vieläkin, mutta jos vain kävelevät edessä tai tuijottamatta ohi, niin se ei minua haittaa. Kuljenhan joka päivä meluisan päiväkodin ohikin. Äiti sanoo vieraille ulkona, ettei halua minua turhaan stressata, että siksi on parempi, jos mielummin menevät vain ohi. Onhan minulla kuitenkin niitä menneisyyden haavoja vieläkin taustalla. Mutta arvaa, yhden lapsen olen antanut silittää! Niillä on Iines -koira, joka on myös kaverini. Ja bussissa istuin kerran lapsen vieressä! Ettei tässä nyt enää niin arkatassuja olla!
Osaan myös käydä kirjastossa. Se on koulun yhteydessä ja joudun joskus ohittamaan lapsia sielläkin, mutta en panikoidu. Joskus käydään äidin kanssa kävellen Biltemassa tai Etolassa. Välillä haluaisin Etolaan vähän useamminkin, siellä saa nuuskutella, mutta ei kuulemma ole asiaa sinne joka kerta. Pääsen meidän lähiapteekkiinkin. Siellä istun aina äidin jalkojen vieressä odottamassa. Olen siis aika rohkea nykyään.
Nyt vain taas odotellaan kevättä, että pääsisin sinne mökille kirmailemaan. Sitä ennen tulee kuitenkin joulu ja halusinkin toivottaa sinulle, Kata, oikein hyvää joulua 🎄🎅 ja rauhallista (!!!) uutta vuotta (huh-huh, se kyllä pelottaa, mutta selvisin viime vuonnakin äidin kainalossa!) !
T. Alma
P.s. Olisi kyllä hirveästi kaikkea kerrottavaa oppimisistani ym, muttei nyt voi romaania kirjoittaa, sanoo äiti. “
Kuvia lisätty Almalle.
Sandyn asioita hoiti Kata