Eviran (nyk. Ruokavirasto) 21.6.2018 julkaiseman tiedotteen mukaan lähes puolet Venäjältä tuoduista koirista (42 % 36:n koiran otannasta) on tullut Suomeen ilman raivotautirokotesuojaa. Kysessä on eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta vastaavalta yksiköltä julkaistu tiedote, jossa on seulottu pistokokeina Venäjältä Suomeen saapuvia koiria, lemmikkinä matkustavia koiria ja yhdistysten kautta saapuneita rescuekoiria.
“Evirassa tutkittujen koirien tulosten mukaan näyttää vahvasti siltä, että kaikki koirat eivät ole saaneet onnistuneesti asianmukaista rabiesrokotetta. Syynä voi olla, että todistuksissa olevista merkinnöistä huolimatta koiraa ei ole rokotettu ollenkaan. Tällöin on kyse asiakirjaväärennöksestä”, sanoo jaostopäällikkö Kitty Schulman Evirasta.
Tiedotteessa muistutetaan: “Yksittäisen koiran kohdalla vasta-ainetulos ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä hyvin pieni osa koirista ei muodosta mitattavia vasta-aineita. Laajan tieteellisen tutkimuksen mukaan noin yhdellä prosentilla rokotetuista koirista ei muodostu vasta-aineita, vaikka ne on rokotettu onnistuneesti asianmukaisilla rokotteilla. Vasta-aineiden puuttuminen voi johtua myös siitä, että rokotteet on säilytetty väärin, rokotustapa on ollut väärä tai koirat ovat olleet rokotushetkellä erittäin huonokuntoisia.”
Aihe on vakava, ja se on luonnollisesti herättänyt laajalti keskustelua pian tiedotteen julkaisun jälkeen. Vaikka tiedote ei koske Kulkureita eikä Romanian tuonteja, haluamme kuitenkin omalta osaltamme ottaa kantaa aiheeseen ja tiedottaa toimintatavoistamme sekä alustavista tuloksista, joita olemme saaneet osallistuttuamme Eviran Tuontikoira-projektiin. Tämänpäiväinen Eviran tiedote ei siis koske Tuontikoira-projektia, jossa tutkitaan vain yhdistysten eri maista Suomeen tuomia koiria.
Tuontikoira-projekti
Kulkurit osallistuivat Eviran Tuontikoira-projektiin ja näytteitä otettiin maalis- ja huhtikuussa kahdesta tuontierästä. Testeihin osallistui yhteensä 13 koiraa. Saapuneista koirista testatiin multiresistanteista bakteereista ESBL ja MRSA, raivotautivasta-aineet, ekinokokki ja Brucella canis -bakteeri.
Alustavien tulosten mukaan kellään testatuista koirista ei ollut MRSA:ta eikä ekinokokkoosia. Brucella caniksen tuloksia odotetaan vielä. ESBL:tä sen sijaan löytyi merkittävästi, tulosten mukaan kaikki testatut koirat yhtä lukuunottamatta olivat ESBL-kantajia. Raivotautivasta-aineita testatiin vain kahdeksasta koirasta, joista kahdella vasta-aineet eivät nousseet.
ESBL
Keskustelu multiresistanteista bakteereista kiihtyi loppuvuodesta 2017, minkä johdosta aloitimme vuodenvaihteen jälkeen otantatestaukset kauttamme saapuneista koirista. Koiria testattiin Romaniassa ja Suomessa yhteensä 70 kappaletta. Tulokset valmistuivat helmikuun 2018 lopulla. Tuolloin ESBL-positiivisten koirien osuus oli 2,8 % (2 kpl). Voit tutustua yhdistyksen tiedotteeseen asiasta täällä.
Eviran Tuontikoira-projektissa ESBL-positiivisten koirien osuus on kuitenkin merkittävästi suurempi, sillä alustavien tietojen mukaan 13 testatusta koirasta 12 on positiivisia. Otanta on toki pieni, mutta tulos on siltikin merkittävä ja asettaa meidät ESBL:n suhteen tilanteeseen, jossa meidän täytyy miettiä tarpeellisia muutoksia ja toimenpiteitä adoptioprosessiin ja paikan päällä Romaniassa ennaltaehkäiseviin toimiin. Osaltaan eroa selittää laboratorioiden erilaiset testausmenetelmät ESBL:n suhteen, Eviran menetelmän ollessa kaikista herkin havaitsemaan pienetkin ESBL-kantajuuteen viittaavat merkit.
Oleellista ESBL:n suhteen on ennaltaehkäisevä työ ja toimintatapojen muuttaminen lähtömaassa, jotta ESBL-kantaa saadaan pitkällä tähtäimellä pienennettyä. Lisäksi tärkeää on huomioida ESBL adoptioprosessissa ja tiedottaa kaikkia kauttamme adoptiota harkitsevia huolellisesti aiheesta, vaikkakaan terveille ihmisille ja koirille ESBL ei aiheuta ongelmia. Seuraamme suurella mielenkiinnolla myös kaikkea saatavilla olevaa tutkimusmateriaalia koirien puhdistumisesta ESBL:sta, mikä vaikuttaisi olevan melko nopeaa yleisesti.
Olemme keskustelleet jo alkuvuodesta adoptio-ohjelmamme koirat Suomeen lähettävän eläinlääkäriklinikan kanssa mm. antibioottikäytännöistä ja ns. turhien antibioottien käyttöä on rajoitettu ja tilalle etsitty erilaisia paikallishoitomenetelmiä. Lisäksi keskustelu jatkuu edelleen klinikan ja koiratarhojen suhteen hygienia- ja desinfiointiasioista, koirien jaottelusta mahdollisimman pieniin häkkimääriin ja raakaruuan välttämisestä koirien ruokinnassa. Keskusteluyhteys Romaniaan on jatkuvaa ja avointa. Olemme luottavaisia, että toimenpiteet tulevat vähentämään ESBL-positiivisten koirien määrää, mutta siihen saakka adoptioprosessissa tulee huomioida että kauttamme saapuva koira on potentiaalinen ESBL-kantaja.
Olemme myös saaneet konsultoida em. asioiden suhteen suomalaisia asiantuntijoita aiheesta ja saaneet erinomaista ohjeistusta ja neuvoja tilanteen hallintaan.
Seuraamme ESBL-tilannetta tiiviisti ja tiedotamme kaikista muutoksista siihen liittyen myös jatkossa. Toivomme edelleen, että ilmoitatte meille testituloksia, mikäli käytte testaamassa koirianne multiresistanttien bakteerien suhteen kokonaistilanteen kartoittamiseksi.
Tutustu infopakettiin multiresistanteista bakteereista >
Raivotauti
Tuontikoira-projektissa Kulkurien koirista on testattu raivotautivasta-aineiden osalta kahdeksan koiraa, joista kahdella vasta-aineet eivät ole nousseet lainkaan. Kyseiset koirat on kehoitettu uusimaan rokotusohjelma mitä pikimmin kokonaan.
Kaikki Kulkurien kautta saapuvat koirat ovat hoidettuja ja rokotettuja kuuden vuoden ajan poikkeuksetta keskitetysti yhdellä samalla eläinlääkäriklinikalla (Clinica Veteriana Onevet) Bukarestissa. Olemme klinikan henkilökunnan kanssa yhteydessä päivittäin. Lisäksi vierailemme klinikalla useita kertoja vuodessa. Yhteistyö klinikan kanssa on tiivistä ja luottamus toimintaan vahvaa. Kulkurien kautta adoptoidaan vuositasolla noin 500 koiraa, joten luonnollisesti olemme myös klinikalle merkittävä, ellemme merkittävin, asiakas. On selvää, että klinikan intressi on hoitaa kauttamme saapuvat koirat mahdollisimman tarkasti ja laadukkaasti. Siksi meillä ei ole epäilystä rokotteiden puuttumisesta.
Kahden koiran vasta-aineiden nousemattomuus selittyy siis joko sillä, että rokotteiden käsittelyssä, säilytyksessä tai rokotuksen annossa on ollut virhe tai kyseiset koirat ovat olleet huonokuntoisia rokotuksen saadessaan, mikä on toki vaikeista oloista saapuvan koiran kohdalla mahdollista.
Otannan pienuudesta huolimatta olemme sen ja raivotaudin riskin vakavuuden johdosta ottaneet kesäkuun aikana käyttöön raivotautirokotteen tehostamisen ja päättäneet alkaa seuloa raivotautivasta-aineita Romaniassa EU:n hyväksymässä laboratoriossa. Lisäksi pidensimme jo huhtikuussa raivotautirokotteen varoaikaa lain vaatimasta 21 vuorokaudesta kahteen kuukauteen. Näillä toimenpiteillä olemme vakuuttuneita siitä, ettei meidän kautta saavu Suomeen vasta-aineiltaan liian alhaisia tai olemattomia lukemia omaavia koiria.
Seuraamme raivotautivasta-aineiden suhteenkin tilannetta edelleen ja tiedotamme kaikesta aiheeseen liittyvästä.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja
Salla Honkapää
salla.honkapaa(at)kulkurit.fi