Adoptoitavan eläimen terveys

Olemme rekisteröityneet eläinten maahantuojille vaadittavaan TRACES-järjestelmään (rekisteröintinumero 385/04.01.05.00.01/2020). Rekisteröinti on voimassa 25.4.2024 saakka. Yhdistys noudattaa kaupallisen tuonnin vaatimuksia. Eläimet kirjataan TRACES (Trade Control and Expert System) -järjestelmään, joka mahdollistaa eläinten liikkumisen jäljittämisen EU:n sisällä.

Pyrimme olemaan sairauksien suhteen niin tarkkoja kuin se vain on mahdollista tuodessamme eläimiä Suomeen. Romaniasta tuleville koirille tehdään vaadittavien toimenpiteiden lisäksi mm. tautitestit ennen koiran tuloa Suomeen.

Romaniasta tuleville koirille tehtävät toimenpiteet

Romanista tuleville koirille annetaan rabies- ja viitosrokotteet (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi), ulkoloishäätö kahdesti ja heisimadotus kahdesti (ekinokokki). Rabies-rokotteen varoajaksi on asetettu kaksi kuukautta lain vaatiman 21 vrk sijaan ja lisäksi Kulkurien kautta saapuvat koirat saavat tehosteena rabiesrokotteen ennen saapumistaan. Adoptoitaville koirille tehdään lisäksi testit kahdeksaa eri sairautta vastaan: amerikkalainen sydänmato, koiran ihomato, anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi. Testaus tehdään noin 1-2 viikkoa ennen koiran matkustusajankohtaa.

Koiran ihomato on mahdollista todeta, kun se on kehittynyt koirassa aikuiseksi lisääntyväksi yksilöksi. Tämä vie noin 5-9 kuukautta. Tämän vuoksi emme testaa Romaniassa alle puolen vuoden ikäisiä pentuja ihomadon suhteen.

Koira on myös mahdollista testata Romaniassa multiresistenttien bakteerien-kantajuuden varalta 70 euron omakustannehintaan. Olethan yhteydessä asiasta koiran yhteyshenkilöön.

Yleistä adoptoitavien eläinten terveydestä

Matka, uuteen tuntemattomaan ympäristöön tuleminen ja erilaiseen bakteerikantaan tottuminen aiheuttaa koiralle stressiä. Stressin taso, ja sen oireet ovat yksilöllisiä. Matkalla eläin voi saada silmä- tai korvatulehduksen, jota sillä ei lähtiessään ollut, useimmiten stressistä johtuen. Suomen erilainen bakteerikanta voi aiheuttaa herkkävatsaisille ripulin. Stressaantuneen koiran on annettava tutustua rauhassa uuteen kotiinsa, perheeseensä ja ympäristöön. Normaali elämä jokapäiväisine rutiineineen kannattaa kuitenkin aloittaa heti.

Rescuekoirat eivät periaatteessa ole sen terveempiä tai sairaampia kuin muutkaan koirat

Niiden taustalla on kuitenkin usein huono ravinto ja hoitamattomia vammoja. Koska adoptoitavien koirien taustasta eikä terveyshistoriasta tiedetä yleensä mitään, emme voi taata eläimen terveyttä. Koiralla voi olla esimerkiksi rakenteellisia ongelmia, vanhan trauman aiheuttamia ortopedisiä vaivoja tai muuta sellaista, mitä eläinlääkärit Romaniassa eivät pysty tai osaa diagnosoida kliinisessä tutkimuksessa. Romaniassa erityisesti ortopedisen osaamisen ja hammasongelmien hoidon taso on heikko.

Koirilla voi myös olla tarhalla olosta johtuen kovan ja/tai epähygieenisen alustan aiheuttamia makuuhaavoja tai ihottuman kaltaista hiertymää, joka yleensä paranee itsestään. Myös turkki tuuhenee sekä ihon ja karvan kunto paranee ajan kanssa stressin laskiessa ja ruoan laadun parantuessa. Jos iho on tulehtunut, siihen voi tarvita paikallishoitoa tai antibioottikuurin. Huono yleiskunto voi myös johtua stressaavista tarhaoloista. Tiedossamme olevan eläimen poikkeava terveydentila ilmoitetaan ennen koiran tuontia. Ensisijaisesti tilapäiset esim. haavat, korva- ja silmätulehdukset pyritään hoitamaan Romaniassa ellei toisin sovita omistajan kanssa.

Emme ole vastuussa ns. piilevistä vammoista tai sairauksista, joita emme Romanian puuttuvien eläinlääkintävarustusten ja resurssien johdosta ole pystyneet ennalta toteamaan. Piileviä vammoja voivat olla esimerkiksi oireeton nivelrikko (artroosi) ja niveltulehdus (artriitti), oireeton lonkkavika (dysplasia) tai patellaluksaatio, esiasteinen silmäsairaus, neurologiset sairaudet sekä loissairaudet, jotka ovat testivaiheessa piileviä. Emme myöskään pysty ennakoimaan sairauksia, jotka aiheutuvat Romanian katuolosuhteiden ravintoköyhästä ruuasta tai nälkiintymisestä. Lisäksi emme voi vastata katuelämän koiralle aiheuttamista vanhoista vammoista, joista kukaan ei ole ollut aikaisemmin tietoinen.

Pyrimme olemaan erittäin huolellisia koirien tuonnissa. On kuitenkin huomioitava, että tuominen ei ole täysin riskitöntä maasta, jossa on erilainen tautitilanne kuin Suomessa. Tämän vuoksi toivomme vastuullista toimintaa myös omistajalta. Perehtyminen ennalta alkuperämaassa esiintyviin sairauksiin ja toimiminen ohjeidemme mukaisesti on suotavaa.

Sisä- ja ulkoloishäätö Suomessa

Koira saa ennen matkaa ekinokokkoosilääkityksen maahantulomääräysten mukaisesti. Suosittelemme, että noin kahden viikon kuluttua kotiintulosta koira madotetaan uudestaan laajakirjoisella matolääkkeellä, joka tehoaa myös ekinokokkiin (vaikuttava aine pratsikvanteli). Tälläisiä laajakirjoisia ekinokokkiinkin tehoavia matolääkkeitä ovat mm. Dronbits, Dolpac, Veloxa ja Anthelmin. Jos perheessä on muita koiria tai kissoja, ne tulee madottaa samaan aikaan.

Koira on saanut Romaniassa sisäloishäädön lisäksi ulkoloishäädön. Koiralle ja perheen muille lemmikeille tulee antaa varotoimenpiteenä ulkoloishäätö (esim. Frontline Comp) neljän viikon päästä saapumisesta Suomeen. On tärkeää korjata koiran ulosteet huolellisesti, kunnes kaikki madotukset on hoidettu ja välttää koirapuistoja ensimmäisen parin viikon ajan. Koiralla ei todennäköisimmin ole loisia sen tullessa Suomeen, mutta ylimääräiset lääkitykset on tärkeä antaa riskien minimoimiseksi.

Jos koirallasi on todettu giardioosi, sydänmato tai jokin muu lääkehoitoa ja/tai hoitotoimenpiteitä vaativa sairaus, saat siitä erilliset ohjeet yhteyshenkilöltäsi. Jos havaitset koiralla epämääräisiä patteja, ole yhteydessä yhteyshenkilöösi sekä eläinlääkäriin patin tarkistusta ja mahdollista poistoa varten.

Kun koira on kotona

Mikäli koiralla ilmenee viikon sisällä kotiutumisestaan fyysisiä vikoja, jotka eivät ole olleet tiedossa ennen kotiutumista, yhdistys osallistuu näiden vaivojen eläinlääkärikustannuksiin harkinnanvaraisesti, maksimissaan 50 % koiran hankintahinnasta eli kulukorvauksesta.

Tässä yhteydessä ei tarkoiteta yleisiä muutokseen ja kotiutumiseen liittyviä terveysvaivoja, kuten stressin, ruuan ja bakteerikannan muutoksen ja vahvojen ulko- ja sisäloishäätöjen aiheuttamaa suoliston epätasapainoa (ripuli, oksentelu, huonovointisuus) tai em. syistä johtuvaa silmä- tai korvatulehdusta yms. Emme myöskään korvaa lähtökohtaisesti sellaisia terveyteen liittyviä asioita, jotka ovat seurausta koiran elämänlaadusta kodittomana koirana, kuten hampaiden huono kunto. Rescuekoiraa adoptoidessa on huomioitava, että huonon elämänlaadun aiheuttamat vaivat vaativat automaattisesti kotiutuessa panostusta terveydentilan kohentamiseen.

Suosittelemme, että kaikki kauttamme adoptoidut koirat testataan sydänmadon, leishmanian sekä koiran ihomadon varalta 7-9 kuukauden jälkeen kotiutumisesta. Testi tehdään eläinlääkärillä laskimoverinäytteestä. Kaikki adoptoidut koirat testataan sydänmadon, leishmanian ja lukuisten muiden sairauksien varalta ennen Suomeen saapumistaan, mutta sydänmadon pitkän itämisajan sekä leishmanian ja ihomadon yleistymisen ja taudinkuvan vuoksi testaaminen on suositeltavaa.

On myös hyvä huomioida, että valitettavasti kaikki eläinlääkärit Suomessa eivät ole rescuemyönteisiä. Vaikka koiralla on paperit kunnossa ja sillä ei ole tuliaisina tauteja, voi eläinlääkärin asenne vaikuttaa oikean diagnoosin ja hoidon saamiseen. Olemme listanneet eläinlääkäreitä, joiden tiedämme olevan rescuemyönteisiä.

Pyrimme varmistamaan, että kauttamme adoptoitavat koirat tuovat rescue-eläimille positiivista mainetta. Huolehdithan osaltasi jatkossa oman eläimesi terveydestä.