7.8.2016
Rosiori de Veden koiratarhan desibelit nousevat huimiin lukemiin, kun koirat kuulevat Cornelia Stanin auton ajavan portista. Koirat tempovat ketjuissaan ja nousevat häkin seiniä vasten toivottaakseen Cornelian tervetulleeksi ja nähdäkseen hänestä edes vilauksen. Rosiorin tarha on yksi monista, monista koirasäilömöistä, joihin rankkurit kantavat koiria vuorokauden ympäri. Koska rankkurit saavat palkkansa kiinniotettujen koirien lukumäärän perusteella, he tuovat koiria tarhalle jopa kotien pihalta. Ilman Corneliaa, romanialaista eläinsuojelijaa, koirat kuolisivat hitaan kuoleman unohdettuna häkin nurkkaan.
Suuren tarhan taaimmaisen seinämän vierellä on koppi, jota asuttaa pieni kullanvärinen tyttö. Kun tyttöä lähestyy ja kyykistyy sen kopin viereen, se tulee kopistaan varovaisin, pehmein askelin ja epäröimättä kapuaa ihmiseen kiinni. Se ei pelkästään nojaa tai kosketa, se tulee ihon alle. Kun siitä varovasti ottaa kiinni, se tulee vielä enemmän iholle ja painaa päänsä hyvin, hyvin hellästi ihmisen kaulalle ja kurottaa saadakseen itsensä mahdollisimman suurelta pinta-alalta ihmiseen kiinni. Eikä sekään riitä. Se kurottaa ja kietoo tassunsa kaulan ympäri, pitää kiinni ja jää siihen liikkumatta. Se olisi siinä aivan varmasti koko loppuelämänsä eikä se kaipaisi muuta. Kun ihmisen on pakko lähteä, se ei pidä ääntä eikä se kietoudu jalkojen ympäri, kuten monet muut kotiaan odottavat. Kun ihminen kääntyy sitä vielä katsoakseen, se istuu koppinsa ovensuulla ja vain katsoo. Ei syyttävästi, vaan ymmärtävästi.
Lena on asuttanut Rosiorin tarhaa viime vuodesta. Se synnytti tarhalla kaksi pentua, jotka molemmat kuolivat. Lena on äärimmäisen ihmisrakas koira ja Cornelia antoi sen olla vapaana tarhalla, eikä se karannut mihinkään. Se on kuitenkin luonteeltaan niin pehmeä, että se joutui muiden koirien silmätikuksi ja Lenan turvallisuuden takia Cornelia kytki sen koppiin takaisin. Lena tulee toimeen kaikkien koirien kanssa, mutta kovin dominoivan koiran kaveriksi sitä ei pehmeän luonteensa takia luovuteta. Tarhalla Lena ei hauku.
Lena on kooltaan noin 35 senttiä ja se painaa noin kahdeksan kiloa.
10.8.2016
Kun Lena katsoi koppinsa suulta ihmisen poispäin kulkevaa selkää, se saattoi kuulla ihmisen kuiskaavan lupauksen kodista. Ja niin vain monta, monta asiaa loksahti paikoilleen ja Lenan omistaja löysi sen. Lena matkustaa siis pian Suomeen perheenjäseneksi, ystäväksi ja lemmikiksi.
12.9.2016
Tänään, kun aurinko laskee, ei Lena enää kapua vanerihökkelinsä suojiin, se ei nuku levotonta unta haukun keskellä, eikä se herää taas yhteen päivään ketjun päässä odottamassa. Ehei. Se nukkuu lämpimässä pedissä, juo puhdasta ja raikasta vettä ja herää rakastettuna perheenjäsenenä. Lupaus on lunastettu. Lena on kotona.
Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan? Aikuisenkin koiran kohdalla sitoutuminen voi olla parhaillaan useiden vuosien mittainen. Muistathan myös, että kotikoiran tavat eivät ole tarhaoloista tulleille useinkaan tuttuja, eikä voida olettaa että koira kulkisi hihnassa heti vaivattomasti, olisi tottunut sisätiloihin ja työpäivän mittaiseen yksinoloon tai jättäisi tavarasi rauhaan. Tiedossa on varmasti töitä, takapakkia, iloisia hetkiä ja onnistumisen riemua.
Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutumisen edetessä muuttua.
Lena saapuu Suomeen asianmukaisesti steriloituna, rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Lena on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.
Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.
Lenan yhteyshenkilö: Maarit Auranen