Tänään on Rakas, raskas koirani -sarjan viimeisen tarinan vuoro. Päähenkilönä on Kiki, tarhanimeltään Wynonna.
“Elämäni muuttui täysin helmikuussa 2021, kun lähdin hakemaan itselleni rescuekoiraa. Koirakokemusta ja harrastuneisuutta minulla oli jo taustalla, mutta en osannut aavistaa lainkaan millaista uuden tulokkaan kanssa oli. Jälkikäteen voin sanoa olevani onnellinen, etten tiennyt millaiset tulevat kuukaudet meillä olisi yhdessä vastassa: hain vain jännityksestä tärisevän nappisilmän kotiini ja lupasin, että enää sinun ei tarvitse pelätä.
Kiki tuli Suomeen vaikeassa iässä: stressaavan kotiutumisen lisäksi Kiki oli myös teini-iän kynnyksellä ja siitäkin syystä valtavan epävarma. Olin valmistautunut tähän etukäteen henkisesti – ja onneksi olin. Pian kävi ilmi, että Kiki oli stressin ja epävarmuutensa vuoksi resurssiaggressiivinen. Tulokas vahti muristen etenkin ruokaansa, herkkujaan ja petiään. Uusia ihmisiä Kiki pelkäsi, ja murisi ensimmäiset kuukaudet öisin sängystään kaikille muille, paitsi minulle.
Ymmärtäähän sen. Jos ei ikinä ole omistanut mitään, eikä ole ollut ketään kehen luottaa, pitää perustarpeita puolustaa vaikka sitten muristen. Mutta tietenkin se oli raskasta myös minulle. Aloin jännittää ihmisten kyläilyä ja sitä, ettei Kiki ikinä rentoutuisi ja tottuisi kotikoiran elämään. Kauhuskenaariossani olin jumissa kotona koirani kanssa, eikä minulla olisi enää mitään muuta elämää.
Jälkikäteen voin olla viisaampi ja todeta, että tarvitsimme ainoastaan aikaa. Harjoittelun ja koiran omaan tahtiin etenevän koulutuksen lisäksi aika ja positiiviset kokemukset olivat niitä, jotka lopulta auttoivat – ja se, että Kiki kasvoi ja kehittyi samalla teini-iästään eteenpäin. Ymmärrän kuitenkin myös oman stressini. Olin koiran kanssa täysin kaksin ja pelkäsin, ettei tilanne ikinä helpottaisi. Pelkäsin myös, ettei omat taidot riitä koirani kanssa.
Itselläni helpotti myös se, ettei minulla oikeastaan ollut minkäänlaisia odotuksia siitä, millainen Kikin pitäisi olla. Ajattelin, että annan kodin koiralle, joka on oma persoona ja luonteensa. En siis suivaannu siitä, ettei koira tempperamentiltaan vastaa odotuksiani tai ole esimerkiksi niin rauhallinen, mitä olisin toivonut.
Ajan kanssa Kikistä kuoriutui kuitenkin todella suuri persoona. Kiki on älykäs, vauhdikas, ahne ja ihmisrakas. Välillä se ottaa vieläkin niin paljon kierroksia kaikesta kivasta, että se täytyy viedä lepäämään omaan tilaan. Kiki on hellyydenkipeä, herkkä ja nopea. Välillä se kuitenkin jännittää käsittelyä, koska huonoksi onneksemme sen kimppuun hyökkäsi koira vuoden 2022 alussa. Osaamme jo elää kotikoiran elämää, mutta harjoittelemme vieläkin esimerkiksi peseytymistä.
Kiki on juuri sellainen kuin on, ja me opettelemme elämää yhdessä aina muutosten tullessa vastaan: en minäkään pärjää aina kaikessa täydellisesti, joten miksi vaatisin koiraltani sellaista?”
Tekstin on omin sanoin kirjoittanut Kikin omistaja Tiina.