RICKY

* n. 3v

* uros

* kastroidaan

* Romaniassa

 

 

 

 

2.9.2014
Väsymätön eläinsuojelija Alina Murgu kulkee jatkuvasti Frumusanin ja Jilavan väliä. Frumusanin kylässä sijaitsee Alinan äidin Andan koti ja Jilavan kylässä heillä on koiratarha. Alina kuljettaa päivittäin ruokaa molempiin paikkoihin ja hoitaa Andan kanssa koirat joka päivä sekä Frumusanissa että Jilavassa. Eräällä reissullaan äitinsä luokse Frumusaniin matkatessaan Alina näki tien varressa pienen koiran. Se ei sinänsä ole millään tapaa erikoista tai edes harvinaista. Alina pysäytti tien varteen ja toivoi saavansa koiran kiinni, sillä niin pieni koira on vaarassa autojen ja muiden koirienkin takia. Alina ei ollut nähnyt koiraa alueella aiemmin, joten se oli luultavasti juuri hylätty sinne jostain. Alina sai koiran kiinni ja kuljetti sen turvaan.

Koira sai nimekseen Ricky. Ricky on ollut Murgujen huostassa nyt noin kaksi kuukautta ja olisikin aika löytää pienelle pojalle ikioma koti!

Ricky on luonteeltaan aktiivinen, sosiaalinen, se ei pomota mutta ei väistele turhia ja tulee toimeen muiden koirien kanssa. Ricky ei juurikaan hauku, joten sen voisi kuvitella sopivan jopa kerrostaloon asustelemaan. Aktiivisuutensa vuoksi Ricky olisi varmasti onnellinen kodissa, jossa tykättäisiin ulkoilla ja hän voisi kulkea perheen mukana vaikka kaikkialle, sillä se on hyvin kompaktin kokoinen. Ricky painaa n. 6kg.

Ricky saapuu Suomeen sirutettuna, rokotettuna, loishäädettynä, tautitestattuna ja EU-passin kanssa. Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseen, koiran omistajan oppaaseen ja adoptoinnin kustannuksiin.

 

25.9.2014
Ricky sai oman kodin Suomesta 20.9 ja uudeksi nimekseen Riki 🙂

21.9. 2015

Ricky, nykyisin siis Riki, on nyt viettänyt vuoden Suomessa, ja on lunastanut itseoikeutetusti paikkansa uudessa loppuelämän perheessään. Pieni Riki liittyi perheeseensä elämäntilanteessa, jossa pienen karvakuonon läheisyys ja pelkkä läsnäolo tuli enemmän kuin tarpeeseen:

“21.9.2015 Riki kotona yhden vuoden!
Ei ollut tarkoitus tulla pikkukoiraa -toisin kävi. Rakkaista rakkain romanialaismummomme Bony siirtyi sateenkaarisilloille kevättuulten matkassa 2014. Kesällä kävi mitä ihanampia hoitolaisia ja lehtien kellastuessa tuli viikonloppu, jona nuoremman poikani huokailusta ei tullut loppua. “Elämä on niin tyhjää ilman pientä koiraa,äiti!” ja läppärin näytöllä vilisi karvaisia nassuja Kulkurien kotietsivistä. Kunnes yksi karvakuono jäi siihen vallan; Ricky. Jotenkin asiat etenivät jo maanantain aikana siihen malliin, että meille alettiin odottaa romanialaista perheenlisää. Jotkin asiat elämässä vain tapahtuvat,koska niiden kuuluu…
Rikin saapumista edeltävä kevät ja kesä olivat meidän perheelle rankkoja. Oli avioeroa, rakkaiden ihmis- ja eläinystävien menetyksiä ja suuria mullistuksia kaikessa tutussa ja turvallisessa. Itkua varmaankin enemmän kuin naurua. Sitten tuo pieni marakatti tuli ja toi ilon tullessaan. Sen ehdotonta elämänriemua, epäilemätöntä rakkautta ja suunnatonta onnellisuutta on mahdoton vastustaa. Kuluneen vuoden aikana Riki on jakanut pienen koiran energiaansa varauksettomasti mm. perheen isoille ikäkoirille, kissoille, lapsille, koirakavereille, ihmisystäville, työpaikkani vanhuksille ja lähes jokaiselle vastaantulijalle. Riki, Liki-koila, Apina, Marakatti, Riksulainen..meidän valontuoja.  <3 Loputon kiitos Alina Murgu (thank you SO much for saving him -he saved us!) ja Kulkurit (spesiaalisti Nea ja Salla) <3 Totta se on; elämä ilman pikkukoiraa on tyhjempää!”