AARON
* uros
* kastroitu
* noin 5-vuotias
* Suomessa
6.11.2014
On monen sattuman summa, että Aaron on päätynyt adoptio-ohjelmaamme – itse asiassa se tapahtui aivan vahingossa ja odottamatta. Tämä pieni vaatimaton koira oli päätynyt rankkurien verkkoon jossain päin Bukarestia ja kuljetettu kaupungin kunnalliselle Palladyn kuolemantarhalle, missä se oli heitetty samaan häkkiin muiden hämmentyneiden, alistuneiden ja pelokkaiden koirien kanssa odottamaan valmiiksi kirjoitettua kohtaloa.
Se, kauanko Aaron oli Palladyn kalmanhajuisella tarhalla joutunut olemaan, ei ole tiedossamme. Todennäköisesti alle 14 vuorokautta, sillä muussa tapauksessa se olisi jo tapettu, ja kuitenkin sen verran aikaa, että sen mahdollinen omistaja olisi ehtinyt sitä saapunut noutamaan. Ehkä pikkukoira oli hylätty kadulle ja joutunut sitten rankkurien kynsiin, eikä ketään kiinnostanut sen olemassaolo.
Vieraillessamme Romaniassa lokakuun lopussa onnistuimme pääsemään sisään Palladyn kunnalliselle tarhalle ja saimme valita sieltä 2 koiraa adoptioon. Aaron oli niistä toinen. Nähdessämme erään käytävän häkkirivin katolla pienen hahmon, joka etsi epätoivoisesti poispääsyä vankilastaan, oli selvää, että kyseinen koira olisi toinen näistä. Kulkurien Sini ylettyi ottamaan pienen alas, ja koira painautui rauhallisena ja luottavaisena hänen syliinsä.
Aaron etsii nyt arvoistaan loppuelämän kotia Suomesta. Uuden kodin on oltava vuorenvarma siitä, että se kohtelee Aaronia sen ansaitsemalla tavalla, kunnoittavasti, pitkämielisesti ja ehdottoman rakastavasti. Tätä koiraa ei saa enää koskaan hylätä. Uuden kodin on oltava koiraviisas, mielellään kokenut, ehdottomasti kärsivällinen ja sellainen, joka ei vähästä kummastu. Esimerkiksi jos Aaron sattuu vaikka nostamaan koipea sohvankulmaan tai kähveltämään voileivät ruokapöydästä, nämä pikku sattumukset eivät suista perhettä raiteiltaan.
Vaikka Aaron onkin ihastuttava ja kaikin puolin tasapainoisen oloinen, sen suomikoiran elämän alkutaipaleelle voi tulla yllätyksiä. Uuden kodin täytyy tämä ymmärtää ja olla valmis työstämään Aaronin mahdollisia haasteita luovuttamatta ja lannistumatta. Kevein perustein emme Aaronia – kuten mitään muutakaan koiraa – sijoita.
Luonteeltaan Aaron on kivanlainen ja varsin tasapainoisen oloinen koira, joka ei turhia hötkyile. Se on hyvässä kunnossa ja sen karvapeite on siisti. Etujalkojen hienoinen barokkityyli on samanmoinen kuin monella romanialaisella pikkukoiralla. Aaron vaikuttaa varsin itsenäiseltä luonteelta, joten pienestä koostaan huolimatta sille on tärkeää lenkkeillä, päästä tutkimaan ympäristöään ja käyttäämään nenäänsä. Aaron painoi löytöhetkellä 5,4 kg. Klinikalta kerrottiin juuri, että hieman sen jälkeen, kun Aaron tuli hoitolaan, se alkoi yskiä. Aaron sai siihen lääkityksen ja voi tällä hetkellä paremmin.
Mikäli sinulla on tarjota Aaronille tasapainoinen ja virikkeellinen koti, etkä hyperventiloi, mikäli poika ei osaa heti kävellä hihnassa ja ymmärrät, että kaikkien kohtaamiensa muutosten johdosta koiran sopeutuminen vie aikaa, saatat olla Aaronille oikea ihminen.
Aaron saapuu Suomeen sirutettuna, rokotettuna, loishäädettynä, tautitestattuna ja EU-passin kanssa.
14.11.2014
Klinikan hoitajat laittoivat Aaronin kuulumisia. Poika voi oikein hyvin ja on saanut hieman lisää painoakin. Vielä kun oma koti löytyisi, kaikki olisi enemmän kuin hyvin. Uusimmassa kuvassa Aaron istuu yksiössään, eli omassa häkissään OneVet-klinikalla.
16.11.2014
Aaron on tulossa Suomeen 22.11.2014 kotihoitoon. Jospa se pääsisi kuitenkin suoraan omaan, loppuiän kotiin?
22.11.2014
Aaron on saapunut Suomeen kotihoitoon ja sitä voi käydä tapaamassa sovitusti pääkaupunkiseudulla. Aaron oli reipas jo heti lentokentällä ja suhtautui iloisesti ihmisiin & moikkaili muita koiria. Melkoinen aarre siis <3
24.11.2014
Aaronilla sujuu mallikkaasti kotihoitopaikassa! Hihnassa kulkeminen tuntuu olevan sille ihan tuttua juttua, eikä vahinkojakaan ole päässyt sisälle tapahtumaan.
26.11.2014
Kuulumisia Aaronin kotihoitajan kertomana:
“Aaron reipastuu pikkuhiljaa enemmän ja enemmän.
On ollut täysin sisäsiisti jo tullessaan ja portaatkin opittu kulkemaan parissa päivässä. Koko ajan yritetään saada painoa nousemaan, jotta ei paleltaisi ulkona ja omaa persoonaakin tulee esiin energian saannin myötä.
Valjaat eivät ole haitanneet yhtään ja antaa laittaa ne päälle kiltisti. Aaron on kovin hellyydenkipeä ja haluaa jatkuvasti saada paijauksia. Ulkona kuljetaan nätisti vierellä tai jos jännittää niin tullaan takana. Taloyhtiön pihalla ollaan jo rohkeita ja tehdään pikajuoksuennätyksiä.
Taloyhtiön äänistä ei ole moksiskaan, mutta haukkua ja ulinaa saattaa kuulua, jos ei huomata. Myös selkeästi ajatellaan, että kotihoitajan puput tulevat sieltä häkistä suuhun, jos niille haukahtelee.
Aaron on ollut vasta muutaman päivän, joten vielä moni asia herättää reaktioita. Jos vieraat koirat haukkuvat sille, se vastaa kyllä takaisin. Kovasti haluaa kyllä mennä tutustumaan muihin koiriin sekä tuntemattomiin ihmisiin, vaikka toki monesti ujostuttaakin.
Leimautuu kovasti hoitajaansa, seuraa jos vaikka menee toiseen huoneeseen ja tykkää nukkua jalkojen juuressa. Kuitenkin jää kiltisti yksin kotiin eikä kuulu ääniä eikä vaikuttaisi muutenkaan ahdistuvan asiasta. Myös yöt nukkuu kiltisti olohuoneen puolella.
Aaron on varsinainen kainaloiskoira, puskee päällään kissojen tavoin ja kierii sylissä tyytyväisenä. Ulkoa tullessa tassutkin on helppo puhdistaa kun toinen heittäytyy selälleen silitysten toivossa. Kirjaimellisesti kiipeää syliin, jos istun tuolilla. Jotenkin se saa vain tassuilla niin hyvän otteen, että tulee kuin vuorikiipeilijä, sitten painetaan pää rintaa vasten ja huokaistaan tyytyväisenä.
Aaron tykkää katsoa ihmistä suoraan silmiin ja sen katse on usein kysyvä. Se saattaa tuijotella pitkiäkin hetkiä nappisilmillään. Aaron saattaa leikillään ”napsia” suulla käsistä tai vaatteista innostuttuaan, mutta tekee sen todella hellästi. Tapaa kitketään pois ja opetetaan ettei ihmisten kanssa leikitä samoin kuin muiden koirien.”
30.11.2014
Kuulumisia kotihoitajalta: ”Käytiin eilen koirapuistossa. Aaron on aikasemmin lenkillä alkanut haukkumaan muille, niin nyt kun kävimme leikkimässä, niin haukkuminen väheni heti. Hyvin tuli juttuun kaikkien kanssa, oltiin pienten koirien puolella. Vähän eka jännitti, kun kaikki tuli yhtäkkiä haistelemaan, mutta loppua kohden leikittiin ja painittiin. Ja omapäisyyttäkin on havaittu: herra ei aina haluaisi niin nopeasti takaisin kotiin ulkoa. Jäi kerran rappusten alapäähän katselemaan, vaikka osaa jo rappuset kiivetä. Sanoin etten kanna, kun osaa itsekin. Sitten kun hävisin näkyvistä, niin luovutti ja tuli kiltisti perässä.”
8.12.2014
Aaron on reipastunut valtavasti ja on todella iloinen & touhukas poika.
10.12.2014
Emme ota Aaronista toistaiseksi vastaan uusia tiedusteluja.
Jos olet tutustunut huolellisesti sivuillamme koiran omistajan oppaaseen, adoptoinnin kustannuksiin ja luovutussopimukseen ennen yhteydenottoa, ja tiedät voivasi tarjota Aaronille turvallisen kodin sen loppuelämäksi, ota yhteyttä Taija Jolankiin. Aaronia voi käydä tapaamassa sovitusti pääkaupunkiseudulla.
15.12.2014
Aaron on varattu omaan, loppuelämän kotiin <3
21.12.2014
Aaron on saanut ihan ikioman kodin <3 Kiitos kotihoitajalle Aaronin hyvästä hoidosta!
1.1.2015
Aaron on valtavan onnekas pikkukoira, jolla menee Suomessa paremmin kuin hyvin. Se on superreipas ja se tykkää erityisesti lenkkeilystä! Omistaja kertoo sen innostuvan aina, kun ottaa valjaat esille. Maalla se tykkää nuuskutella jänisten jälkiä ja pomppi lumessa. Aaron on saanut uuden ystävän sukulaisten ranskanbulldogista, jonka kanssa on monet unet otettu vierekkäin ja pihalla riehuttu minkä keritty. Aaron on sulattanut nappisilmillään sukulaisetkin ja kiertää uuden vuoden juhlien vietossa kaikkien sylit ja ottaa siinä pienet torkut. Yöllä se nukkuu omistajapariskunna välissä ja herättää aamulla, kun ei enää malta nukkua. Aaronin bravuuri on märät nenäpusut.
Aaronin tarinan alkuhetkiä on luvassa 2.1.2015 Avec Tastula -ohjelmassa.
Aiheesta myös artikkelissa Romanian koirat – mitä heille kuuluu nyt?