Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin kuvaukseen adotioprosessistamme, luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Perustiedot ja tausta

3.4.2023

Carpe on lähellä Mitrenin kylää sijaitseva, romanialaisen Carmen Mandescun ylläpitämä tarha. Carmen on Kulkurien pitkäaikainen yhteistyökumppani ja Carpen tarha on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Kulkurien kanssa vuosina 2016-2019. Carmenin ja Kulkurien yhteinen taival juontaa juurensa vuosien taakse:  ennen Carpea Carmen toimi Asociatia A Doua Sansan toisena perustajajäsenenä Glinan tarhalla, joka oli Kulkurien yhteistyökumppani vuodesta 2012 vuoteen 2016 asti. Carpen tarhan kantavana ajatuksena ovat olleet sekä Kulkurien että Carmenin eettiset ja kestävää kehitystä edustavat arvot: Carpella pyritään tarjoamaan koirille mahdollisimman hyvät oltavat ja perushoidon lisäksi huomiota pyritään kiinnittämään mahdollisimman paljon myös esimerkiksi arkojen koirien sosiaalistamiseen. Carpen tarhalla elää normaalisti 120-150 koiraa, sekä kissoja, joista kaikista huolta pitää tarhalla asuvat työntekijät, romanialainen pariskunta. Koronatilanteen vuoksi koirien määrä tarhalla on tällä hetkellä noin 190 koiraa. 

Carmen ja Carpe ovat lisäksi yksi Kulkurien säännöllisistä yhteistyökumppaneista kohdemaan sterilointien parissa ja niin hänelle kuin meillekin on tärkeää tehdä jatkuvaa, kestävää eläinsuojelutyötä Romanian kodittomien koirien ongelman ratkaisemisen eteen, jotta yhtenä päivänä kodittomia koiria ei syntyisi enää niin paljon kodittomiksi.

Lee sisaruksineen (Davi, Bee, Nee, Ravi, Navi) tulivat Carpen tarhalle vain neljän viikon ikäisenä kesän 2020 lopussa. Perhe, joka asui Mitrenissä, olisi heittänyt perheen pienen tyttökoiran saamat pennut metsään. Vaikka Carmen kuinka pyysi, että he olisivat pitäneet pennut pidempään äitikoiran luona, perhe ei suostunut tähän. Carmenin oli pennut pelastaakseen otettava ne siten kovin pieninä tarhalle ja pennut joutuivat emostaan eroon ihan liian aikaisin.

Lee saapui Suomeen omaan kotiin syyskuussa 2021 ja sai uudeksi nimekseen Manu. Manu oli kotioloissa arveltua arempi ja hänen kotiutumisensa oli hidasta. Hiljalleen arki alkoi sujumaan, mutta ihmisen kosketus oli Manulle liian vaikea pala. Omistajalta ei löytynyt resursseja kosketuksen harjoittelemiseksi ja helmikuussa 2023 omistajan ja yhdistyksen yhteisellä päätöksellä Manu päätettiin ottaa uudelleen sijoitukseen. Manu siirtyi 13.2.2023 kotihoitoon Hyvinkäälle, josta käsin se etsii nyt uutta kotia.

Kotihoitopaikassa Manu elelee omakotitalossa sopuisasti kahden rescuekoirakaverin, kahden kissan ja kahden aikuisen kanssa. Toinen koirista on noin 4-vuotias narttu ja toinen on Manun veli Navi (nyk. Väinö) samasta pentueessa. Ensimmäiset viikot Manu oli järkyttynyt muutoksesta, pelkäsi kotihoitopaikan ihmisiä eikä juurikaan liikkunut omalta pediltään minnekään. Kolmannen viikon jälkeen Manu alkoi liikkumaan öisin myös oman huoneen ulkopuolella ja sen jälkeen myös ihmisten läsnäolo alkoi olla yhä vähemmän ja vähemmän jännittävää.

Manu suhtautuu niin toisiin koiriin kuin kissakavereihin leikkisästi – Manu olisi valmis leikkipainiin milloin vain ja hakeekin kavereita usein leikkimään. Manu viettää aikaa mielellään ihmisen kanssa samassa huoneessa. Silittely ja rapsuttelu sujuu silloin, kun seurassa on koirakaveri antamassa tukea ja esimerkkiä. Koskettamista pitää vielä harjoitella ja seuraavana tavoitteena onkin tehdä ulkoiluvarusteet tutuksi, jotta Manu pääsisi harjoittelemaan ulkoilua. Manu ei siis ulkoile vielä, mutta tekee tarpeet nätisti pentualustalle. Manulla on myös hyvä ruokahalu ja hän on helposti nameilla motivoitavissa. Manu nukkuu yöt nätisti omassa pedissään. Jonkin verran Manu haukkuu kun näkee ikkunasta ulkona liikettä, joten jonkinlainen haukkuherkkyys on todennäköisesti osa Manun luonnetta. Tämän vuoksi Manua ei luovuteta kerrostaloon eikä vilkkaalle seudulle.

Koska Manu on verrattain tottumaton moniin asioihin, tulee tulevalla kodilla olla kokemusta herkistä koirista sekä ymmärrystä koiralähtöisistä ja positiiviseen vahvistamiseen perustuvista koulutusmenetelmistä. Manu tarvitsee tulevassa kodissaan ehdottomasti tasapainoisen koirakaverin, joka jaksaa leikkiä Manun kanssa ja antaa tukea arjen jännittävissä tilanteissa. Asuinmuotona omakotitalo olisi paras vaihtoehto, mutta rauhallista rivi- tai paritalo voidaan harkita myös. Asuinseudun tulee olla rauhallinen eikä Manua sen tottumattomuuden vuoksi anneta kotiin, jossa on pieniä lapsia. On todennäköistä, että kun Manu siirtyy uuteen kotiin, hän ottaa hetkellisesti takapakkia ja joitain jo aiemmin hallussa olleita taitoja tulee harjoitella uudestaan. Käsittelyä tulee tulevassakin kodissa harjoitella kärsivällisesti.

Manulla on arvion mukaan korkeutta noin 35-40cm ja painoa siinä 9-10 kg hujakoilla, jossa on muutama kilo liikaa. Manun ranteet näyttävät vähän yliojentuvilta ja etujaloissa on havaittavissa lievää käyryyttä. Tuleva kodin tuleekin sitoutua pudottamaan Manulta ylimääräiset kilot. Lisäksi suosittelemme tulevalle kodille Manun luustokuvausta. Tällä hetkellä Manu ei oireile jalkoja mitenkään eikä sillä ole kipukäyttäytymistä, mutta luusto kuvaaminen antaa tärkeää tietoa mahdollisista luustoon liittyvistä haasteista sekä niiden oireiden ennaltaehkäisystä.

Päivitykset

6.4.2023

Manu sai onnellisia uutisia: suloinen poika sulatti kotihoitajiensa sydämet niin, ettei luopuminen Manusta ollut enää vaihtoehto. Manun ikioma loppuelämän koti on nyt siis löytynyt hoitopaikasta ja hän saa jatkaa hyvin alkanutta kotiutumistaan veljensä Väinön ja perheen muun eläinten ja ihmisten ilona.

3.4.2023

Manu etsii edelleen uutta kotia – myös uusi kotihoitopaikka on hakusessa kotihoitoperheen muun elämän aikataulujen vuoksi.  Manulla sujuu kotihoitopaikassa hienosti. Manu on sosiaalinen, hyväntuulinen tyyppi, joka viihtyy ihmisen lähellä. Manu on myös hurjan leikkisä, joten tulevassa kodissa olisi tärkeää olla myös leikkisä koirakaveri. Koskettaminen sujuu koko ajan paremmin ja valjastreenit etenevät myös hyvin.

27.3.2023

Manu palaa Kulkurien adoptio-ohjelmaan etsimään uutta loppuelämän kotia kotihoitopaikastaan käsin. Manu oli kotihoitopaikkaan saapuessaan arka ja pelokas. Viikkojen edetessä hän on edistynyt kotihoitopaikassaan hienosti ja antaa myös jo silittää ja rapsutella – kunhan se tapahtuu hänen ehdoillaan. Koskettamista pitää vielä harjoitella ja tehdä tutummaksi – tavoitteena on saada ulkoiluvarusteet tutuksi niin, että Manu pääsisi harjoittelemaan ulkoilua.

27.9.2021
Pikku Lee on saapunut onnellisesti omaan kotiinsa 25.9. Onnellista elämää Lee, nykyisin Manu ja oma ihminen!

19.9.2021
Suloinen Lee on varattu ja pian poika jo pääseekin kotiin!

3.9.2021
Aktiivimme tapasivat Leen vieraillessaan pitkästä aikaa Carpen tarhalla elokuun lopulla. Lee asuu sisäpihalla olevassa koiralaumassa. Lee tuli pyynnöstä Carmenin luo ja selvästi nauttii tutun ihmisen läsnäolosta ja rapsutuksista. Pienikokoisena Lee jää isompien pentujen jalkoihin ja yrittää pitää niihin etäisyyttä. Isot pennut olivat innoissaan vieraista ja Lee, vaikka selvästi olisi halunnut tutustua vieraisiin, pysyi häntä heiluen hieman etäällä. Isompien pentujen ollessa muualla kuin vieraiden vieressä, Lee yritti lähestyä, mutta ei ihan ehtinyt.  Lee vaikuttaa siis avoimelta ja sosiaaliselta, mutta ei viihdy isojen koirien seurassa.  Lisätty Leelle kuvia ja videoita. 

29.06.2021
Suloinen Lee on lisätty adoptio-ohjelmaan.
____________________________________________________________________

Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan? Aikuisenkin koiran kohdalla sitoutuminen voi olla parhaillaan useiden vuosien mittainen. Kotihoidossa oleva koira on päässyt jo hieman harjoittelemaan perhekoiralle tärkeitä taitoja. Kaiken uuden opettelu on kuitenkin vielä aivan alussa, eikä voida olettaa että kotihoidon kautta tuleva koira olisi valmiiksi täysin koulutettu. Tiedossa on varmasti myös omassa kodissa töitä, takapakkia, iloisia hetkiä ja onnistumisen riemua.
Kotihoidossa olevan koiran luonteesta ja tavoista saadaan tarhaolosuhteissa tehtyjä havaintoja enemmän tietoa. Koiran luonne muovautuu kuitenkin kaikkien sen saamien kokemusten kautta ja isossa roolissa on myös lopullisen kodin tapahtumat. Koiran käytös voi ajan ja kotiutumisen myötä vielä muuttua.

Manu on saapunyt Suomeen kastroituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Manu on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi. Rescueyhdistys Kulkurit ry kuuluu Responsible Rescue-sitoumukseen ja noudattaa sitoumuksen kriteereitä koirien maahantuonnissa.

Manun yhteyshenkilönä toimii Laura Arala.