Päivitetty 22.02.2014

Kodin saanut koira: MOLLYE


 


MOLLYE

* arvioitu syntymäaika 7/2013

* narttu

* steriloitu

* Romaniassa

 

 


6.11.2013
Dr. Adinan löytämät ja pelastamat Mollye, Milly ja Marco ovat sisaruksia, jotka odottavat omien kotiensa löytymistä Glinan tarhalla.

Aktiivimme vierailivat Romaniassa yhteistyökumppaneidemme luona lokakuussa. Matkallaan he tapasivat jo ennestään adoptio-ohjelmassamme olevia koiria, sekä tutustuivat uusiin potenttiaalisiin kotia etsiviin koiriin. He kertovat Mollyen, Millyn ja Marcon olevan iloisia veijareita, joiden hännät heiluivat kokoajan. Sisarukset kuitenkin osaavat myös rauhoittua syliin ja malttavat olla paikoillaan.

Elämä virikkeettömässä häkissä, vähäisin ihmiskontaktein, ei kuitenkaan ole otollisin ympäristö aktiivisille nuorille koirille, jonka vuoksi toivoisimmekin Mollyen sisaruksineen löytävän pian omat rakastavat loppuelämän kotinsa.

Mollye on pentueensa ujoin, mutta reipastuisi varmasti tarhaolosuhteista kannustavaan kotiin päästessään. Mollye etsii kotia, jossa se saisi opetella kunnon koirakansalaiselle tärkeitä asioita rakastettuna perheenjäsenenä. Mollye tulee hyvin juttuun muiden koirien kanssa, joten tulevassa kodissa voisi olla myös reipas kaveri Mollyetä odottamassa.

Sisaruskolmikon rotuperimästä voisi hyvin löytyä muunmuassa saksanpaimenkoiraa. Mollyen odotetaankin kasvavan aikuisena keskikokoiseksi koiraksi.

Mollye tullaan luovuttamaan EU-passeineen asianmukaisesti sirutettuna, rokotettuna, loishääädettynä, tautitestattuna.


15.12.2013
Mollye on varattu ja se tullaan steriloimaan ennen luovutusta.


12.2.2014
Mollye matkasi omaan kotiinsa Suomeen 1.2.2014 <3

Lisätty kuvia kodista!


22.2.2014 Kuulumisia kodista

Molly opettelee kovaa vauhtia kotikoiraksi. Se onkin kotiutunut aika kivasti; meidän koiralauma oli sille heti ihan ok. Saksanseisoja uros on sen ‘leikkisetä’ ja nuo belggarinartut sietävät sitä ihan suopeasti myös. Ihmiset on pelottavampi rasti – minuun alkaa jo leimautua, mutta miestä vielä hiukan arkoo. Meillä on ehtinyt käydä jo viikolla kaverini koirineen (oli ihan ok kun siihen ei kiinnitetty huomiota ja koiriahan tuo rakastaa) sekä vanhempani eilen, sekä nokisutari joka oli ihan ok, kun pysyi kaukana. Että luulen kyllä sen reipastuvan kun hoksaa, että ihmisiin voi pääsääntöisesti luottaa.

Minulle oli yllätys, ettei Molly ole ruuan suhteen kovinkaan ahne, meidän koirat osittain barffaa ja sitä hämmästeltyään alkoi syödä tosi hyvin, annan sille nappulaa osaksi myös, siihen lienee tottunut. Yksinolo portin takana siten, että näkisi muun lauman oli sille kauhistus, eikä kestänyt portin takana (ajattelin näin turvallisuussyistä alkuun), mutta jätin sen sitten varsin pian muun lauman kanssa hieman rajattuun tilaan, niin on ollut ihan ok. Meillä on Mollylle DAP-haihdutin tuossa huoneessa, missä sen piti aluksi yksin oleilla, kun näyttää nukkuvan siellä yönsä kuitenkin.

Takapiha on Mollyn mielestä taivas – siellä kun saa juosta muun lauman kanssa. Hihnalenkeillä olemme käyneet niin koko lauman kanssa, kuin kaksistaankin. Lenkkeily sujuu jo ihan hyvin ja Molly ottaa muista paljon mallia..

Yhtenä aamuna koettiin kyllä lieviä kauhunhetkiä, kun kiskaistessaan sai rikki päällä olevat valjaat ja pääsi irti, mutta onneksi oltiin tehty jo luoksetuloharjoituksia takapihalla, niin tuli luo kutsuttaessa. Päivällä käytiinkin pellolla sitten tekemässä vapaanaoloharjoituksia pitkän liian kanssa.

Kävimme omalla eläinlääkärillä perustarkastuksessa ja kaikki oli kunnossa.
Tuntuu kuin Molly olisi aina ollut täällä.”

 

Varaajana toimi Nelli

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa