Perustiedot ja tausta

06.12.2017
Iona Bodea on löytänyt upean Negruzan hylättynä kylästä ja tällä hetkellä se etsii omaa loppuelämän kotiaan Onevetin klinikalla.  Ioana Bodea on ahkera ja uskomattoman eläinrakas vapaaehtoistyöntekijä, joka työskentelee Onevetissa. Vuonna 2005 perustettu eläinlääkäriklinikka Onevet on yksi Kulkurien keskeisimmistä yhteistyötahoista. Onevetissa adoptio-ohjelman koirat rokotetaan, mikrosirutetaan ja testataan sekä ulko- että sisäloishäädetään. Niille tehdään myös EU-lemmikkieläinpassi. Lisäksi klinikan lääkärit tarkastavat koirat kliinisesti ja tarpeen mukaan tekevät lisätutkimuksia.

Vieraita ihmisiä tavattaessa Negruza on alussa hieman epävarma tilanteessa ja jännittää selvästi, se kiertelee ihmisten ympärillä ja haukahtelee hieman. Neiti on kuitenkin selvästi kiinnostunut vieraista ihmisistä, mutta ei aluksi uskaltaudu tulla tekemään enempää tuttavuutta. Negruza hakee jännittävässä tilanteessa turvaa tutuista ihmisistä ja näiden kanssa se onkin todella rento ja reipas. Jonkin ajan kuluttua jännitys helpottaa ja Negruza tulee rapsutusetäisyydelle.

Erityisen kaunis Negruza osoittaa kissoja kohtaan kiinnostuksen merkkejä, se tutkailee kissojen tekemisiä ja käy kauniisti haistelemassa niitä. Toisten koirien kanssa Negruza tulee loistavasti toimeen.

Herttainen Negruza on aktiivinen ja ketterä koira ja näitä ominaisuuksia kannattaa hyödyntää tulevassa kodissa harrastusten parissa.

Neidillä on arvion mukaan painoa noin 10 kg ja säkäkorkeutta noin 40 cm. Negruza on hyvin sirorakenteinen.

12.06.2018
Negruza nykyisin Nene on asunut Suomessa omassa kodissaan jo kohta muutaman kuukauden verran. Iloksemme saimme hyvin kattavat kuulumiset neidin ensimmäisistä viikoista omassa kodissa. Nene on kotiutunut hienosti ja se hurmannut täysin oman perheensä. Tässä upean Nenen kattavia kuulumisia:

Nene (Negruza) on ollut Suomessa nyt noin kolme vuorokautta, ja hienosti on mennyt kaikki!
Lentokentällä kaunokainen käveli itse lentokopastaan ulos ja tuli sylissä omalle peitolle. Nene oli
selvästi jännittynyt koko kentällä olon ajan, mutta söi kyllä ahnaasti kanaa ja heilautti muutaman
kerran häntäänsäkin, ensimmäisen kerran häntä heilahti Jimille. 🙂 Nene ei asettunut aloilleen
ollenkaan, vaan veti jatkuvasti pois peitolta, olisi halunnut tutkia paikkoja ja lähteä liikkeelle.
Sylissä pysyi kuitenkin nätisti aloillaan eikä rimpuillut tai pyrkinyt pois. Mukana olleet valjaat ja
panta olivat molemmat liian isot, vaikka oltiin yhdessä eläintarvikeliikkeen asiakaspalvelijan kanssa
kuvien avulla valittu sopivan näköiset runsaalla säätövaralla. Nene oli kuitenkin hurjasti pienempi,
miltä kuvissa näytti! Saimme sopivan pannan lainaan ja varmuuden vuoksi kannettiin Nene
autoon. Kotimatka meni rauhallisesti paikoillaan maaten, ja kotiin mentiin vielä eläinkaupan kautta
ostamaan uudet sopivankokoiset valjaat.
Kotona sisällä Nene tuntui rentoutuvan heti, tutki innokkaasti paikkoja häntä heiluen ja söi lattialle
ripoteltuja herkkuja. Muutaman minuutin päästä tuli pisu keittiön lattialle, ja hetken päästä vielä
kakka. Sohvakin löydettiin nopeasti ja siitä tuli heti Nenen lempipaikka. Kotona sisällä on tosiaan
kaikki mennyt uskomattoman hienosti. Nene nukkuu suurimman osan ajasta sohvalla pois
väsymystään, välillä innostuu hetkeksi leikkimään köysilelulla ja älylelulla, johon on piilotettu
herkkuja sisään. Hän ei tunnu säikkyvän mitään, ei kolinoita, rapinoita, nopeita liikkeitä, telkkaria,
kaapinovia, Jimin partaa, lattialle tippuvia tavaroita, naapurin kulkua rappukäytävässä… Ollaan
jopa hiukan testailtu Neneä tiputtamalla tahallaan tavaroita lattialle, ravistelemalla muovipussia
sen edessä ja heittelemällä vaatteita sohvalle Nenen viereen, mutta neitokainen ei kyllä hätkähdä
mistään! Pölynimuria väisti hetkeksi toiseen huoneeseen, mutta tuli hetken päästä takaisin
katsomaan, miten imurointi sujuu. Hän ei myöskään kulje meidän perässämme huoneesta toiseen,
vaan viihtyy hyvin yksinään sohvalla ja menee sinne myös itse rauhoittumaan. Ottaa siis tosi
rennosti! 🙂 Nene antaa myös käsitellä itseään hyvin, rapsutella saa ihan mistä vaan, tassuihin
koskea ja tarttua, hampaat katsoa ja eka suihkukin sujui oikein kivasti.
Enemmän haasteita onkin sitten ulkona. Nene on pihalla selvästi jännittynyt ja varuillaan, mutta ei
vaikuta varsinaisesti pelokkaalta. Hän ei ulkonakaan säiky ääniä tai ohi meneviä autoja ja ihmisiä
(ihmisille ennemminkin heiluttaa häntää), ja menipä yksi mopokin ohi ilman sen kummempia
ihmettelyjä. Pari koiraa on tullut vastaan, ja niille Nene on murahtanut ja haukahtanut, vaikka
ovatkin menneet ohi hyvän välimatkan päästä. Tämä oli ehkä hiukan yllättävää, kun tyttö tuntui
olevan niin kaikkien koirien kaveri, mutta toki koirien kohtaaminen on uudessa ympäristössä ja
kiinni valjaissa ihan erilaista. Valjaissa olo ja hihnassa kulkeminen on selvästi myös hankalaa. Nene
kulkee tosi hitaasti ja varovasti, ja tosi usein pysähtyy paikoilleen, kunnes iloisella houkuttelulla ja
kehuilla lähtee taas hitaasti liikkeelle ja kävelee muutaman askeleen. Välillä käytetään nameja
apuna houkutteluun, ja välillä on pitänyt ottaa neiti ihan kantoon, kun sekään ei auta. Nene ei
tajua kävellä tien reunaa, missä olisi kivoja hajuja, vaan kävelee lähinnä keskellä tietä. Välillä kyllä
nuuskii ja tutkii jotain tiettyä kohtaa pitkäänkin. Eilen aamulla tehtiin läpimurto: noin 400 metrin
lenkin kiertämiseen kului kyllä aikaa sellainen puoli tuntia, mutta Nene käveli itse koko lenkin, teki
ensimmäiset pissat ulos ja tuli lopuksi vielä portaat itse ylös, kyllä oltiin ylpeitä ja iloisia! 🙂 Tänään
ei eilisestä innosta kuitenkaan ole tietoakaan, vaan ulkona on lähinnä seisoskeltu ja pisuteltu yhdet
pissat.
Sisäsiisteys on vielä hiukan hakusessa, mutta veikkaan, että kunhan ulkoilu alkaa sujua niin
päästään siinäkin harjoittelussa hyvään vauhtiin. Ollaan alusta saakka tunnistettu hyvin pissahätä
ja viety äkkiä ulos, mutta pissa tuli silti alussa joka kerta sitten siinä vaiheessa, kun oli palattu
sisälle. Elisestä alkaen kuitenkin suurin osa pissoista on tullut ulos. Nene on sisään tullessa aina
hurjan innoissaan ja onnessaan, eli taitaa ulkoilu vielä tosiaan aika paljon jännittää.
Yksinoloakin on harjoiteltu muutaman minuutin pätkissä. Ollaan jätetty kännykkä kuvaamaan
yksinoloa, Nene-parka vinkuu hiljaa lähes koko ajan (ei kuitenkaan ulise tai hauku) ja istuu lähinnä
oven edessä odottamassa, käy myös välillä huoneissa kääntymässä ja ihan kuin etsimässä meitä.
Kun tullaan takaisin, se on aivan hurjana ja pitää samaa kimitysääntä, mikä tuli tutuksi Kulkurien
videoilta. Rauhoittuu kyllä nopeasti ja menee takaisin sohvalle makoilemaan. Toiseen huoneeseen
(esim. vessaan) suljetun oven taakse menemisestä Nene ei hätäänny ollenkaan, eikä tosiaan
seuraa meitä huoneesta toiseen vaan viihtyy yksinkin, kunhan vaan ollaan kotona. Yksinolo
aloitettiin ehkä hiukan liian pitkissä pätkissä (3-5 min), eilen aloitin harjoittelun uudelleen ihan
muutaman sekunnin pätkissä: pari sekuntia ulkona, takaisin sisälle, odotan kunnes koira
rauhoittuu, sama uudestaan, sitten pitempi tauko (vartti) ja homman toisto. Toistaiseksi ei
kuitenkaan ole tullut edistystä, vaan Nene jää joka kerta vinkumaan oven taakse. Yritin myös jättää
telkkarin päälle ja jättää Nenelle älylelun täynnä herkkuja, mutta niillä ei tuntunut olevan
vaikutusta. Ekan kerran jälkeen kun olin poissa vähän pidemmän pätkän (lähes 15 minuuttia),
videolta näin, että Nene vinkui kyllä koko ajan, odotti välillä oven edessä ja välillä ravaili huoneesta
toiseen, mutta noin viiden minuutin kohdalla vinkuminen väheni huomattavasti.

Päivitys kahden viikon jälkeen 6.5.2018
Hienosti sujunut kaikki näin kahden viikon jälkeenkin. 🙂 Ulkoilussa ollaan edistytty hyvin. Yhtenä
päivänä vajaa viikko sitten menimme isolle pellolle pitkän liinan kanssa ja laitoimme vielä Nenelle
pelkän kaulapannan, ja siitä se sitten innostui kävelemään reippaasti ja käveli ekan kerran noin 1,5
km pituisen lenkin. Tämän jälkeen ulkoilu on sujunut mukavammin, välillä kyllä seisoskellaan tai
istutaan ja ihmetellään mutta hitaasti saadaan kuljettua lyhyitä lenkkejä.
Pissoja tulee sisälle harvoin. Viimeisen viikon aikana sisälle on pisuteltu kolme kertaa, ei paha!
Emme oikein tiedä, onko Nene varsinaisesti sisäsiisti, mutta ainakin se pissaa ulos aina kun sinne
mennään, eli joku haju asiasta on. Toisaalta vahinkojakin sattuu.
Sisällä Nene innostuu välillä ja saa uskomattomia hepulikohtauksia päivittäin! Silti tyttönen on
rauhallisempi kuin minkä kuvan videoista sai, tosi paljon se viihtyy leväten eri paikoissa. Ollaan
myös tavattu vähän uusia ihmisiä, ulkona Nene arastelee aina kun joku lähestyy (ei kuitenkaan ohi
kulkevia ihmisiä), mutta sisällä ottaa vieraat nopeasti vastaan. Ihan hetken se ihmettelee ja
arastelee mutta kohta antaa kyllä rapsuttaa ja nuolee vieraiden käsiä. Kävipä meillä yksi vauvakin
lattialla ryömimässä, Nene oli selvästi aika ihmeissään mutta käyttäytyi tosi hienosti, tarkkaili
vauvan touhuja kohteliaan välimatkan päästä ja kävi välillä nuuhkaisemassa.
Yksinolosta on vaikea sanoa, miten se sujuu, kun ei ole paikalla näkemässä. Nene on enimmillään
ollut yksin noin kolme tuntia. Se jäi vinkumaan, kun lähdettiin, mutta kotiin tullessa ei kuulunut
alaovelta mitään, vasta kun tultiin oven taakse niin se alkoi vinkua. Mitään tuhoja ei ole koskaan
tehnyt poissa ollessamme, toki otamme aina kaikki sähköjohdot yms. vaaralliset

Kiitos paljon Nenen perheelle kuulumisista <3.

24.04.2018
Negruza lensi omaan kotiin Suomeen 21.4.

24.03.2018
Ihana Negruza on varattu omaan kotiin Suomeen. Valtavasti onnea neidille ja sen tulevalle perheelle <3

06.02.2018
Lisätty upealle Negruzalle muutama video. Videot on kuvattu 31.01. Negruza etsii edelleen omaa loppuelämän kotiaan Onevetin klinikalla.

__________________________________________________________

Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan? Aikuisenkin koiran kohdalla sitoutuminen voi olla parhaillaan useiden vuosien mittainen. Muistathan myös, että kotikoiran tavat eivät ole tarhaoloista tulleille useinkaan tuttuja, eikä voida olettaa, että koira kulkisi hihnassa heti vaivattomasti, olisi tottunut sisätiloihin ja työpäivän mittaiseen yksinoloon tai jättäisi tavarasi rauhaan. Tiedossa on varmasti töitä ja takapakkia, mutta myös iloisia hetkiä ja onnistumisen riemua.

Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutumisen edetessä muuttua.

Negruza saapuu Suomeen steriloituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Negruza on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Negruzan yhteyshenkilö on Sarianna Syrjä.

[fbvideo link=”http://www.facebook.com/oana.numbsoul/videos/1734292416635425/” width=”500″ height=”400″ onlyvideo=”1″]

[fbvideo link=”https://www.facebook.com/oana.numbsoul/videos/1648958685168799/” width=”500″ height=”400″ onlyvideo=”1″]