Suomen Eläinlääkäriliitto on tänään 11.12. julkaissut tiedotteen, jonka mukaan ihmisen rabieskuolema Suomessa on vain ajan kysymys. Rabies on viruksen aiheuttama hermostosairaus, joka tarttuu sairastuneen eläimen puremasta tai nuolaisusta ja johtaa kuolemaan. Tiedotteessa puhutaan niin koirien salakuljetuksesta ja pentutehtailluista koirista, kuin vastuullisesta rescuekoirien tuonnistakin. Esimerkkitapauksena käytetään nimenomaan jälkimmäistä.
Eläinlääkäriliitto esittää koirien maahantuontivaatimusten nostoa niin, että osalta Suomeen tulevilta koirilta tulisi vaatia rabies vasta-aineiden testaus ennen tuontia.
Keväällä 2018 perustetun Responsible Rescue-sitoumuksen yhdistykset ovat tietoisia raivotaudin vaarallisuudesta ja ovat jo ryhtyneet konkreettisiin toimiin estääkseen raivotautitartuntojen pääsyä Suomeen tuontikoirien mukana. Maahantuonnin kriteerejä on tiukennettu seuraavasti:
Jäsenyhdistyksiltä, jotka tuovat koiria korkean raivotautiriskin maista (mm. Venäjä, Romania), edellytetään koiran rokottamista raivotautia vastaan kahdesti kuukauden välein, minkä jälkeen tulee odottaa jälleen kuukausi ennen koiran maahantuontia. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu raivotaudin vasta-aineiden seulonta pistokokein. Järjestöt tiedottavat tuleville adoptioperheille koiran lähtömaan raivotautitilanteesta ja vasta-ainetestien pistokokeiden tuloksista.
Responsible Rescue-sitoumuksen järjestöt pyrkivät yhteistoimintaan viranomaisten, eläinlääkärien ja adoptioperheiden kanssa, jotta Suomi pysyisi raivotautivapaana maana myös tulevaisuudessa.
Rescueyhdistys Kulkurit tuo koiria adoptioon Romaniasta. Romaniassa on todettu vuonna 2017 kaksi, ja vuonna 2018 kolme rabiestapausta kotieläimissä, joihin siis myös kissat ja koirat lasketaan. Villieläimissä todettuja rabiestapauksia näinä lähivuosina on ollut yksi kappale. (WHO)
Romanian raivotautitilanne on siis tällä hetkellä varsin hyvä säännöllisten raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen ansiosta. Lisäksi huomioitavaa on, että Kulkurien adoptio-ohjelman koirat eivät ole metsistä pyydystettyjä villikoiria, joilla kontakti villieläimiin saattaa olla potentiaalisempi. Adoptio-ohjelmaan valitaan ihmisrakkaita, sosiaalisia, useimmiten omistajansa hylkäämiä entisiä kotikoiria tai niiden pentuja, jotka ovat eläneet elämänsä ihmisen lähettyvillä ollen riippuvaisia ihmisestä ja ihmiseltä saadusta suorasta tai välillisestä ravinnosta.
Raivotaudin riski Romaniasta saapuneella koiralla on siis käytännössä äärettömän marginaalinen. “Suomalaisten suosimista ryhmämatkailumaista koiranpureman aiheuttamia rabieskuolemia oli ihmisillä vuonna 2012 myös muun muassa Vietnamissa (360 tapausta), Keniassa (172), Turkissa (94 kuolemaa), Etelä-Afrikassa (58), Egyptissä (25), Thaimaassa (16 kuolemaa) ja Brasiliassa (15).” (Terveyskirjasto)
Kulkurit ovat Responsible Rescue-sitoumuksen mukaisesti päivittäneet rabiesrokotus- ja varoaikakäytäntönsä kesällä 2018 ja teetättänyt EU-hyväksytyssä laboratoriossa Bukarestissa rabies vasta-ainetestauksia vuoden 2019 aikana. Kaikkiaan koiria on testattu 30 kpl. Riittävät vasta-aineet testeissä todettiin 28 koiralla, joiden tulokset olivat välillä 0,6-7,3 (riittävä vasta-ainetaso on 0,5), keskiarvon ollessa 3,5.
Kahdella koiralla, joilla vasta-ainetasot eivät olleet riittävät, vasta-ainetasot kuitenkin nousivat nollasta (0,12 ja 0,16), joten koirat ovat kyllä rokotettuja, mutta niiden vasta-ainetasot eivät ole nousseet muista syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi koiran huono yleiskunto tai alentunut immuniteetti, sisäloiset, virhe rokotteen säilytyksessä tai antotavassa tai koiralla oleva tai ollut infektio. Näistä kahdesta aikuisesta koirasta toisella syynä oli todennäköisesti sillä ollut infektio, toisen alhaisen lukeman syystä meillä ei ole varmuutta. Tälläkin koiralla mitattiin uuden rokotteen myötä kuukauden päästä vasta-ainetasoksi 2,43. Jatkamme vasta-ainetasojen seulontaa.
Eläinlääkäriliiton tiedotteessa mainitaan myös asiakirjojen väärentäminen. Kulkureilla ei koskaan ole todettu tällaistä minkään tahon toimesta. Kuten aiemminkin on useasti kerrottu, Kulkurit ovat seitsemän vuoden ajan käyttäneet adoptiotoiminnassaan vain yhtä ainoaa eläinlääkäriklinikkaa Bukarestissa, jonka kautta jokainen Kulkurien Suomeen tuoma eläin kulkee. Emme hyväksy missään muualla annettuja rokotteita, myöskään raivotautirokotteita. Onevet-klinikan henkilökunta on meille tuttua ja luotettavaa. Vierailemme klinikalla useita kertoja vuodessa ja olemme henkilökunnan kanssa koirien terveysasioita koskien yhteydessä päivittäin. Olemme klinikan suurin asiakas, eikä klinikalla ole yksinkertaisesti varaa olla hoitamatta kauttamme tulevia koiria parhaalla mahdollisella tavalla. Myös heidän maineensa ja koirien kodin saanti on riippuvainen siitä, miten huolellisesti he hoitavat työnsä.
Jos kuitenkin jätetään kaikki tämä huomiotta ja tarkastellaan asiaa Suomen Eläinlääkäriliiton tiedotteen valossa, emme Kulkureissa pidä maahantuontivaatimusten nostoa mitenkään poissuljettavana tai negatiivisena asiana, päinvastoin. Jos kuitenkin nykyiset johtopäätelmät perustuvat taannoiseen Ruokaviraston Tuontikoira-projektiin, olisi suotavaa huomioida projektin tulosten jälkeen tehdyt muutokset vastuullisen rescuetoiminnan piirissä ennen maahantuontivaatimusten noston arviointia. Tuontikoira-projektiin liittyvät seulonnat Kulkurien tuomista koirista ajoittuivat keväälle 2018 ja näistä saatujen tulosten jälkeen on otettu käyttöön tiedotteen alussa mainitut lisätoimenpiteet rabiesriskin minimoimiseksi.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja
Salla Honkapää
salla.honkapaa@kulkurit.fi
Kulkurien aiemmat tiedotteet aiheeseen liittyen:
Rescueyhdistys Kulkurit ry testaa raivotaudin vasta-ainetasoja ja Dirofilaria repensiä
Tiedote 30.5.2019: Rabiekseen liittyen