PUFI-PUF

* n. 2-vuotias

* uros

* kastroitu

* Suomessa

06.09.2013
Pufi-Puf on löytynyt hylättynä Bukarestista, kuten niin moni muukin romanialainen koira, sillä lemmikkien hylkääminen kaduille, pelloille ja metsiin on maassa valitettavan yleistä. Tällä hetkellä Pufi-Puf asuu eläinsuojelija Anda Murgun pihapiirissä odottamassa omaa kotia.

Pufi-Puf on juuri niin miellyttävä kuin mille se näyttää; se on erittäin ystävällinen, iloinen ja sosiaalinen. Se tulee toimeen mainiosti myös muiden koirien kanssa, ja kissatkin ovat sille ihan ookoo. Pojalla on painoa n. 9 kg, ja tulee normaalilla ruokinnalla tästä nousemaan.

Uuden kodin on ymmärrettävä, että Pufi tarvitsee kärsivällistä opastusta kotikoiran perusasioissa, kuten mm. sisäsiisteydessä ja hihnassa kävelyssä. Moni asia Suomen maassa tulee varmasti ihmetyttämään sitä, joten omistajan on osattava varautua tukemaan poikaa sen kotiutumisessa.

Pufi luovutetaan rokotettuna, sirutettuna, loishäädettynä, tautien varalta testattuna ja EU-passin kera.

07.09.2013
Pufi-Puf lentää kotihoitoon Suomeen 13.9. Vai pääsisikö se suoraan omaan, loppuelämän kotiin?
13.09.2013
Pufi-Puf on kotihoidossa Suomessa.

06.10.2013
Pufi-Puf on luonteeltaan mitä hurmaavin kaveri! Pufin oikeassa etujalassa on havaittu vanha lihas- tai mahdollisesti hermovamma, jota on tuloksekkaasti kuntoutettu fysioterapialla. Pufin ollessa nuori, tuo vaiva mitä todennäköisimmin jää nopeasti historiaan, mutta on asia, joka on adoptiossa huomioitava.
16.11.2013
Pufi-Puf on totutellut nyt Suomi-koiran elämään kotihoitajaperheen luona. Se etsii siis yhä omaa, loppuiän kotia. Ymmärtäväistä ja koirakokenutta kotia.

Näin Pufi-Pufia kuvailee kotihoitaja: “Pufi rakastaa omia ihmisiä yli kaiken, mutta vieraat pelottavat. Erityisesti omaan kotiin tulevat vieraat, silloin se haukkuu todella kovalla äänellä. Yksin se pärjää hyvin kotona, ei hauku, mutta joskus on hakenut jonkin minun vaatteeni, joka päällä on sitten makoillut. Ulos se lähtee mielellään, se oikein riehaantuu ja hööhöttää innoissaan. Se kulkee kiltisiti hihnassa ja kuuntelee ohjeita. Joskus räyhää muille koirille, jos ne ovat räyhääjätyyppiä. Ihmisiä se ei pelkää ulkona, eikä kilttejä koiria. Se on myöskin sisäsiisti ja antaa pestä itsensä sekä leikata kynsiä kiltisti.”

Eli, uudet asiat ovat Pufille vielä ihmeellisiä, minkä vuoksi se tarvitsee omistajan, jolla on ymmärrystä ja kokemusta ujoista ja aroista koirista. Uskon vahvasti, että pojasta kehkeytyy ihan mallikelpoinen koirakansalainen, kunhan se saa vielä lisää itseluottamusta ja vahvistusta sille, ettei kukaan aio sille mitään pahaa.

Tällä hetkellä Pufi-Puf painaa 10 kg, mikä on sille optimaalinen paino. Korkeutta sillä on kutakuinkin 33 cm.
19.12.2013
Pufi-Puf on juuri kastroitu ja odottaa edelleen omaa kotia Suomessa. Jos sinulla on kokemusta terrierityyppisistä koirista, Pufi voisi olla sinulle oiva kaveri.
28.12.2013
Pufi-Puf on varattu omaan kotiin.

29.12.2013
Pufi-Puf on saanut oman kodin <3

 
Pufin kodinetsinnässä auttoi Taija.

28.05.2014
Kotikuulumisia Pufilta viiden kuukauden jälkeen.

Kaksikolta saadut kotikuulumiset aiheuttavat yleensä hillittömän hihityspuuskan. Viimeisen viiden kuukauden aikana olemme yhdistyksessä saaneet seurata pikku-ukon kehittymistä tomeran emäntänsä rinnalla kelpo kansalaiseksi, rakastetuksi lemmiksi, jolla on sekä ihmis- että eläinsuojeluaktivismi verissä sekä erikoisia koirakansalaistaitoja. Emäntä on koutsannut lempeydellä ja määrätietoisella otteella arkajalasta itselleen kaverin, jonka kanssa voi lenkkeilyn ja fiinin kaupunkikäyskentelyn ohella piipahtaa piknikeillä ja ulkoilmakonserteissa, joskus jopa terassilla. Ilolla jaamme tässä tuokioita duon elämästä alkaen aina ensihetkistä saakka:

”Heii, pakko päivittää teille Pufi-uutisia! Se on ehkä maailman suloisin, mutta sen nyt varmaan jo tiesittekin Se köllii minun vieressä sohvalla ja tökkii kuonollaan harjaa tänne päin kun on mustasukkainen tietokoneesta. Ollaan käyty nyt kolmesti poikakaverini koiran kanssa lenkillä. Eka kerta meni aivan rähistessä, toinen kerta jo silleen, että ne haistelivat yhdessä samoja pusikoita (Urpo & Turpo Investigations Ltd…. :D). Nyt tuo vaatii niin paljon huomiota, että pitää taas lopettaa tää dataaminen ja keskittyä olennaiseen, eli koiran harjaamiseen.”

Pufin arkuus herätti emännässä mietteitä, ja hän halusi tukea maahanmuuttajatessun kotiuttamiseen: ”Olisko teillä muuten niitä yhteystietoja sille koirakuiskaajalle ( :’D ), voisin vähän kysyä tuosta vieraiden kammoamisesta ja et osaan toimia oikein, ettei mennä aivan pylly edellä puuhun?” Ongelmakoirakouluttajamme Hanna antoi vinkkejä arkeen.

Pufi kietoi emännän pikkuvarpaansa ympärille alta aikayksikön: ”Pakko päivittää taas (sanokaa sitten kun ette enää jaksa valtakunnallisia Pufi-uutisia :D), että Pufi oppi leikkimään! Se ei ole oikein noista leluista innostunut aiemmin ja on riehunut vaan sen poikakaverini koiran kanssa, mutta nyt puolentoista tunnin lenkin jälkeen se nappasi minulta lapasen kädestä ja lähti pinkomaan ihan innolla se suussaan ja heitti voltteja ja ties mitä.”

Pitkäturkkisen koiran omistajan arki tuli vastaan nopeasti: ”Hehee, vähemmän ihana kuuluminen on se, että Pufi tykkää kurakeleillä kävellä suoraan tuulikaapista minun sänkyyn, eikä minulla ole yhtään puhdasta lakanaa tällä hetkellä. Pitää varmaan alkaa petaamaan sänky!”

Arkuus miehiä kohtaan alkoi hellittää siedätyshoidolla: ”Ja siitä on tullut ihan poikakaverini lellivauva, eilenkään minä en kelvannut taluttamaan. Aluksi se yritti purra poikakaveriani, kun hän tuli kylään, mutta nyt Pufi menee häntä heiluen vastaan.”

Pufi on myös säästäväinen kaveri, rahamies suorastaan, ja kiinnostunut synnyinmaansa tilanteesta. ”Pufi käski minun lahjottamaan rahaa tuohon lumimyrskyn vaurioittaman tarhan keräykseen. Tein työtä käskettyä ja lahjotettiin Pufin kanssa 50€ molemmat”. Hienoa, hienoa! Suurkiitos!

Ruokaongelmat ratkesivat ajastaan ja arkuus asteittain: ”Ajattelin päivittää Pufi-kuulumisia! Se on aivan hölmö! Mutta siis rauhoittunut paljon alkuun nähden ja tosi paljon paremmin sietää jo ihmisiä. Se syö nykyään viljatonta ruokaa, ja vatsa tuntuisi toimivan. Pääsen vihdoin viemään matot pesuun, kun se ei enää oksenna niihin :D”

”Kaiken kaikkiaan siis hyvin menee, ja Pufi vaikuttaa onnelliselta. Sillä on jo muutama hyvä koiraystävä ja myös ihmisystäviä. Kesken lenkin saa “spagettikohtauksen” eli menee veteläksi, eikä edes suostu istumaan vaan tuijottaa uhmakkaasti, jos en ole menossa hänen ennalta salaa määrittelemäänsä reittiä.” Löysää äijää on mahdoton edes napata kainaloon. Tomeran emännän on ajoittain annettava myös periksi pikku-ukon uppiniskaisuudelle. Elämä on.

Pufi vaikuttaa varsin valveutuneelta myös ihmisoikeusasioissa: hän on tehnyt varauksen Cumulukseen kesäkuulle, koska haluaa mennä Pride-kulkueen piknikille ottamaan kantaa tärkeänä kokemansa asian puolesta. Nostamme hattua!

Love birds –kaksikko Anna ja Pufi on hyvä esimerkki periksiantamattomasta asenteesta ja ihailtavasta me-hengestä! Asiat eivät aina mene kertaheitolla putkeen ja monesti haluttuun tilanteeseen pääsy ottaa aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Anna on menetellyt Pufin kanssa mallikkaasti; hän on kysynyt apua, kuunnellut neuvoja & toiminut niiden mukaan ja luottanut myös omaan arvostelukykyynsä – ja koiraansa. Huumorintajuaan menettämättä!

23.9. 2015 

Pufi on nyt vakiinnuttanut asemansa uudessa kodissaan. Ensimmäinen vuosi meni tietysti tutustuessa puolin ja toisin ja opetellessa uuden ympäristön tapoja, sekä toipuessa edellisen elämän mukanaan tuomista vaivoista. Tässä on tarvittu kärsivällisyyttä ja luottavaisuutta sekä koiralta että omistajalta, mutta onneksi niitä on riittänyt molemmille. Ympäristönsä Pufi on ottanut haltuun kuten arvonsa tuntevan pikkukoiran kuuluukin:

“Alkuun Pufin kanssa oli hieman vaikeuksia, kun se oli aggressiivinen kaikille muille paitsi minulle (:D), mutta ajan kanssa sekin on tasoittunut, ja nyt se on oikein ystävällinen ja mukava, joskin vielä
välillä hieman varautunut vieraita kohtaan ja aika reviiritietoinen. Meillä asuu naapurissa sekarotuinen Emppu, joka on Tirrin jälkeen Pufin paras kaveri, ja vähän kauempana cavalier Taika, joka niin ikään on Pufin ja Tirrin läheinen ystävä. Mun siskolla on kanssa pari koiraa, Kuuno ja Niki, joiden kanssa mökkeillään aina porukalla (Pufi ja Tirri muuten rakastaa mökkeilyä!!), ja lenkillä tulee usein myös vastaan tärkeitä tuttuja, kuten Eetu, Repe, Leevi, Mekke ja Riki:)”

Voimme siis luottavaisin mielin todeta, että Pufi on virallisesti kotiutunut. <3 Pufin emäntä muuten kertoo hauvelin elämästä blogissaan, johon kannattaa rescue-koiran adoptiota suunnittelevan tutustua:  http://pufinelamaa.blogspot.fi. Alla olevasta galleriasta voitte ihailla pientä lamppuharjaa monesta eri kulmasta: