Adoptoitavan eläimen terveys

romanian_ps_veera_nuri_2_elokuu_2016

Rosiori de Veden kunnallisella tarhalla 25.8.2016. Kuva: Veera Nuri Photography

Rescueyhdistys KULKURIT ry on rekisteröitynyt lemmikkieläinten maahantuojaksi elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan numerolla 521/0521/2013. Yhdistys noudattaa kaupallisen tuonnin vaatimuksia. Eläimet kirjataan TRACES (Trade Control and Expert System) -järjestelmään, joka mahdollistaa eläinten liikkumisen jäljittämisen EU:n sisällä.

Pyrimme olemaan sairauksien suhteen niin tarkkoja kuin se vain on mahdollista tuodessamme eläimiä Suomeen. Romaniasta tuleville koirille tehdään vaadittavien toimenpiteiden lisäksi mm. tautitestit ennen koiran tuloa Suomeen.

Romaniasta tuleville koirille tehtävät toimenpiteet

Romanista tuleville koirille annetaan rabies- ja viitosrokotteet (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi), ulkoloishäätö kahdesti ja heisimadotus kahdesti (ekinokokki). Niille tehdään lisäksi testit seitsemää eri sairautta vastaan: amerikkalainen sydänmato, anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi.

Yleistä adoptoitavien eläinten terveydestä

Lentomatka, uuteen tuntemattomaan ympäristöön tuleminen ja erilaiseen bakteerikantaan tottuminen aiheuttaa koiralle stressiä. Stressin taso, ja sen oireet ovat yksilöllisiä. Lentomatkalla eläin voi saada silmä- tai korvatulehduksen, jota sillä ei lähtiessään ollut, kylmästä tai stressistä johtuen. Suomen erilainen bakteerikanta voi aiheuttaa herkkävatsaisille ripulin. Stressaantuneen koiran on annettava tutustua rauhassa uuteen kotiinsa, perheeseensä ja ympäristöön. Normaali elämä jokapäiväisine rutiineineen kannattaa kuitenkin aloittaa heti.

Rescuekoirat eivät periaatteessa ole sen terveempiä tai sairaampia kuin muutkaan koirat

Niiden taustalla on kuitenkin usein huono ravinto ja hoitamattomia vammoja. Koska adoptoitavien koirien taustasta eikä terveyshistoriasta tiedetä yleensä mitään, emme voi taata eläimen terveyttä. Koiralla voi olla esimerkiksi rakenteellisia ongelmia, vanhan trauman aiheuttamia ortopedisiä vaivoja tai muuta sellaista, mitä eläinlääkärit Romaniassa eivät pysty tai osaa diagnosoida kliinisessä tutkimuksessa. Romaniassa erityisesti ortopedisen osaamisen taso on heikko.

Koirilla voi myös olla tarhalla olosta johtuen kovan ja/tai epähygieenisen alustan aiheuttamia makuuhaavoja tai ihottuman kaltaista hiertymää, joka yleensä paranee itsestään. Myös turkki tuuhenee sekä ihon ja karvan kunto paranee ajan kanssa stressin laskiessa ja ruoan laadun parantuessa. Jos iho on tulehtunut, siihen voi tarvita paikallishoitoa tai antibioottikuurin. Huono yleiskunto voi myös johtua stressaavista tarhaoloista. Tiedossamme olevan eläimen poikkeava terveydentila ilmoitetaan ennen koiran tuontia. Ensisijaisesti tilapäiset esim. haavat, korva- ja silmätulehdukset pyritään hoitamaan Romaniassa ellei toisin sovita omistajan kanssa.

Emme ole vastuussa ns. piilevistä vammoista tai sairauksista, joita emme Romanian puuttuvien eläinlääkintävarustusten ja resurssien johdosta ole pystyneet ennalta toteamaan. Piileviä vammoja voivat olla esimerkiksi oireeton nivelrikko (artroosi) ja niveltulehdus (artriitti), oireeton lonkkavika (dysplasia) tai patellaluksaatio, esiasteinen silmäsairaus sekä loissairaudet, jotka ovat testivaiheessa piileviä. Emme myöskään pysty ennakoimaan sairauksia, jotka aiheutuvat Romanian katuolosuhteiden ravintoköyhästä ruuasta tai nälkiintymisestä. Lisäksi emme voi vastata katuelämän koiralle aiheuttamista vanhoista vammoista, joista kukaan ei ole ollut aikaisemmin tietoinen.

Pyrimme olemaan erittäin huolellisia koirien tuonnissa. On kuitenkin huomioitava, että tuominen ei ole täysin riskitöntä maasta, jossa on erilainen tautitilanne kuin Suomessa. Tämän vuoksi toivomme vastuullista toimintaa myös omistajalta. Perehtyminen ennalta alkuperämaassa esiintyviin sairauksiin ja toimiminen ohjeidemme mukaisesti on suotavaa.

Sisä- ja ulkoloishäätö Suomessa

Koira saa ennen matkaa ekinokokkoosilääkityksen maahantulomääräysten mukaisesti. Suosittelemme, että noin kahden viikon kuluttua kotiintulosta koiralle annetaan kolmen päivän matokuuri laajakirjoisella Axilur-valmisteella. Se tehoaa myös Etelä-Euroopassa elävään Strongyloides stercoralis -nimiseen ohutsuolisukkulamatoon, joka voi tarttua myös ihmiseen. Jos perheessä on muita koiria tai kissoja, ne tulee madottaa samaan aikaan.

Koira on saanut Romaniassa sisäloishäädön lisäksi ulkoloishäädön. Koiralle ja perheen muille lemmikeille tulee antaa varotoimenpiteenä ulkoloishäätö (esim. Frontline) neljän viikon päästä saapumisesta Suomeen. On tärkeää korjata koiran ulosteet huolellisesti, kunnes kaikki madotukset on hoidettu ja välttää koirapuistoja ensimmäisen parin viikon ajan. Koiralla ei todennäköisimmin ole loisia sen tullessa Suomeen, mutta ylimääräiset lääkitykset on tärkeä antaa riskien minimoimiseksi.

Jos koirallasi on todettu giardioosi, sydänmato tai jokin muu lääkehoitoa ja/tai hoitotoimenpiteitä vaativa sairaus, saat siitä erilliset ohjeet yhteyshenkilöltäsi. Jos havaitset koiralla epämääräisiä patteja, ole yhteydessä yhteyshenkilöösi sekä eläinlääkäriin patin tarkistusta ja mahdollista poistoa varten.

Lue lisää koirien sairauksista.

On myös hyvä huomioida, että valitettavasti kaikki eläinlääkärit Suomessa eivät ole rescuemyönteisiä. Vaikka koiralla on paperit kunnossa ja sillä ei ole tuliaisina tauteja, voi eläinlääkärin asenne vaikuttaa oikean diagnoosin ja hoidon saamiseen. Olemme listanneet eläinlääkäreitä, joiden tiedämme olevan rescuemyönteisiä.

Mikäli koiralla ilmenee viikon sisällä kotiutumisestaan fyysisiä vikoja, esim ortopedisia ongelmia, jotka eivät ole olleet tiedossa ennen kotiutumista, yhdistys osallistuu näiden vaivojen eläinlääkärikustannuksiin harkinnanvaraisesti, maksimissaan 80 % kuluista korvaten.

Tässä yhteydessä ei tarkoiteta yleisiä muutokseen ja kotiutumiseen liittyviä terveysvaivoja, kuten stressin, ruuan ja bakteerikannan muutoksen ja vahvojen ulko- ja sisäloishäätöjen aiheuttamaa suoliston epätasapainoa (ripuli, oksentelu, huonovointisuus) tai em. syistä johtuvaa silmä- tai korvatulehdusta yms.

Suosittelemme kaikkia kauttamme koiran adoptoivia testauttamaan koiran sydänmadon varalta uudestaan vielä Suomessa noin 6 kuukauden jälkeen kotiutumisesta. Kaikki koirat testataan useiden sairauksen varalta ennen Suomeen saapumistaan, mutta sydänmadon pitkän itämisajan vuoksi uudelleen testaaminen on suositeltavaa. 

Pyrimme varmistamaan, että kauttamme adoptoitavat koirat tuovat rescue-eläimille positiivista mainetta. Huolehdithan osaltasi jatkossa oman eläimesi terveydestä.

Muokattu viimeksi: 24.2.2017

Internet-lähteet:

IDEXX Laboratories Oy Vetlab. Borrelioosi (Lymen tauti). Viitattu 4.1.2016 http://vetlab.fi/default.asp?id=3F4CC4C2-D21844498055-0EAB1E4C79B6&Method=details&bid=41072492419

Kodittomien koirien ystävät ry. Koirien terveys. Viitattu 4.1.2016 http://www.koirienystavat.com/fi/adoptio-koirien-terveys

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Ekinokokkoosi. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/ekinokokkoosi/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Raivotauti eli rabies. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/raivotauti+eli+rabies/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Borrelioosi. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/borrelioosi/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Leptospiroosi. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/leptospiroosi/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Parvovirusripuli. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/parvovirusripuli/

Evira. Eläimet. Eläinten terveys ja eläintaudit. Penikkatauti. Viitattu 4.1.2016 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/penikkatauti/

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Hyönteisten levittämät taudit ja puremat Suomessa. Viitattu 4.1.2016 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo99629

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Zonoosit. Borrelia. Viitattu 4.1.2016 https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/borrelia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Zonoosit. Rabies. Viitattu 4.1.2016 https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/rabies

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Koirien maksaongelmat. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia.html

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. RABIES – Kauhukuvia vai totuus. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/RABIES.htm

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Koirien leishmaniaasi. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Koirien penikkatauti. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/penikkatautia.htm

Pet Vet Kamu. Susanne Kamu. Yleinen perheen lemmikkien ripulin aiheuttaja giardia-loinen. Viitattu 4.1.2016 http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/giardia.htm

Lähteet:

Wikström, B. & Öber, J. 2007. Koiran sairaudet. Otavan Kirjapaino Oy.

 

Share



 
 
 
 

Seuraa meitä

 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.