Koiralla borrelioosia aiheuttaa Borrelia burgdofteri -bakteeri ja sitä levittää puutiaiset eli punkit. Punkin puremasta syljen välityksellä bakteerit leviävät hitaasti koiran elimistöön.

Borrelioosia esiintyy kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa, sekä Pohjois-Amerikassa että Aasiassa.

Lue lisää borrelioosista.

Babesioosi eli koiran punatauti on loisen aiheuttama sairaus. Euroopassa koiralle sairauden pääasiallinen aiheuttaja on Babesia canis -loinen. Myös Babesia gibsoni aiheuttaa koiralle tautia. Nämä molemmat ovat parasiitteja, joiden vektorina eli levittäjänä toimivat puutiaiset.

Babesioosia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta eniten sitä esiintyy lämpimissä maissa. Suomessa esiintyvistä puutiaisista ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia.

Lue lisää babesioosista.

Leishmanioosi on Leishmania nimisen loisen aiheuttama tartuntatauti. Sairautta esiintyy varsinkin maailman trooppisissa sekä paikoitellen myös subtrooppisissa osissa. Sairautta levittävät hietasääsket, jotka viihtyvät näissä oloissa. Euroopassa tautia esiintyy Välimeren maissa: Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Yksittäisiä tapauksia on todettu myös muualla Euroopassa mukaan lukien Suomi ja Ruotsi. Leishmanioosi on yleisin ihmisillä todettu sairaus heti malarian jälkeen.

Lue lisää leishmanioosista

Ruskea koirapuutiainen voi tartuttaa koiraan ehrlichioosia, joka on Ehrlichia canis -bakteerin aiheuttama tauti. Ehrlichioosia levittävät myös Ehrlichia chaffeesis -ja Ehrlichia ewingii -bakteerit, jotka voivat levittää tautia myös ihmiseen. Tartunta vaatii kuitenkin aina infektoituneen ruskean koirapuutiaisen pureman.

Ruskeaa koirapuutiaista tavataan ympäri maailmaa, mutta se ei levitä kaikkialla ehrlichioosia. Taudin esiintymisalueet ovat aivan eteläisin Eurooppa, Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Aasia ja Afrikka. Romania ei kuulu ehrlichioosin endeemiseen eli kotoperäiseen alueeseen, mutta Romaniassa kuitenkin esiintyy tartuntoja.

Lue lisää ehrlichioosista

Giardia on yleinen suolistoloinen, joka aiheuttaa taudin nimeltä giardioosi. Giardia-loisia esiintyy ympäri maailman, myös Suomessa, ja ne tartuttavat sekä ihmisiä että useita eri eläinlajeja.

Giardia-alkuläin elää suolistossa aiheuttaen suolistoinfektion, johon kuuluu ripulia ja painon menetystä. Kroonistunut ripuli on hyvin pahanhajuista. Useimmilla koirilla giardioosi on kuitenkin oireeton. Giardiasta puhutaan zoonoosina, mikä tarkoittaa, että se voi tarttua eri eläinlajien edustajiin sekä ihmiseen.

Lue lisää giardiasta

Koiran ihomato (Dirofilaria repens) on sukkulamato, jonka aikuismuodot loisivat koiran ja muutamien muiden nisäkkäiden ihonalaiskudoksessa. Koiran ihomato vaatii tarttuakseen väli-isännän eli hyttysen, joka pistää ensin tartuttavassa vaiheessa olevaa koiraa, ja jonkin ajan kuluttua toista koiraa.

Ihomadon levinneisyys on alkujaan rajoittunut Afrikan ja Aasian lisäksi Välimeren maihin, mutta ilmaston lämpenemisen myötä se on nopeasti levinnyt myös muualle Eurooppaan. Kotoperäisiä tartuntoja on todettu mm. Baltian maissa sekä Venäjällä Leningradin ja Pietarin korkeudella saakka. Suomessa on tähän mennessä havaittu ihmisellä yksi kotimaassa saatu tartunta.

Lue lisää koiran ihomadosta.

Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis) on koiran sydämessä loisiva sukkulamato, joka aiheuttaa sydänmatotaudin infektoituneen hyttysen piston välityksellä. Sydänmatoa esiintyy yleisesti trooppisilla alueilla, Välimeren maissa sekä Etelä-Euroopassa. Alueilla, joilla esiintyy loista kantavia hyttysiä, tarvitaan koiralle yleensä säännöllinen sydänmatotautia ennaltaehkäisevä lääkitys Ivermektiini-ulkoloishäätötableteilla. Estolääkitys estää mikrofilarioiden eli sydänmadon toukkien kehittymisen aikuisiksi, mutta ei suojele infektiolta.

Lue lisää sydänmadosta

Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan sitä, että bakteeri on kehittänyt itselleen vastustuskyvyn yhtä tai useampaa antibioottia kohtaan. Tällöin bakteeri kasvaa, vaikka sen lähistöllä olisi antibioottia, jolle se luontaisesti olisi herkkä. Tämän vuoksi kyseinen antibiootti ei enää auta infektion hoidossa. Viime vuosina antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet sekä ihmisillä että eläimillä. Tärkein syy tähän on liiallinen ja huoleton antibioottien käyttö.

Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma. Esimerkiksi Aasiassa ESBL-bakteerin kantajuus on niin yleistä, että tutkimusten mukaan aasianmatkaajista 70 % palaa Suomeen ESBL-bakteerin kantajina.

Lue lisää multiresistenteistä bakteereista

Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermosto-sairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa.

Suomessa kotoperäistä raivotautia on todettu viimeksi 1989. Myös Romanian raivotautitilanne on tällä hetkellä varsin hyvä säännöllisten raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen ansiosta. Vuonna 2020 rabiestartunta todettiin neljällä eläimellä. Kulkureilla ei ole seitsemän Romaniassa toimitun vuoden ajalta yhtäkään kokemusta tai edes kuulopuhetta rabiestapauksista Romaniassa.

Lue lisää rabieksesta.

Kennelyskä on koirien flunssa. Sitä aiheuttavat monet bakteerit, virukset ja niiden välimuodot, mykoplasmaorganismit.  Kuten ihmisillä myös koirilla hengitystietulehdukset ovat tarttuvia. Koiran äkillisen hengitystietulehduksen aiheuttaa yleisimmin Bordetella-bakteeri ja/tai parainfluenssavirus. Suurin osa tartunnan saaneista koirista sairastuu taudin lievään muotoon, mutta erityisesti pennuilla tautiin voi liittyä vakavia yleisoireita kuten korkeaa kuumetta, joka voi koitua koiran kohtaloksi.

Lue lisää kennelyskästä

Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno on perinnöllinen vika. Siinä polvilumpio siirtyy (luksoituu) normaalilta paikaltaan reisiluun telaurasta polven etupuolelta hetkellisesti lukitsien polven. Normaalisti lihaskalvo ja sivusiteet pitävät lumpion paikoillaan sivusuunnassa. Tämän ortopedisen vaivan taustalla on usein muuttunut anatomia ja toimintamekanismi. Traumaattinen polvilumpion sijoiltaanmeno on harvinaisempaa.

Lue lisää patellaluksaatiosta

Eläimillä sieni-ihottumia voivat aiheuttaa hiiva- ja rihmasienet. Hiivat ovat yksisoluisia sieniä, jotka eivät muodosta rihmastoja. Ne viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Rihmasienten aiheuttamaa ihoinfektiota kutsutaan silsaksi. Sekä silsa- että hiivasienet vaikuttavat ihoon pinnallisesti.

Rihma- eli silsasienet vahingoittavat karvoja ja karvatuppeja aiheuttaen paikallista karvanlähtöä. Silsasienen voi tunnistaa laikusta, joka leviää ulospäin rengasmaisesti ja paranee vähitellen keskeltä alkaen. Iho voi olla karkea, rupeutunut ja harmahtava. Microsporum canis -silsasieni aiheuttaa erityisesti kissoilla ihon sieni-infektioita. Tämä silsa on vakava ongelma esimerkiksi kissakenneleissä, koska se on helposti tarttuva.

Lue lisää sieni-infektiosta

Sikaripunkki on loinen, joka elää koiran karvatupessa. Sikaripunkkeja on useita eri lajeja, joista koiralla yleisin on karvatuppipunkki (Demodex canis). Jos punkkien määrä iholla alkaa lisääntyä voimakkaasti, vaarana on demodikoosi-niminen ihosairaus, jonka oireita ovat mm. karvanlähtö, punoitus, hilseily sekä ihon tummuminen ja tulehtuminen. Terveen koiran vastustuskyky pitää punkkikannan pienenä eikä oireita esiinny.

Lue lisää sikaripunkista

Stickerin sarkooma eli CTVT (canine transmissible venereal tumor) tarkoittaa koirien tarttuvaa sukuelinkasvainta. Sairaus on melko yleinen vapaasti parittelevien koirien keskuudessa, varsinkin tropiikissa ja subtropiikissa. Se leviää solusiirrännäisenä eli siirtämällä syöpäsoluja koirasta toiseen tiiviissä limakalvokontaktissa, esimerkiksi parittelun aikana. Leviäminen voi tapahtua myös puremalla tai nuolemalla. Stickerin sarkooma ei voi tarttua koirasta ihmiseen.

Lue lisää stickerinsarkoomasta