Rabies eli eläimen raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen, tarttuva keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisimmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa.
Raivotautia esiintyy myös lepakoissa. Eurooppalaista lepakkoraivotautia pidetään epidemiologisesti eri tautina kuin tavallista metsäraivotautia. Lepakkoraivotautia esiintyy myös maissa, jotka ovat muista raivotautimuodoista vapaita. Raivotautia voidaan ennalta ehkäistä rokottamalla. (Ruokavirasto)
Oireiseen raivotautiin ei ole hoitoa, vaan se johtaa kuolemaan lyhyessä ajassa sekä eläimillä että ihmisillä. Ihmisillä on mahdollista aloittaa estohoito, mikäli riskitilanne arvioidaan ja hoito aloitetaan ajoissa THL:n ohjeistuksen mukaisesti.
Suomessa ei ole tavattu kotoperäistä rabiesta vuoden 1989 jälkeen. Kulkurien kohdemaassa Romaniassa rabiestilanne on ollut takavuosina huonompi, mutta nykyään rabiestilanne on huomattavan paljon parempi säännöllisten raivotaudin syöttirokotteiden levittämisen ansiosta.
Vuonna 2017 raivotautia löydettiin kahdesta kotieläimestä, 2018 neljästä (yksi villieläin, kolme kotieläintä) ja 2019 neljästä (kolme villieläintä, yksi kotieläin) (WHO).
Raivotaudin riski Romaniasta saapuneella koiralla on siis käytännössä äärettömän marginaalinen.
Responsible Rescue-kriteeristön mukaisesti Rescueyhdistys Kulkurit on keväästä 2018 lähtien korottanut toimenpiteitään rabiekseen liittyen niin, että kaikille kauttamme saapuville koirille annetaan ensimmäisen rabies-rokotteen jälkeen myös tehoste kuukauden kuluttua. Lisäksi varoaikaa viimeisen rabies-rokotteen jälkeen on nostettu lain vaatimasta 21 vuorokaudesta kuukauteen, ennen kuin koira saa matkustaa Suomeen. Kulkurit myös seuloo adoptio-ohjelmassa olevien koirien rabies vasta-ainetasoja.
Huhtikuuhun 2020 mennessä olemme seuloneet 40 koiran vasta-ainetasot. Vasta-ainetason sallittu raja on 0,5. Huom, vasta-ainetason mittaus ei tarkoita rabieksen testausta, vaan sitä, onko koiran veressä rokotteiden jäljiltä riittävä vasta-ainetaso. Vasta-ainetaso voi olla nousematta eri syistä, kuten siitä, että koiraa ei ole rokotettu, jolloin tulos jää nollaan. Tulos voi jäädä myös alle 0,5:n useista syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi koiran huono yleiskunto tai alentunut immuniteetti, sisäloiset, virhe rokotteen säilytyksessä tai antotavassa tai koiralla oleva tai ollut infektio.
40 testatusta koirasta 37 koiralla vasta-ainetasot ovat olleet riittävät, keskiarvoisesti tuloksen ollessa 3,6.
Neljässä eri erässä otetuissa testeissä yhteensä kolmella koiralla vasta-ainetasot eivät ole nousseet riittävälle tasolle (tulokset 0,12, 0,16 ja 0,27). Näistä kolmesta eri aikaan testausta aikuisesta koirasta kahdella vasta-ainetason riittämättömään nousuun on löytynyt syy, taustalla ollut infektio, yhdellä koiralla suoraa syytä ei löytynyt. Tällä koiralla kuitenkin nousi uuden rokotteen ja kuukauden varoajan jälkeen tulos vaaditulle tasolle (2,43). Kaksi muuta koiraa odottaa vielä uudelleentestausta.
Jatkamme vasta-ainetasojen seulontoja ja päivitämme tuloksia tälle sivulle, josta löytyy muutakin infoa rabiekseen liittyen: https://kulkurit.fi/elaimen-adoptointi/rabies-raivotauti/
Kyseiseltä sivustolta löytyy mm. myös Romanian rabiesesiintyvyys-kartta vuosilta 2017-2019 sekä Kulkurien toiminta-alue.
Kokonaisuutena on selvää, että kaikki raivotautiin liittyvä on ensisijaisen kriittistä huomioida vastuullisessa adoptiotoiminnassa eikä mitään raivotautiin liittyvää voi vähätellä. Siksi olemmekin tyytyväisiä ja suhtaudumme turvallisin mielin tämänhetkiseen toimintatapaamme raivotautiin liittyen. Suosittelemme adoptointeja ainoastaan Responsible Rescue -kriteereihin sitoutuneiden yhdistysten kautta.
Salla Honkapää
Toiminnanjohtaja
Rescueyhdistys Kulkurit ry.
Lisätietoja: