UNGURASU *Ransu*

* n. 6-vuotias (synt. 1/2008)

* uros

* kastroitu

* Romaniassa

28.6.2014
Komean Ungurasun tähänastinen elämä on ollut ristiriitaisen kaksijakoinen; onnekas siinä mielessä, että sillä on ollut koti – tai ainakin paikka, jossa siitä on huolehdittu. Kurjaa taas on ollut, että vastapalvelukseksi pieni koira ja moni sen lajitoveri on joutunut tuottamaan omistajalleen pentuja. Nyt Ungurasu on käynyt entiselle omistajalleen tarpeettomaksi ja siitä on haluttu tämän vuoksi päästä eroon.

Omistaja oli toiminut kuitenkin vastuullisesti ja toimittanut itselleen tarpeettomat koirat turvaan, eikä jättänyt esimerkiksi kadulle, kuten Romaniassa on tapana tehdä. Ungurasu on tällä hetkellä Onevet-klinikalla hoidossa ja odottaa siellä sitoutunutta, rakastavaa ja rescuekoiran ottamiseen motivoitunutta kotia.

Noin kuuden kilon painoinen Ungurasu on hyvässä kunnossa, kiltti ja iloinen. Se voisi sopia monentyyppiseen kotiin, joskin luonnollisesti sellaiseen, joka ymmärtää pienenkin koiran tarvitsevan pussailujen & silitystuokioiden lisäksi virikkeistä koiran elämää ja liikuntaa. Ungurasu on todennäköisimminkin sisäsiisti, mutta sen mahdolliseen mieleen palauttamiseen kannattaa varautua. Myös monet muut asiat saattavat olla Ransulle täysin uusia, joten tulevan kodin täytyy varautua aloittamaan alusta esim hihnassa lenkkeily.

Koiraan sitoutuminen on aina pitkän ajan päätös. Omien resurssien arviointi ennakolta on hyvin tärkeää. Ungurasu etsii sitoutunutta, motivoitunutta kotia, jossa ollaan valmiita tarjoamaan turvalliset kotiolot, aktiviteetteja sekä onnellinen, tasapainoinen koiran elämä. Muistathan, että koiran tulee mahtua elämääsi niin ylä- kuin alamäissäkin!

Ungurasu tullaan luovuttamaan asianmukaisesti rokotettuna, kastroituna, sirutettuna, loishäädettynä, tautien varalta testattuna ja oman EU-passin omistavana.

Tutustuthan huolellisesti ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin koiran omistajan oppaaseen, adoptoitavan eläimen terveyteen, adoptoinnin kustannuksiin ja luovutussopimukseen.

8.7.2014
Ransu on varattu.

10.8.2014
Pitkän matkan jälkeen Ransu pääsi tänään omistajiensa syliin ja omaan kotiin.

25.8.2015
Olemme saaneet kivoja kotikuulumisia ja kuvia Ransun perheeltä joka on kasvanut Lumina neidillä, kiitos näistä ja ihania päiviä teille.

“Neljä kuukautta on kulunut ja meillä on kotona kaksi palleroa, jotka ovat muuttuneet sekä olemukseltaan että persoonaltaan hurjasti tänä aikana.

Ransusta on tullut laumaansa puolustava pikkurähjääjä. Hihnassa uroksille rähistään oikein kunnolla ja minun ennen niin kiltti ja rauhallinen (lue: arka) napero lähtee täysin pelotta isonkin koiran kurkkua kohti. Vapaana koirapuistossa hellä ja kohtelias koira palaa. Myös ihmisiä kohtaan käyttäytyminen on välillä erittäin arvaamatonta – kahden tuntemattoman aikuisen ja yhden naapurilapsen nilkkaa on jo tullut maistettua. Koirille rähjääminen on vähentynyt merkittävästi ihan yksinkertaisella rauhoittamisella, väistämisellä  ja kehumisella, mutta tuo lapsien päälle hyökkäily on pysynyt ja yllättävissä tilanteissa me saamme olla valoakin nopeampia ennen kuin Ransu päättää reagoida.  Pääosin menee oikein hyvin – viikottain ohitamme satoja ihmisiä, joista yksi saattaa aiheuttaa reaktion. Flexi on poistettu käytöstä; molemmat koirat kulkevat kahden metrin hihnoissaan välillä niin kauniisti, että vastaantulijat seisahtuvat ihailemaan kaunista näkyä ja kehumaan.

Lumina on rohkaistunut ja reipastunut merkittävästi toivuttuaan. Kunto parantui hurjasti ja voimaa on hypätä jo sohvalle ja juosta portaat ylös. Epäilen silti, että kroonisen taudin takia kurkussa tai hengitysteissä on jokin ahtauma. Kunto ei ole tunnu nousevan Ransun tasolle, ja hengitys muuttuu hengästyneen kuuloiseksi ilman rankkaa suoritustakin. Kuorsaus loppui taudin myötä, joten en usko että henki on vaarassa.
Luminallakin on huono tapa tavata muita koiria. Kaikkia pitää näykkäistä naamasta. Koirapuistossa tämä ei lopu; välillä ärsyttäviä pentuja mennään puremaan pyllystäkin. Vain kaksi narttua on komentanut Luminan ruotuun, muut kiljuvat ja perääntyvät. Emme tervehdi koiria enää naamatusten.

Luminan hoito oli tietenkin monimutkaisempi ja pidempi kuin arveltiin, mutta sisäisen kortisonikuurin (paikallishoito ei tehnyt hevon humppaa) jälkeen tuhmat bakteerit ja hiiva olivat kadonneet. Nyt putsaamme mätiviä korvia omahoidolla eikä tulehdus ole palannut. Koira kuulee myös komeasti (ulkona saa vähän huudella).

Yhdessä naperot ovat mainio pari! Epävarmuuden hetkillä Lumina hakeutuu Ransun taakse ja joskus kotona on vaan pakko päästä kylkeen kiinni. Aamuisin näyttää, että vaihtavat suudelman herättyään.

Kuulumisiin!

Elli ja karvainen perhe.”

Ransun varausta hoiti Salla.

1.10.2019

Ransu on nukkunut ikiuneen 5.8.2019 Helsingissä vanhuuden ja sairauksien myötä. Nyt Ransu on taas Luminan luona.

Lämmin osanottomme Ransun perheelle ja voimia suureen suruun.