Päivitetty 07.03.2017

Kodin saanut koira: KENT (nyk.Valto)


Syntymäaika: 2007
Sukupuoli: uros
Sijainti: Romaniassa (Glina)
kastroitu

 

28.07.2015
Pääsääntöisesti kaduilta löytyvät koirat Bukarestissa ovat pieniä tai keskikokoisia. Toisinaan kadulta löytyy kuitenkin myös isompia yksilöitä. Asociatia a Doua Sansan Carmen törmäsi tähän valkoiseen jättiläiseen Bukarestin kadulla ja yritti ensin löytää koiran omistajan. Koska omistajaa ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, Carmen hälytti apuun yhteistyöelänlääkäriasema One Vetin hoitajat, jotta tämä myöhemmin Kentiksi nimetty koira pääsisi turvaan. Nyt Kent on turvassa One Vetin klinikan tiloissa ja se tavattiin Kulkurien aktiivien toimesta heinäkuun matkalla. Nyt Kent etsii kauttamme omaa osaavaa kotia.

Kent on jo aikuinen n. 8-vuotias uros. Kokoa tällä lempeällä jätillä on arviolta 65 cm korkeutta ja kiloissa mennään 35 paikkeilla. Kent on jo kokonsa puolesta vaikuttava ilmestys ja siksi Kentille etsitäänkin ensisijassa jo koirakokemusta omaavaa kotia.

Kent on luonteeltaan hyvin rauhallinen ja tottelevainen. Tulee kutsuttaessa luokse, jättä käskystä menemättä kiellettyyn suuntaan ja lopettaa muiden kiusaamisen kun käsketään. Kent tulee muuten hienosti muiden koirien kanssa toimeen, mutta on klinikalla ottanut siipiensä suojaan aran ja pelokkaan Vidan, jonka suojelemisen ottaa tosissaan sisätiloissa. Ulkona Vidan vaikutus ei ole niin suuri ja kun Vida on poissa on Kent sisätiloissakin hienosti muiden koirien kanssa.

Kent on varsin vaikuttava ilmestys. Vaikka Kent ei hauku, olisi sen ideaalikoti kuitenkin mieluummin rauhallisella alueella omakotitalossa, kuin kaupungin vilinässä kerrostalossa.

31.08.2015
Kent odottaa edelleen kotiaan Glinan tarhalla Romaniassa. Hobo Dogs meets IVANAHelsinki-yhteistyön ansiosta Paola Suhonen vieraili myös Glinan tarhalla elokuun lopussa ja tapasi monien muiden joukossa Kentin, jonka lempeät silmät ja rauhallinen olemus vakuuttivat Paolan.
Paolan matkaa voit seurata blogin muodossa täältä.

Kuten kuvista näkyy, Kent on saanut itselleen kesäkampauksen. Kent on myös siirtynyt eläinlääkäriasema OneVetin tiloista A Doua Sansan ylläpitämälle Glinan tarhalle. Glinan tarhan paahteessa on Kentin kesä-look aivan perusteltu, kuka sitä nyt toppatakki päällä haluaisi helteessä olla. Kent kaipaileekin nyt omaa kotiaan, jotta voisi taas kasvatella komean leijonanharjan pakkasten varalle.

26.9.2015
Syyskuussa Kulkurien edustajat kävivät jälleen Romaniassa tapaamassa yhteistyökumppaneitamme sekä heidän ylläpitämien tarhojen asukkaita. Glinan tarhalla omaa kotia odottaa ihana ja sympaattinen jättiläinen, Kent. Kent jakaa tarhan energisen Vidan kanssa ja tuleekin hyvin toimeen tämän kanssa. Kent ei kuitenkaan lähde mukaan Vidan nuoruuden riehumisvimmoihin vaan ottaa rauhallisesti.

Kent nauttii ihmisen läheisyydestä ja seuraakin perässä rapsutusten toivossa. Tällä papparaisella on aika olematon lihasmassa ja on muutenkin todella laihassa kunnossa. Kentille soisi pian sen oman kodin löytyvän, jotta pappa pääsisi nauttimaan elämän hyvistä puolista vaihteeksi.

Lisätty kuvia Kentistä.

7.3.2016
Kent asustaa edelleen häkkiä Glinan tarhalla, kaverinaan Vida. He tulevat hyvin toimeen, vaikka Vida on paljon energisempi ja vilkkaampi kuin Kent. Lisätty muutamia kuvia marraskuulta, tuoreimpia kuvia tulossa maaliskuun aikana.

28.4.2016
Tänään koitti päivä jota olen odottanut ja josta olen unelmoinut. Sain kirjoittaa Kentin nimeen eteen tekstin Varattu. Kent pappa pääsee tulemaan kotiin, omaan kotiin, oman perheensä luokse. Vihdoinkin <3

4.6.2016
Kent pääsi vihdoinkin, muutaman aikataulumuutoksen jälkeen, Suomeen ja omaan kotiin. Tervetuloa kotiin Kent!

7.3.2017
Valtolta kotikuulumisia:

“Terve, täällä Valto.

Emäntäni ei ole kummoinen sihteerikkö mutta nyt minä sanelen ja se kirjoittaa. Näin sovittiin.

Saavuin tänne Suomen kotiin kesäkuun alussa Glinan tarhalta jonne minut löysi ihana Carmen-täti. Kun olin siinä Kulkurien seuranhakupalvelussa minut tunnettiin nimellä Kent. Onhan tämä Valto hiukan rahvaampi eikä niin kansainvälinen nimi mutta olen sen kelpuuttanut.

Olen erittäin komea valkoinen herrasmies. Mikä parasta, täällä uudessa paikassa minua odotti viisi tyttöystävää. Ja on muuten joka lähtöön. On isoa ja pientä, laihaa ja vähemmän laihaa, tummaa ja vaaleaa, pystykorvaa ja luppakorvaa, pitkäkarvaista ja lyhytkarvaista… jaaha, nyt tulee kommenttia sihteeriltä että menee esineellistämiseksi.

Yksi heistä onkin minun heimoa, Kordelia, joka on myös ollut Glinan tarhalla. Kordelia on hyvin viisas vanha rouva. Mutta mun paras kaveri on pieni Ariel. Ariel on joku podenkko. Kuulemma Espanjasta. Ariel on varmaan maailman nopein ja kova hiirestämään. Mä aina kyttään sen saaliita kun en itse jaksa saalistaa. Paitsi pellolla mäkin innostun saalistamaan. Se on hauskaa. Me juostaan yhdessä niin kovaa. Se on ihan parhautta.

Kaksi tyttöystävää on isoja ja kurttuisia. Ne on joskus aika totisia. Niitä pitää kunnioittaa. Varsinkin sitä harmaata. Meillä on ihan hyvät välit, sellaiset rauhalliset. Se musta kyllä leikkii mun kanssa.

Mutta vinttikoirasta mä en vieläkään pidä. Se on niin korkea ja nopea ja muutenkin aivan omituisen näköinen. Alkuun mä murisinkin sille, enää en murise. Joskus jopa haistelen sitä. Yleensä en noteeraa. Mua viedään sen kanssa kävelylle. Oikeasti mä vähän pelkään sitä.

Kun tulin tänne niin olin kyllä vähän stressaantunut ja tuli pieniä konflikteja muidenkin tyttöjen kanssa. Mutta ne jäi pois kun sain olla rauhassa ja todeta että hommat sujuu. Mun piti myös merkata kaikki huoneet ja kaikki kohdat tässä talossa aluksi. Ihminen kyllä kovasti  huokaili ja jotain taisi jupistakin moppaillessaan mutta se oli mulle pakollinen rutiini. Mun lempipuuhat on lenkkeily ja kaivaminen. Metsässä mua vähän jänskättää, silloin en kuule mitään ja vauhti kiihtyy eikä ihminen meinaa pysyä perässä.

Kaivuuhommien jälkeen mun hieno valkoinen turkki on ihan mutainen ja partakarvat ihan mustat. Mamma siunailee ja puunaa mua puhtaaksi. Ja se sanoo että olen roskienkerääjäautomaatti, kaikki tarttuu turkkiin ja melkein aina se kampaa mua ennen kuin saan tulla sisälle. Nyt mä oon alkanut jo vähän tykätä siitä, vaikka ensin inhosin sitä hommaa.

Mä olen myös ahkera vahti. Haukun heti portilla jos jotain tapahtuu. Ja päivystän pihalla.

Ihmisiä en pelkää. Mutta pelkään ukkosta ja takkatulen rätinää. Ja sellaisia nopeita liikkeitä. Olen hyvin herkkä ja kiltti poika. Ai niin, mä kävin sellaisilla messuillakin, tapaamassa mun Romanian ystävää Carmenia ja muita Kulkurien tätejä. Ne kaikki ihaili ja halas mua. Tietenkin.

Nyt mua alkaa väsyttää, terveisiä kaikille mun heimolaisille ja kivoille Kulkurihenkilöille jotka taitavasti hoitaa meidän asioita parempaan päin.

Toivoo Valtoherra”


 

Kent saapui Suomeen kastroituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Kent on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Kentin yhteyshenkilö:  Mia Takolander

Kuvat aukeavat klikkaamalla isommiksi.

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.