Päivitetty 22.03.2019

Kotia etsivä koira: CUDO


Syntymäaika: 2004
Sukupuoli: uros
Sijainti: (Romaniassa) Carpe
kastroitu

 

Perustiedot ja tausta
22.3.2019
Kulkurien yhteistyökumppanin Carmen Mandescun Carpen tarha sijaitsee rauhallisella maaseudulla noin tunnin ajomatkan päässä Bukarestista. Tarhan lähistöllä ei ole muita tarhoja tai tahoja, jotka huolehtisivat kodittomista eläimistä ja steriloinneista. Niinpä paikallisten lemmikit lisääntyvät jatkuvasti ja kodittomia koiria löytyy teiden varsilta ja pelloilta runsaasti. Näistä kodittomiksi syntyneistä pennuista vain harva selviää aikuiseksi asti. Toisinaan pennuilla käy onni ja ne hylätään lähelle Carpen tarhaa.

Cudo on asunut koko ikänsä omistettuna kotikoirana. Sen omistaja oli vanha ihminen ja hänen kuollessaan omaiset toivat Cudon Carpeen. Cudo meni aluksi tarhan puolelle häkkiin muiden tarhan koirien lailla, mutta se lamaantui siellä täysin. Tuntui, että se ei hahmottanut ympäristöään ja se vain makasi keskellä häkkiä vesisateessa ja ulvoi ja itki. Tarhalla asuva suomalainen eläinsuojelija Veera ohjasi Cudon koirankoppiin, jonne se jäi makaamaan, mutta sitten Veera tajusi, ettei se ymmärrä tai osaa tulla kopista pois. Kun Veera otti sen pois, se makasi taas betonilla ja itki. Niin Veera otti sen sitten omalle pihalleen ja nyt se asuttaa Veeran talon yhtä tyhjää huonetta, eli tyhjää betonilattiaista huonetta, missä ei ole muuta lämmitystä, kuin patja lattialla. Se on siellä dementoituneen mummokoiran kanssa ja ulkoilee Veeran pihalla. Näiden muutosten myötä Cudo on ihan kuin eri koira kun tarhalla. Se ulvoo edelleen jonkin verran ihmisen perään ja olisikin mieluiten aina mukana, mutta se osaa nyt rauhoittua myös omiin oloihinsa. Pihalla se on virkeä ja ikäisekseen aktiivinen. Cudo on myös sopuisa muiden koirien kanssa.

Cudo on tottunut kulkemaan hihnassa ja on Veeralla onkin se yleensä mukana, kun hän käyttää omaa senioriurostaan pienillä kävelyillä talon takana olevassa metsikössä. Cudo on aika jäykkä ja lihakseton ja todennäköisesti ollut ainakin viimeiset vuodet hyvin vähällä liikunnalla. Se ontuu välillä jonkin verran, mutta vetreytyy yleensä, kun liikkuu hetken. Sillä ei ainakaan tällä hetkellä tuntuisi olevan mitään erityistä kohtaa tai raajaa, jota se erityisesti ontuisi ja voikin olla, että sen koko keho on vain yksinkertaisesti niin jäykkä, että sen käveleminen levon jälkeen on vaikeahkoa. Sille ei mene mitään kipulääkettä, mutta se tulee tarvitsemaan suomalaisen eläinlääkärin arvion sen yleisvoinnista sekä mahdollisesta kivusta ja kivun syystä. Varsinaista kipukäyttäymistä Veera ei ole sen tarhallaoloaikana huomannut. Cudolla on vain yksi silmä ja toinen on poistettu ja suljettu. Ei ole tietoa, että mitä sille on käynyt, eikä koska se on poistettu, mutta sellaisenaan se ei vaivaa, koira on tottunut siihen, ettei sitä ole. Cudon kuulo ei ole ihan priimaa ja Veera on ollut huomaavinaan, että puuttuvan silmän puolelta se välillä säpsähtää, kun ei ole nähnyt tai kuullut, että esimerkiksi käsi on vieressä. Kodin tuleekin olla tietoinen siitä, että Cudo tarvitsee suhteellisen muuttumattoman ympäristön ja sitä olisi hyvä lähestyä siten, että se näkee ihmisen varmasti.

Cudo on leppoisa ja ystävällinen, mutta vähän jäärä pappa, joka nuuskii tuulen tuomia hajuja ja köpöttelee pitkin pihaa näyttäen siltä, että tietää mihin on menossa. Se innostuu, kun hoksaa, että mennään kävelylle. Se on helppo käsitellä, mutta jos se ei tykkää jostain (esimerkiksi hännän ja villahousujen harjaaminen), se poistuu tyynesti ja päättäväisesti paikalta. Cudo arvostaa suuresti ihmisseuraa ja se hakeutuu aina mahdollisimman lähelle. Se intoutuu välillä melkein leikkimäänkin ja ottipa se eräänä sunnuntaina muutaman laukka-askeleenkin.

Cudo on vanha ja se tulee tarvitsemaan aikaa ja panostusta ja varmaa on, että sen elämän loppu on lähempänä kuin sen alku. Siitä huolimatta ja juuri sen takia se ansaitsee päästä pois kylmästä ja kosteasta sisään lämpimään ja että sen elämänlaadusta huolehditaan siitä riippumatta, miten paljon elämää on jäljellä.

Päivitykset
22.3.2019
Kulkurien aktiivit vierailivat keväisessä Romaniassa ja tapasivat muun muassa ihanan köpsöttäjän Cudon. Se tervehti vieraita ja soi heille kunnian rapsuttaa itseään korvaan takaa ja maisteli näiden tuomaa kissan märkäruokaa. Sen jälkeen se lähti omille toimilleen Veeran pihan takaosaan, josta Veera vie Cudoa lenkille. Raihnaisesta ulkomuodosta ja koikkelehtivasta kävelystä huolimatta Cudo edelleen siis mielellään lähtee nuuskimaan metsän tuoksuja ja lorauttelemaan omia merkkejään puun juurille. Ihan yhtä paljon se kuitenkin varmasti nauttisi pitkistä nokkaunista pehmoisella ja lämpimällä pedillä eikä se taatusti panisi pahakseen, vaikka se saisi joskus muutaman kananpalankin.

Lisätty muutama kuva ja video.

13.1.2019
Cudo aloitti kotinsa etsimisen Kulkurien adoptio-ohjelmassa.

Cudo on kooltaan noin 50-55 senttiä ja se painaa noin 25 kiloa.

Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan?

Jos tiedät mitä vanhan koiran omistaminen merkitsee, tiedostat siihen kuuluvat ilot ja surut, olet varautunut panostamaan vanhan koiran ruokintaan sekä hoitoon ja koet pystyväsi tarjoamaan turvallisen eläkeläiskodin, ota rohkeasti yhteyttä.

Huomioithan että vanhan koiran kohdalla saattaa ikääntymisestäkin johtuen koitua eläinlääkärikustannuksia. Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutumisen edetessä muuttua.

Cudo saapuu Suomeen kastroituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Cudo on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseenoppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Yhteyshenkilö: Maarit Auranen

 

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.