Uuden vuoden alussa on aika pysähtyä hetkeksi katsomaan taakse jäänyttä vuotta ennen katseen suuntaamista eteenpäin.
Vuosi 2020 oli maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ja sitä se oli myös Kulkureille. Tammikuussa Romaniassa vieraillessamme emme tienneet sen jäävän vuoden ainoaksi vierailuksemme ristiriitaisessa mutta rakkaassa kohdemaassamme. Yksi koronan harmittavimpia vaikutuksia toimintaamme onkin ollut vakituisten ja tärkeiden Romanian matkojemme totaalinen peruuntuminen. Onneksi kuitenkin pystyimme kehittämään yhteistyökumppaniemme kanssa osittain matkojen puutetta korvaavia toimintoja, joiden avulla olemme vuoden aikana kyenneet päivittämään adoptio-ohjelmassamme olevien koirien profiileita ja ottamaan myös uusia koiria ohjelmaan ja antamaan näin ensiapua tarhojen alati kasvavaan resurssipulaan.
Korona vaikutti tietenkin merkittävästi Suomen tapahtumatoimintaamme peruuttaen lähes kaiken suunnitellun, ja Romanian päässä se hidasti meille niin kovin merkityksellistä sterilointitoimintaa huomattavasti. Onneksi kuitenkin sterilointitoiminta on uutterien toimijoiden myötä pysynyt käynnissä Romaniassa jatkuvasti, ja saimmekin vuoden aikana steriloitua huikeat n.3500 eläintä, mikä nosti Kulkurien kahdeksan toimintavuoden aikana steriloitujen eläinten määrään noin 20 000:een. Nämä lukemat tuottavat meille valtavasti iloa.
Adoptiotoiminnan puolella vuosi tarjosi haasteita toisensa perään.
Lentoteitse tapahtuvasta adoptiokuljettamisesta oltiin siirtymässä alkuvuodesta maantiekuljetuksiin, mutta lopulta vuoden ensimmäistä maantiekuormaa saatiin odottaa heinäkuuhun saakka. Kuljetukset olivat koronan vuoksi tauolla kokonaan maaliskuusta kesäkuuhun ja lisäksi mm. Cosoban tarhalla riehunut penikkatauti, OneVet-eläinlääkäriklinikan koronakaranteeni ja Zuzu Express kuljetusyhtiön auton hajoaminen pitivät huolen siitä, ettei vuodesta puuttunut äkillisiä ja tyrmääviä tilanteita.
Suomen päässä adoptiotoiminta jatkui kuljetustauonkin aikana, ja koimmekin yhden toimintamme hektisimmistä ajoista sillä rintamalla, mikä aiheutti tilanteen, jossa heinäkuun alussa kun kuljetukset saatiin vihdoin käynnistymään, meillä oli jonossa kotiin saapumista odottamassa hurjat 120 koiraa. Koronan myötä olimme myös vastakkain sen edessä, että lisääntyneiden kotikyselyiden myötä jouduimme myös torjumaan lisääntyvissä määrin kyselyitä, joissa rescuekoiran adoptiota ei oltu harkittu poikkeustilanteessa loppuun saakka. Muun lemmikki- ja rescuemaailman myötä huolestuimme myös ensi kerran koronan pitkäaikaisista vaikutuksista koirien hankintaan ja elämänlaadun ylläpitoon koronan jälkeisessä elämässä. Reagoimme asiaan tiedottamalla aiheesta ja tiukentamalla entisestään adoptioprosessiamme. Kaikkiaan vuoden aikana adoptoitujen koirien määrä nousikin jopa 407 koiraan, mikä oli kuukausien kuljetustauosta huolimatta lähes 50 koiraa enemmän kuin vuonna 2019.
Loppuvuodesta toiminnan intensiivisyys on jatkunut, mutta vastoinkäymisten määrä onneksi vähentynyt ja tuonut sikäli kaivattua sujuvuutta arkeen. Syksyllä saimme myös onnistuneen rekrytoinnin myötä tukun uusia vahvoja toimijoita joukkoomme.
Sisäisesti olemme loppukesän ja syksyn myötä kehittäneet jälleen uusia tapoja ja työkaluja etenkin jatkuvasti vaativampaan vapaaehtoistyönkuvaan koirayhteyshenkilöidemme työnkuvaan ja tämä työ jatkuu tänä vuonna.
Loppuvuotta on värittänyt myös monin tavoin kuluttavan vuoden jälkeen hyvin ymmärrettävä yleinen väsymys vapaaehtoistoimijoidemme keskuudessa, ja joulukuun ja tammikuun tienoille sijoittuva hengähdystauko onkin ollut tervetullut ja tarpeellinen lepohetki, jonka jokainen toimijamme on ansainnut moninkertaisesti. Kulkurien toiminta on monella tasolla ammattimaista ja tinkimätöntä, ja mm. terveysvaatimuksia korotetaan jatkuvasti, mikä vaatii toimijoiltamme jatkuvaa kehittymistä ja vastuunkantoa. Heidän jaksamisensa ja hyvinvointinsa on äärettömän tärkeää.
Tämän vuoden visio onkin, että keskitymme edelleen stabiloimaan toimintaa suurten muutosten ja haasteiden jälkeen, ja toivoaksemme pääsemme jossain vaiheessa palaamaan normaalimpaan elämään ja kenties myös Romaniaan. Kaipaamme sinne suunnattomasti! Lisäksi lähitulevaisuudessa näen Kulkureissa tulevaksi suurten toimintalinjojen hahmottelua joiltain osin uudestaan ja strategian kirkastamista. Haluamme yhä olla avarakatseisia ja ennakkoluulottomia ja vastuuta milloinkaan unohtamatta nähdä toiminnan haasteet ja mahdollisuudet epäröimättä tarttua niihin.
On kiitosten aika, eikä mikään tunnu riittävältä etenkään kuluneen vuoden jälkeen.
Yksi teema kantoi oikeastaan kaikkien vuoden aikana esiin tulleiden vastoinkäymisten läpi. Mitä suurempia ja merkittävimpiä esteitä kulunut vuosi eteemme asettikin, sitä päättäväisemmin etsimme yhdessä toimijoidemme ja paikallisten yhteistyökumppaniemme kanssa ratkaisuja ja mahdollisuuksia jatkaa eteenpäin, siinä suuressa määrin onnistuen, vaikka hetkittäin se tuntui mahdottomalta. Ylitimme sanoinkuvaamattomia esteitä ja teimme sen vain, koska puhalsimme vahvasti yhteen hiileen ja pidimme paineen alla päämme kylminä, vaikka hetkittäin sydämentykytykset olivat konkreettisia.
Merkittävässä roolissa olette olleet te, rakkaat tukijamme ja adoptiokodit. Tänä vuonna mitattiin ennennäkemättömällä tavalla teidän sitoutuneisuutenne ja uskonne meihin. Koimme kanssanne unohtumattomia hetkiä ja tukenne löi meidät ällikältä kerta toisensa jälkeen. Kun heinäkuussa keräsimme hätävaroja penikkataudin runtelemalle Cosoban tarhalle, te lahjoititte hetkessä 10 000 euroa. Kun jopa yhdeksän kuukautta odotettuja koirien tulo romuttui jälleen uuden vastoinkäymisen myötä, te ymmärsitte ja jatkoitte odotusta järkähtämättä. Esimerkkejä olisi loputtomasti. Syvä kiitoksemme!
Edessämme on uuden uutukainen vuosi. Mitä se meille tuo, sitä ei vielä kukaan tiedä. Sen kuitenkin tiedämme, ettei mikään este ole liian suuri voitettavaksi kun ympärillämme on niin vahvaa luottamusta, osaamista ja tahtoa. Yhdessä olemme enemmän!
Toiveikasta uutta vuotta!
Salla Honkapää
Toiminnanjohtaja
Rescueyhdistys Kulkurit ry