Vastine Helsingin Uutisissa 22.12.2018 julkaistuun artikkeliin

Helsingin Uutiset kirjoitti 22.12.2018 artikkelissaan Romaniasta lähtöisin olevasta koirasta, joka oli viikon kotona olon jälkeen päässyt karkaamaan ja purrut raskaana olevaa naista kasvoihin, kun nainen oli yrittänyt saada koiraa kiinni.

Artikkelissa on haastateltu Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikkaa, jonka mielestä esimerkiksi rabiesalueilta ei tulisi lainkaan tuoda koiria ja että yhdistysten tulisi kantaa vastuu ja maksaa Suomessa rabiesepäilyn vuoksi ihmisille aloitetut estohoidot.

Artikkelin lopussa todetaan, että kyseinen koira jäi seurantaan eikä sitä lopetettu. Koira ei siis ollut edes Haikan mielestä riittävä rabiesriskin kantaja. Loppujen lopuksi koira on siis karannut ja nappaissut sitä kiinni yrittänyttä vierasta henkilöä. Tämä ei kuulosta aivan utopistiselta tapahtumalta kenellekään koiran omistajalle, huolimatta koiran lähtötilanteesta. Tapahtuma on tietysti ikävä emmekä toivo sellaista kenellekään.

Meillä ei ole tietoa kyseenomaisesta koirasta, mitä kautta se on tullut ja miten sen riskittömyys on todettu. Hämmästelen kuitenkin, miksi koiran alkuperä ja tuontitapa ja ennenkaikkea sille annetut toimenpiteet ovat niin vaikea selvittää, kuten jutussa kuvattiin? Jokaisella koiran omistajalla tulisi olla koirastaan olemassa ajantasainen rokotustodistus tai ulkomailta tullessa EU-lemmikkieläinpassi rokotusmerkintöineen. Näin on ainakin Kulkurien kautta saapuneilla koirilla, luonnollisesti. Samoin kauttamme tulleet koirat ovat rekisteröity Turvasiru-palveluun, jonka kautta mikrosirun tiedoilla saa yhteyden omistajaan tai yhdistykseen.

Jos koira puree sinua kadulla, eikö ole luontevaa vaihtaa koiran omistajan kanssa yhteystiedot, kuten muissakin vahinkotapauksissa, vaikkapa peräänajossa autolla? Näin voidaan selvittää esimerkiksi koiran rokotustilanne, lähtömaa ja kenties välttyä turhilta varmuuden vuoksi annetuilta kalliilta estohoidolta? Yhteistyö saattaisi olla tässäkin avain ongelman pienentämiseen.

Entä jos rokotustodistuksiin ja passeihin ei luoteta? Tästä päästäänkin sitten siihen, että on pettymys todeta, että osa viranomaistahoista on edelleen tietämätön siitä, millaista työtä vastuulliset rescueyhdistykset tekevät ja miten valtavasti toiminta eroaa jutussa mainitusta laittomista tuonneista, joissa rokotukset eivät ole asiamukaisia. Tämän ei uskoisi olevan enää tätä päivää.

Vuosina 2017-2018 Romaniassa on havaittu kaksi rabiestapausta kotieläimissä. Villieläimissä, lepakoissa tai ihmisissä ei yhtäkään. Tilanne on ollut laskusuunnassa jo hyvän tovin, sillä vuonna 2014 kokonaislukema oli 142, vuonna 2015 28 ja vuonna 2016 14.

Romaniassa on miljoonittain kodittomia koiria. Niistä siis kaksi on kantanut rabiesta tämän vuoden aikana, samoin viime vuoden. Riski lienee siis melko marginaalinen vai voisiko sanoa lähes olematon?

Rescueyhdistys Kulkurit ry osallistui alkukeväällä Eviran (nyk. Ruokavirasto) Tuontikoira-projektiin, jossa kauttamme saapuneista koirista testattiin lentokentällä useita tauteja. Myös rabiesvasta-aineita mitattiin kaikkiaan noin 15 koirasta. Kahdella koiralla rabiesvasta-aineet eivät 100% varmuudella saadusta rokotuksesta huolimatta nousseet riittävälle tasolle. Aihetta käsiteltiin tiedotteessamme kesäkuussa 2018.

Kuten Evirankin tuloksissa lukee, vasta-aineen nousemattomuus voi selittyä monella tekijällä. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi koiran huono kunto rokotushetkellä, rokotteen väärä säilytystapa tai virhe rokotetta annettaessa. Tai sitten koira ei ole saanut rokotetta. Syystä on mahdoton varmistua.

Kuten olemme tuoneet esille aiemmin, Kulkurit on kuuden vuoden ajan käyttänyt vain yhtä ainoaa eläinlääkäriklinikkaa Bukarestissa. Emme hyväksy missään muualla kenenkään muun tekemiä toimenpiteitä koirille, sisältäen muun muassa rokotukset, ulko- ja sisäloishäädöt, tautitestaukset, mikrosirut ja passit. Olemme päivittäin yhteydessä klinikan eläinlääkäreihin ja hoitajiin ja vierailemme paikan päällä joka toinen kuukausi. Klinikan henkilökunnalla ja omistajilla on yhtä suuri motivaatio tehdä jokaikinen passi ja rokotus oikein, kuin meilläkin. Jos tuonti todetaan laittomaksi tai muulla tapaa vastuuttomaksi, se kaataa hyvänkin yhdistyksen. Tällöin me emme voisi enää jatkaa toimintaamme. Samoin se kaataisi mitä suurimmalla todennäkösyydellä käyttämämme klinikan, sillä he ovat investoineet laitteisiin ja henkilökuntaan paljon kyetäkseen tarjoamaan meille vaatimaamme palvelua. Myös heidän yrityksensä talous on pitkälti toiminnastamme kiinni. Kukaan ei siis hyötyisi millään tavalla yhdestäkään “huonosta tuonnista”, päinvastoin.

Saatuamme Eviran ensimmäiset tulokset, sisällytimme adoptio-ohjelmaamme lisäksi rabieksen tehosterokotteen sekä pidensimme olemattomasta riskistä huolimatta varoaikaa tehosteesta kestämään kuukauden, lain vaatiman 21 vuorokauden sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koira on tarhalla/klinikalla ja tarkkailun alla vähintään kaksi kuukautta ennen matkustustaan, mutta käytännössä usein kauemmin. Tämän muutoksen jälkeisissä rabieksen vasta-ainetesteissä tasot ovat nousseet merkittävästi yli vaaditun 0,5 rajan.

Kaiken kaikkiaan jälleen kerran olisi toivottavaa, että osin median ja viranomaisten taholta luotu vastakkainasettelu voisi vihdoin päättyä. Sen sijaan voitaisiin ryhtyä rakentavaan yhteistyöhön, kuten monet tahot jo ilahduttavasti tekevätkin. Koiria tuodaan ulkomailta, se on fakta. Toivomme, että iänikuisen vastustamisen sijaan tehtäisiin yhteistyötä vastuullisesti toimivien yhdistysten kanssa,. Tämä olisi kaikille kannattava ja turvallisuutta lisäävä ratkaisu.

Rescueyhdistys Kulkurit suosittelee adoptioita vain vastuullisen rescuetoiminnan sitoumukseen sitoutuneiden Resposible Rescue-yhdistysten kautta. Voit tutustua Responsible Rescue -toimintaan täällä.

 

Salla Honkapää
Toiminnanjohtaja
Rescueyhdistys Kulkurit ry

Lisätietoja:
Salla Honkapää
puh. 040 755 6081
salla.honkapaa(at)kulkurit.fi

 

 

Lue myös:

Rescueyhdistys Kulkurit rekrytoi: Varainkeruukoordinaattori

Rescueyhdistys Kulkurit ry on vuonna 2012 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka toimii kestävän eläinsuojelutyön periaatteiden mukaisesti auttaen kohdemaansa Romanian kodittomia eläimiä monitahoisesti ja vastuullisesti. Arvoihimme kuuluu vastuullisuuden lisäksi...

lue lisää

Toiminnanjohtajan uuden vuoden tervehdys 1.1.2024

Valoisaa vuoden ensimmäistä päivää! Saan jälleen kerran tervehtiä teitä Kulkurien tukijat, seuraajat, aktiivit ja adoptioperheet sekä kaikki muut toiminnastamme kiinnostuneet eläinten ystävät. Uuden uutukaisen vuoden kynnyksellä me luomme katseen eteenpäin, mutta sitä...

lue lisää

Tiedote: Kulkurit lomalla 18.12.2023–7.1.2024

Kulkureissa lomaillaan kolmen viikon ajan ajalla 18.12.2023-7.1.2024. Tänä aikana meillä otetaan ansaitusti iisisti ja ladataan akkuja, jotta jaksamme auttaa kodittomia koiria alkavanakin vuonna. Loma vaikuttaa jonkin verran toimintoihimme, joten tässä muutamia...

lue lisää

Tiedote 15.9.2023: Ruokaviraston koirarekisteri

Mikä koirarekisteri? Koirarekisteri on Ruokaviraston ylläpitämä viranomaisrekisteri, johon talletetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 68/2022 5 § mukaiset tiedot koirista ja koirien haltijoista. Rekisteri on avautunut koirien haltijoille käytettäväksi...

lue lisää

Toimintakertomus 2022

YLEISTÄ Rescueyhdistys Kulkurit ry on eläinsuojelun parissa toimiva aatteellinen ja yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 2012 ja se toimii kestävän eläinsuojelutyön periaatteiden mukaisesti. Yhdistyksen tavoitteena on eläinten kokonaisvaltaisen...

lue lisää

Toimintasuunnitelma 2023

Rescueyhdistys Kulkurit on aloittanut toimintansa toukokuussa 2012. Yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa kohdemaansa Romanian eläinsuojelulliseen tilanteeseen kestävällä ja monitahoisella tavalla. Merkittävimpinä toimintakeinoina ovat kohdemaassa tapahtuvat...

lue lisää