Kodin saanut koira: VERNERI (Suomessa)

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin kuvaukseen adoptioprosessistamme, luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Perustiedot ja tausta
5.12.2023

Ioana Bodea on bukarestilainen eläinsuojelija, joka on lapsesta saakka auttanut kotikaupunkinsa kodittomia kissoja ja koiria säännöllisen palkkatyönsä ohessa.  Nykyään koko hänen perheensä osallistuu eläinten auttamiseen ja perheellä on oma pieni tarha, jonka viimeistely on vielä kesken. Tämän uuden tarhan Ioana haluaa pitää turvapaikkana niille koirille, joille isompien tarhojen olot ovat liian stressaavia. Ioana on toiminut jo pitkään vapaaehtoisena Cosobassa sijaitsevalla One Rescue Associationin koiratarhalla ja järjestänyt koirien sterilointeja jo 90-luvulta lähtien ja tekee työtä tällä saralla aina resurssiensa riittäessä. Ioanalla on Cosoban tarhalla lukuisia koiria, joista hän huolehtii. Kaiken kaikkiaan Ioanalla on tällä hetkellä noin 150 koiraa yhtä aikaa huolehdittavanaan.

Vihtori & Verneri tuotiin Cosoban tarhalle erään paikallisen naisen toimesta. Nainen oli löytänyt heidät eräältä läheiseltä hylätyltä pihamaalta 10 muun koiran kanssa. Nainen toi kaikki koirat mukanaan Cosoban sterilointipäivään, sillä koirat piti steriloida ja kastroida. Ioana Bodea lupasi huolehtia kahdesta koirasta ja otti ne siipiensä suojaan. Nämä kaksi onnekasta olivat Vihtori ja Verneri.

Uudet tulokkaat olivat ensimmäiset viikot kovin peloissaan sekä sisäänpäin sulkeutuneita, eikä ihmekään, pojat ovat mahtaneet olla kovin hämmentyneitä uusista asuinkuvioista. Heidän taustastaan mitään tietämättä on mahdollista, etteivät he ole olleet omistettuja koiria lainkaan.

Pikkuhiljaa ajan kanssa heistä kuitenkin kuoriutui uteliaan kiinnostuneita ympäristöstään sekä ihmisistä.

Vernerin haukkuu jonkin verran innostuessaan tai ikävöidessään, mutta ei esimerkiksi reagoi kerrostalossa kuuluviin ääniin haukkumalla.

Vernerin näkökyky on selvästi todella heikko. Romaniassa Verneri ja Vihtori on molemmat määritelty sokeiksi, mutta kotihoidossa vaikuttaa siltä, että Verneri näkee jonkin verran.

Verneri adoptoidaan vain Vihtorin kanssa yhteiseen kotiin.

Verneri on noin 35cm ja painaa 8kg. Vernerin etujalat ovat ulospäin kääntyneet ja ne saattavat tulevaisuudessa vaatia hoitoa. Tällä hetkellä Vernerin liikkuminen näyttää hyvältä, eikä se vaikuta olevan kipeä. Tulevan kodin on kuitenkin hyvä varautua tuleviin eläinlääkärikustannuksiin ja esimerkiksi nivelrikon mahdollisuuteen.

Päivitykset

20.6.2024
Verneri ja Vihtori löysivät yhteisen loppuelämän kotinsa kotihoitaja luota!

12.12.2023
Verneri ja Vihtori saivat ikioman vieraan kylään, joka napsi pojista upeita edustuskuvia! Pojat poseerasivat alkujännittelyjen jälkeen kuin ammattilaiset konsanaan.

5.12.2023
Verneri ja Vihtori nauttivat lumesta täysin rinnoin, vaikka vilu heille tuleekin herkästi. Pojilla on tällä hetkellä isoimpana haasteena lenkillä esiintyvä remmirähjäys ja tähän on hyvä uudessa kodissa paneutua.

11.9.2023
Verneri ja Vihtori ovat osoittautuneet kotihoidossa varsinaisikisi sylimyyriksi. Ne käpertyvät mielellään kotihoitajan kainaloon rapsuteltavaksi ja yöunetkin maistuvat parhaiten peiton alla kainalossa köllien.

Pojat ovat hyvin ihmisrakkaita ja alkuhaistelujen jälkeen kipuavat mielellään uusienkin tuttavuuksien syliin istumaan. Myös käsittely sujuu pojilta kuin vanhoilta tekijöiltä ja kynsien leikkuukin sujuu mallikkaasti.

Toiset koirat ovat ulkona pojille iso haaste ja aiheuttavat herkästi raivokasta räyhäämistä. Kotihoitajan oman koiran kanssa Verneri ja Vihtori tulevat kuitenkin alkumurinoiden jälkeen ihan hyvin juttuun.

Pojat ovat tarkkoja resursseista ja herkut sekä ihmisen huomio saattavat aiheuttaa mustasukkaista murinaa. Tulevan kodin tuleekin ottaa tämä huomioon.

Sisäsiisteyttä Verneri ja Vihtori vielä harjoittelevat, mutta siinäkin on edistytty hienosti. Öisin tulee herkästi vahinkoja kun pojat eivät vielä osaa ilmaista tarvettaan päästä ulos.

8.8.2023
Verneristä on kuoriutunut kotihoidossa varsinainen energiapakkaus, eikä Vihtoristakaan innostuessaan vauhtia puutu. Haukkumista ei ainakaan vielä ole turhia kuulunut, molemmat ilmoittelevat rapusta kuuluville äänille ajoittain. Tämä voi kuitenkin vielä lisää kotiutuessa muuttua, ovathan he olleet vasta hyvin vähän aikaa kotikoirina. Ulkoilua ja sisäsiisteyttä vielä harjoitellaan, pieniä edistysaskelia tässäkin jo reippailta pojilta tullut. Ulkoilu ei varsinaisesti pelota, mutta onhan koko homma heille vielä hihnoineen ja ihmisineen vierasta.  Verneri tuntuu hieman paremmin näkevän. Ulkona ja muuten vieraassa ympäristössä toki hyvä ottaa huomioon, ettei näkö kuitenkaan kummoinen ole ja tarvittaessa ohjata oikeaan suuntaan. Syli ja läheisyys molemmille tärkeää, joten tästä saisi aivan ihanat sylihauvat lämmittämään kylmenevinä iltoina.

30.7.2023
Verneri ja Vihtori saapuivat Suomeen yhteiseen kotihoitopaikkaan. Nämä hurmaavat herraskoirat nauttivat silityksistä ja sylistä ja ovatkin löytäneet jo sohvalla loikoilun salat hoitopaikassaan. Verneristä ja Vihtorista päivitetään hiukan lisää, kunhan ne saavat vielä kotiutua hoitopaikkaansa.

16.7.2023
Verneri ja Vihtori ovat onnekkaita koiria, sillä he saapuvat Suomeen 29.7 kotihoitoon opettelemaan kotikoiran elämää ja etsimään omaa loppuelämän kotiaan.

16.4.2023
Romaniassa tehtyjen lisätutkimusten perusteella huomattiin, että myös Verneri on lähes sokea ja molempien poikien näkökyky on noin 10% luokkaa. Heidän kohdallaan on siis hyvä varautua Suomessa silmien mahdolliseen säännölliseen tarkastuttamiseen ja seuraamiseen!

12.3.2023
Aktiivimme tapasivat pojat tarhamatkallaan Cosobassa helmikuussa, jossa he asuvat sisätiloissa keskenään. Pojat ottavat kivasti vieraat vastaan ja innostuvat heille tutusta Ioanasta. Verneri hyppelehtii turvapaikassaan kopassa ja tarkkailee vieraita sieltä. Namit selkeästi kiinnostavat häntä ja hän syökin niitä suoraan kädestä ja tulee etsimään niitä myös lattialta kun niitä siihen heitetään. Rapsutuksista vähän hämmentyy aluksi ja taaempaa koskiessa selvästi jännittyy, mutta lopussa pyytääkin niitä jo lisää haromalla tassullaan ilmaa. Verneri on siis selvästi jo avoimempi kuin tarhalle tullessaan, ja innostuukin kun häntä puhutellaan ja hänelle lässytetään. Söpö pikku touhutoope! Ioana kertoo, että molemmat pojat haukkuvat paljon huoneessaan oven ollessa kiinni.

Lisätty kuvia ja video Verneristä.

6.2.2023
Lisätty kuva ja video Verneristä.

1.10.2022
Verneri aloitti oman kodin etsinnän yhdessä Vihtorin kanssa Kulkurien adoptio-ohjelmassa.

Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan? Aikuisenkin koiran kohdalla sitoutuminen voi olla parhaillaan useiden vuosien mittainen. 

Kotihoidossa oleva koira on päässyt jo hieman harjoittelemaan perhekoiralle tärkeitä taitoja. Kaiken uuden opettelu on kuitenkin vielä aivan alussa, eikä voida olettaa että kotihoidon kautta tuleva koira olisi valmiiksi täysin koulutettu. Tiedossa on varmasti myös omassa kodissa töitä, takapakkia, iloisia hetkiä ja onnistumisen riemua.

Kotihoidossa olevan koiran luonteesta ja tavoista saadaan tarhaolosuhteissa tehtyjä havaintoja enemmän tietoa. Koiran luonne muovautuu kuitenkin kaikkien sen saamien kokemusten kautta ja isossa roolissa on myös lopullisen kodin tapahtumat. Koiran käytös voi ajan ja kotiutumisen myötä vielä muuttua.

Verneri saapuu Suomeen kastroituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Verneri on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi. Rescueyhdistys Kulkurit ry kuuluu Responsible Rescue-sitoumukseen ja noudattaa sitoumuksen kriteereitä koirien maahantuonnissa.

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin kuvaukseen adoptioprosessistamme, luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Yhteydenotot: Elisa Laitonen