* 1-2 v
* naaras (steriloitu)
* Virossa.
Mustaturkkinen nuori tyttökissa Lyydia on odottanut omaa kotiaan Rakveren tarhalla elokuusta lähtien. Lyydiaa on siunattu todella mukavalla luonteella, mutta tyttöparka näyttää suoraan sanottuna hieman räjähtäneeltä puolipitkässä takkuisessa turkissaan. Lyydian turkki kaipaisi huoltoa, harjaa ja hyvälaatuista ravintoa. Lyydia itse ei tiedosta kauneutensa tämänhetkisiä mitättömiä puutteita vaan kulkee ylväästi pää pystyssä onnellisena vain kaikesta saamastaan vähäisestäkin huomiosta. Lyydia on sosiaalinen ja myös juttelee mielellään, toiset kissat ja koiratkin ovat Lyydian mielestä ihan ok. Kaiken kaikkiaan todella kivanoloinen sopuisa kissaneiti ja katsojan suosikkeja luonteensa puolesta isossa kissajoukossa.
Lyydia on valittu osaksi yhdistyksen sterilointikampanjaa, joka edesauttaisi kissojen kodinsaantia myös omassa kotimaassaan ja kodin saatuaan vähentäisi osaltaan löytökissojen määrää. Lyydia steriloidaan 18.1.2013. Jos Lyydia saa kodin Suomesta, varat siirretään seuraavan kissan sterilointiin.
Lyydia sai oman kodin Kauniaisista helmikuussa 2013.
Varaajana toimi Tiia.
Kuulumisia kotoa 25.2.2013:
Hei! Ajattelin hieman kertoa kuulumisia Millin kotiutumisesta ja ensimmäisestä viikosta sekä lähettää pari kuvaa!
Mau’uttuaan koko vartin kestäneen ajomatkan Kauniaisiin, se oli yllättävän pirteä tultuaan ulos kopasta. Ei mennyt kuin muutama sekunti, niin se nosti iloisesti hännän pystyyn ja tuli maukuen silitettäväksi Se kävelikin monta minuuttia ympyrää tervehtien kaikkia paikallaolijoita vuorotellen.
Ensimmäisenä yönä se ei oikein nukkunut kunnolla, eikä vielä sunnuntai-päivälläkään, vaikkakin makoili meidän vieressä sängyssä kun nukuimme. Sunnuntai-iltapäivällä sitten se simahti leikittyään monta tuntia meidän kanssa. Ruokaakin se söi aikamoisella tahdilla koko päivän ajan.
Parin päivän aikana tulin älyttömän yllättyneeksi siitä, miten ihana tuo pikkuinen onkaan! Se kiipeää syliin nukkumaan, seuraa perässä jopa suihkuun, nukkuu lähes joka yö vieressä sängyssä vieressä ja kerjää huomiota jokaiselta vieraalta, joka on käynyt sitä katsomassa. Se ei ujostele sitten yhtään. Sen turkki on paljon sileämpi ja kiiltävämpi kuin silloin, kun se tuli meille. Ainoa asia, joka on ihan vähän huolettanut, on se, että se aivastelee jonkin verran. En ole ottanut siitä kuitenkaan stressiä, sillä se on muuten niin energinen ja syö ja käy normaalisti hiekkalaatikolla. Aivastelu voi johtua myös tietenkin pölystä, kun se menee tosi ahtaisiinkin koloihin tutkimaan paikkoja.
Se on lisäksi todella puhelias ja ilmoittaa aina sijaintinsa asunnossa. Välillä olen jopa vähän hämmentynyt, että onko sillä jokin hätä, kun se niin paljon puhuu. En kuitenkaan usko, että se jotain kaipailisi, sillä se on kyllä saanut kaiken tarvitsemansa.
Tänään oli nyt sitten ensimmäinen päivä, kun se jäi kotiin pidemmäksi aikaa yksin, koska minulla alkoi työt lomaviikon jälkeen. Se osaa leikittää onneksi itse itseään, joten ihan tylsää sille ei varmaan tule yksinkään. Joka ikinen pehmolelu on saanut aikamoista kyytiä sen seurassa…
Ohessa on myös muutama kuva jo kotiutuneesta pikkuisesta!