Kulkurien vastine Helsingin Uutisten artikkeliin raskaana olevaa naista purreesta Romaniasta adoptoidusta koirasta ja läänineläinlääkäri Sari Haikan haastattelusta julkaistiin 22.12.2018.
Olemme saaneet lisätietoa tapahtumasta ja sen kulusta. Tämän johdosta haluamme julkaista päivityksen aiemmin julkaistuun vastineeseemme, jotta turhilta väärinymmärryksiltä ja huhupuheilta vältytään.
Kyseessä on Rescueyhdistys Kulkurien kautta adoptoitu koira. Saimme tiedon tästä ensimmäisen vastineen julkaisun jälkeen. Ennen Suomeen lokakuun lopussa 2018 saapumistaan koira on elänyt rokotettuna muiden rokotettujen koirien kanssa suojatuissa tarhaoloissa reilun puolen vuoden ajan. Koira sai heti tarhalle saavuttuaan eläinlääkärin toimesta rokotteet. Tämän lisäksi koiran rokotusohjelma aloitettiin alusta, kun se varattiin kauttamme Suomeen.
Koira on saanut yhteistyöklinikallamme Bukarestissa rabies-rokotteen 6.8.2018 ja 7.9.2018. Tämän lisäksi koira on saanut nelosrokotteen ja sisä- ja ulkoloislääkityksen kahdesti. Se on myös testattu negatiiviseksi seitsemän eri sairauden varalta. Koirasta on otettu verikokeet, joissa ei ollut poikkeamia.
Olemme keskustelleet tapahtuneesta sekä koiran omistajan että koiran kiinniottaneen henkilön kanssa, ja heidän kertomuksensa täsmäävät täysin toisiinsa. Koira on saanut maatasolla sijaitsevan asunnon takaoven auki ja karannut siitä omistajan ollessa pois kotoa. Koira on liikkunut parin sadan metrin säteellä kodistaan kevyen liikenteen väyliä pitkin läheiselle nurmikkoalueelle. Paikalle sattunut raskaana oleva nainen on yrittänyt hyvää tarkoittaen ottaa koiran kiinni. Silminnäkijän mukaan hän käytti säikähtäneeseen koiraan ns. halausotetta, jolloin koira näykkäisi naista kasvoista.
Paikalle soitettiin ohikulkijan toimesta poliisit. Tapahtumapaikalle kerääntyi poliisin lisäksi muita ohikulkijoita ja koiranulkoiluttajia sekä tapahtumassa mukana olleen koiran omistaja. Nainen, jota koira näykkäisi, oli poliisien tullessa jo poistunut paikalta. Myös poliisit poistuvat paikalta ennen koiran kiinnisaantia vaihdettuaan yhteystiedot koiran omistajan kanssa.
Useiden epäonnistuneiden ja koiraa entisestään säikyttäneiden kiinniottoyritysten jälkeen eräs tapahtumapaikalle osunut henkilö siirtyi oman koiransa kanssa hieman etäämmälle väkijoukosta, jolloin karannut koira lähestyi heitä. Nainen sai laitettua koiran rauhallisesti hihnaan. Hän kertoi, kuinka koira on sille vaikeassa ja pelottavassa tilanteessa yrittänyt lähestyä ihmisiä, mutta se on joutunut kerta toisensa jälkeen säikähtämään äkillisiä liikkeitä ja kiinniottamisyrityksiä. Koiran kiinni saanut henkilö ei havainnut koirassa mitään käytöksellistä ongelmaa, vaan se käyttäytyi kuin lähes mikä tahansa koira uudessa, vieraassa ja pelottavassa tilanteessa.
Samana päivänä koiran omistaja sai puhelun terveyskeskuksesta. Lääkäri yritti selvittää naista näykkäisseen koiran taustoja ja rokotuksia. Lääkäri myös pyysi koiran omistajaa menemään seuraavana aamuna Viikin yliopistolliseen eläinsairaalaan tarkistuttamaan koiran rokotusmerkintöjä ja kliinistä tilaa.
Omistaja toimi pyynnön mukaan. Aamulla tarkastuksessa eläinsairaalassa koirasta mitattiin lämpö, joka oli normaali. Myöskään sen rokotusasiakirjassa eli EU-lemmikkipassissa ei todettu puutteita. Tämän jälkeen koira ja omistaja lähtivät kotiin, eikä heidän peräänsä olla sittemmin kyselty. Heitä ei myöskään esimerkiksi ohjeistettu pysymään eristyksissä, vaikka Helsingin Uutisten artikkelissa niin kirjoitetaan.
Kuten Helsingin Uutisten artikkelissakin kerrotaan, rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito suositellaan aloitettavan vuorokauden sisällä puremasta. Tässä ko. tapauksessa terveyskeskuksen lääkäri on varsin asiallisesti yrittänyt selvittää koiran taustoja ja rokotuksia sekä ohjannut koiran tarkastettavaksi. Reilusti alle vuorokaudessa on siis saatu selville, ettei koiralla ole mitään rabiekseen viittavia kliinisiä oireita. Myös koiran rokotusmerkinnät todettiin olevan kunnossa. Koiraa ei laitettu eristykseen, vaan se lähetettiin kotiin. Näin ollen, vaikka Helsingin Uutisten artikkeli ei sitä suoraan mainitse, oletamme, että koiraa ei ole pidetty rabiesuhkana. Tämän johdosta myöskään rabieksen estohoitoa ei aloitettu.
Artikkelissa käsitellään myös rescuekoirien tuontia riskimaista yleisellä tasolla. Tähän olemme ottaneet kantaa jo aiemmassa vastineessamme.
Loppuun toistamme toiveemme vastuullisen tuonnin erottautumisesta koirien tuonnin kirjavalla kentällä, Responsible Rescue -yhdistysten suosimisesta adoptiota harkittaessa ja vastakkainasettelun sijaan rakentavasta yhteistyöstä yhdessä eläinlääkärien ja viranomaisten kanssa turvallisten tuontien eteen.
Salla Honkapää
Toiminnanjohtaja
Rescueyhdistys Kulkurit ry
Lisätietoja:
Salla Honkapää
puh. +358 40 7556 081
salla.honkapaa(at)kulkurit.fi