Päivitetty 12.10.2016

Kodin saanut koira: FLEUR (nyk. Villa)


Syntymäaika: 2/2015
Sukupuoli: narttu
Sijainti: Romaniassa
steriloitu

 

12.7.2015
Fleur kuuluu 12 pennun laumaan joka tuotiin Kulkurien yhteistyökumppanin Asociatia A Doua Sansan Glinan kylässä sijaitsevalle tarhalle erään miehen toimesta. Siitä miten mies oli saanut pennut haltuunsa, ei ole tietoa. Positiivista on kuitenkin se, että mies toi kaikki nämä pennut tarhalle eikä vaan hylännyt metsään, kadulle tai ojaan. Fleurin veli Floris löytyy myös adoptio-ohjelmastamme.

Tällä hetkellä Fleur on noin 10kg painava nuorineiti. Aikuisena Fleur tulee arviolta olemaan noin 45-50cm korkea ja 15-20kg.

Päästiin heinäkuun reissullamme tutustumaan Fleuriin.  Fleur jännittää alkuun vieraita jonkin verran. Syliin Fleur rauhoittui eikä pyristellyt lainkaan. Tällä hetkellä Fleurilla on hieman ihottumaa vasemmassa etujalassa mutta tämä ei ole tavatonta tarhalla olevilla koirilla ja yleensä ihottuma menee ohi viimeistän siinä vaiheessa kun koira pääsee kotiin ja alkaa saamaan ravinteikasta ruokaa sekä mahdollisesti hetken jotain vitamiinilisää.

26.9.2015
Kulkurien edustajat tapasivat myös Fleurin syyskuun reissullaan. Fleur ei tee itsestään isoa numeroa mutta ottaa kyllä mielellään rapsutukset vastaan kun tytölle niitä antaa. Ei kuitenkaan puske itseään esiin muiden pentujen keskeltä vaan odottaa kohteliaasti hieman sivuummalla. Fleur vaikuttaa tasapainoiselta ja helpohkolta pennulta. Fleurin veli Floris varattiin Suomeen ja olisi hienoa jos Fleur pääsisi veikan kanssa samaan uuteen kotimaahan pian. Fleurin iho oli tällä kertaa paljon paremmassa kunnossa.

Lisätty uusia kuvia kauniista Fleurista.

13.12.2015
Marraskuussa yhdityksemme edustajat kävivät jälleen Romaniassa ja Glinan tarhalla ollessaan kävivät myös ns. nuorisohäkissä jossa myös Fleur on. Fleur tuli lauman mukana katsomaan vieraita mutta väistyy sitten takavasemmalle muiden alta.

Olisi hienoa mikäli Fleurin koti pian löytyisi, sillä tyttö ei oikein ole kotonaan tässä vilkkaassa häkissä. Uusia kuvia tulossa pian.

28.12.2015
Suloiselle Fleurille lisätty muutama uusi kuva.

26.1.2016
25.1.2016 se tapahtui, Fleur varattiin omaan kotiin. Tyttö pääsee myös tulemaan Suomeen, kuten veljensä aiemmin. Paljon onnellisia yhteisiä hetkiä koko perheelle 🙂

14.3.2016
10.3 Fleur sai vihdoinkin tehdä saman reissun kuin Floris (nyk.Noa) teki aiemmin. Fleur on nyt kotona <3

12.10.2016
Villa on nyt ollut kotona reilu puoli vuotta. Olen saanut elää mukana Villan ja perheen yhteisellä matkalla, siitä saakka kun Fleurin tassut koskettivat Suomen kamaraa ja tytöstä tuli Villa. Sanoin en voi kuvailla kuinka onnelliseksi minut tekee se, että juurikin tämä perhe Villan huomasi, avasi ovensa ja toivotti Villan tervetulleeksi, juuri sellaisena kun tyttö on. Kiitos teille, ihan kaikesta mitä teette <3

“On kulunut nyt yli puoli vuotta siitä kun törötimme Helsinki-Vantaan lentokentällä sydän täynnä jännitystä: Fleur saapuisi pian. Sieltä se tulikin ensimmäisten kuljetushäkkien joukossa, melko järkyttyneenä ja lukossa kaikesta uudesta mitä se oli parin viimeisen viikon aikana joutunut käymään läpi. Huomasimme heti, että se Fleur oli koko porukan arin koira. Se ei suostunut ottamaan askeltakaan ja niin kannoimme sen sisälle asti kotiin. Ensimmäisenä, kun se pääsi kotiin, se käpertyi eteisen vaatekaapin viereen ja laittoi pään kaapin alle kuin strutsi. Ensimmäiset päivät menivätkin vielä “alku shokissa”. Tarkkailimme ulkonäköä ja pieniä tiedonmuruja luonteesta, päätös oli yhteinen. Fleurin nimeksi tuli Villa. 

Ensin meidän piti adoptoida musta koira koska niiden on vaikeampi löytää koti. Kulkureiden sivuja plärätessä luimme silti kaikennäköisten koirien “profiileita”. Teimme tiedustelun eräästä mustasta koirasta, mutta se oli juuri varattu Saksaan. Sitten luimme Villan tarinan. Siellä luki, että Villan olisi hyvä päästä pian pois tarhasta. Se oli siinä. Tarjotaan sille koti. Meillä on kerran aikaisemmin kokemusta arasta ja pahoinpidellystä koirasta, mutta pian huomasimme, että Villa on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Paljon haastavampi ja vaativampi kuin mitä olisimme ikinä osanneet kuvitellakkaan. Villa pelkäsi kaikkea. Kaikki oli sille uutta. Huonekalut, ovet, autot, ihmiset, lastenvaunut, rollaattorit, polkupyörät, toiset koirat… You name it. Ensimmäiset kävelyt olivat melkoista yyrimistä. Päätimme, että teemme vaan samaa lenkkiä tässä meidän kodin lähellä, jotta ympäristö alkaa vähitellen tulemaan tutuksi. Niin ne lukot alkoivat pikkuhiljaa aukeamaan. Silloin alussa välillä tuntui toivottomalta: tuleeko tästä mitään? Pystytäänkö tarjoamaan Villalle juuri sitä mitä se tarvitsee? Jälkikäteen ajateltuna Villa edistyi joissain asioissa super nopeasti. Se on alusta asti ollut täysin sisäsiisti. Se oppi hihnassa kävelyn kolmantena päivänä. Se uskalsi kävellä itse rappukäytävän raput alle viikossa ja samassa ajassa se myös tottui autoliikenteeseen. Sillä ei ole ollut yhtään eroahdistusta. Ulkona Villasta tuli pian rohkeampi kuin sisätiloissa. Tajusimme myös sen, että Villalla ei välttämättä ole ollut pahoja kokemuksia ihmisistä, sillä vaan ei ehkä ole ollut juuri minkäänlaisia kokemuksia ihmisistä.

Pikkuhiljaa Villan luottaamus meihin alkoi kasvaa. Kun se pääsi meidän viereen nukkumaan, voisi sanoa, että silloin tapahui pieni läpimurto. Kaikesta tästä huolimatta Villa ei leikkinyt ja oli hivenen “iloton”. Me oltiin huolissamme, että oppiiko se ikinä nauttimaan kotikoiran elämästä? 24. toukokuuta aamulla se tapahtui: Villa heilutti häntää ensimmäisen kerran! Piti oikeen hillitä itsensä ettei ala kiljumaan onnesta!  Samoihin aikoihin Villa alkoi tutustumaan joihinkin leluihin ja harjoittelemaan leikkimistä. Nykyään leikki sujuu helposti omien ihmisten kanssa. Villasta on myös kuoriutunut mitä loistavin lenkki kaveri. Sen kanssa voi tehdä juoksulenkkejä, se osaa nätisti hölkätä vierellä eikä riuhdo tai sinkoile. Metsässä kuljeskelu on Villan ja isin juttu.
 
Nyt 6 kuukauden jälkeen voi sanoa, että Villan todellinen luonne alkaa pikkuhiljaa näkymään. Se on rauhallinen filosofi joka ei turhia hötkyile nuoresta iästään huolimatta. Se ei ole juurikaan kiinnostunut muista koirista vaan haluaa ohittaa ne tutustumisen sijaan. Kesälomalla se “joutui” kuitenkin viettämään aikaa sukulaisten koirien kanssa ja saikin sieltä yllättäen muutaman ystävän. Sisätiloissa Villa tykkää pysytellä makuuhuoneen puolella sängyllä köllöttäen, mutta tulee kyllä kutsusta luokse, kiirettä kuitenkaan pitämättä. Arkuuden tilalle on pikkuhiljaa alkanut tulemaan uteliaisuus. Aamuisin ja iltaisin meillä halaillaan ja pusutellaan. Uudet ihmiset on edelleen jännä juttu, mutta Villa ei ole koskaan lähtenyt karkuun, vaikkakin on erittäin varauksellinen. Ei kuitenkaan sillä tavalla, että pitäisi pelätä, että se käyttäisi hampaitaan.

Yleisolemukseltaan Villa on siis edelleen arka, mutta edistyy kokoajan. Toinen koira olisi varmasti auttanut Villan sopeutumisessa paljon. Onnistuu se ilmankin, mutta on vain hitaampaa. Villa on opettanut meille paljon. Aran koiran adoptoiminen vaatii itsehillitää, pitkämielisyyttä, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyytä. Välillä saattaa tulla turhautumisen tunteita ja se on inhimillistä. Silloin pitää vain sulkea silmät, henkäistä syvään ja katsoa koiraa silmiin. Sitten taas rakkaus täyttää sydämen ja mikään vastoinkäyminen ei tunnu ylitsepääsemättömältä. Villan kuntoutus on vielä täysin kesken ja monet asiat vie kauan ja vaatii totuttelua. Se ei silti haittaa. Meillä on aikaa. Tekstistä tuli pitkä ja varmaan vähän tylsä, mutta lopuksi haluamme sanoa, että emme ole sekuntiakaan katuneet sitä, että Villa tuli meille. Palkitsevinta rescuekoirassa on se, kun näkee sen edistyvän, kehittyvn ja ottavan pieniä sekä suuria edistysaskeleita. Kaikista haasteista huolimatta, menneistä ja tulevista, voimme sanoa, että äidin oma Villaliina ja isin pieni Villa Vanilja ei enää ikinä joudu hylätyksi. Villa on nyt kotona!”

*** In english***

“It’s been 6 months now since we were at Helsinki-Vantaa Airport: Fleur was arriving soon. How exiting! When we first met her, she was clearly frightened and in shock from all the new experiences she had to face during last couple of weeks. She wouldn’t walk at all, so we had to carry her all the way inside our house. Immediately she tried to go under our wardrobe and she put her head under it, like an ostrich. We decided to name her Villa (in English: Wool).

At first we were looking black dog to ourselves because we know it’s more difficult for them to find home. However we red profiles form all kind of dogs. We noticed, that in Villa’s profile it said that she should get home soon, because she is a little lost in the shelter. That was it! We decided to offer her a home.

We’ve had experience from stray dog before, but soon we noticed, that Villa was different. She was much more challenging than we ever expected! She was scared of everything. It was all new for her: doors, cars, people, strollers, walkers, bikes, another dogs… You name it, she was afraid of it. Sometimes we felt hopeless. We decided, that we would walk only the same route, so she would get to know the neighborhood. At first she was totally shut down. She didn’t want to have anything to do with anyone. But slowly she began to observe. If we think about it now, in some things she progressed very fast: she was immediately house-trained, she learned to walk in a leash in three days, she was brave enough to walk the staircase by herself in less than a week.

In time she started to trust us. When she started to sleep with us in the same bed, we think that it was a small breakthrough for her. Nevertheless we were worried about her lack of joy. She didn’t seem happy. But then it happened: 24th May! She waged her tail for the first time. I had to control myself so I wouldn’t scream! About the same time she started to practice how to play. Today she knows how to do it and we play every day with her. She is also a good companion when it comes to walks. You can jog with her, and she knows how to stay just by your side.

After 6 months we can see what kind of character she is. She is calm philosopher, who doesn’t rush for vain. She’s not interested about other dogs, her family is enough for her. Her favorite thing is to lie in our bed. Her fear has slowly begun to change to curiosity. Every morning and every evening we cuddle and kiss. She is still nervous when it comes to new people, but she doesn’t run away. Her nature is still shy, but she is learning every day. Villa’s rehabilitation is still in progress and it is slow. But it doesn’t matter. We have all the time in the world. In spite of all challenges, in the past and future, we can say, that she will never be abandoned again! Villa is home now!

Thank you everyone in Glina’s shelter for taking care of our Villa before us. Your work is important! Never give up! Let’s hope, that over the years there is no such problem anymore than stray dogs!”


Pentua harkitsevalla on suuri vastuu. Omat resurssit on ehdottoman tärkeää punnita huolella. Ajan, motivaation ja sitoutuneisuuden täytyy olla kohdallaan.

Pentua harkitessa täytyy muistaa, että mm. sisäsiisteys on opeteltava alusta lähtien, hihnakäytös on täysin uusi asia, muihin koiriin tutustumistakin saattaa joutua harjoittelemaan eikä yksinolo suju heti itsestään. Tavaratkin saattavat päätyä tylsistyneen ja aktiivisen pennun kitaan ja leluiksi ihan vain vahingossa. Pentu tarvitsee paljon selkeitä rajoja, johdonmukaista, positiiviseen palkitsemiseen keskittyvää koulutusta ja rakkautta kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutuessa muuttua.

Mikäli Fleur tulee Suomeen alle kuuden kuukauden ikäisenä, sitä ei steriloida ennen kotiutumista. Tällöin tuleva koti sitoutuu steriloimaan koiran kohtuullisen ajan kuluessa sen saavuttua Suomeen, mieluiten neljän kuukauden sisällä. Yhdistys osallistuu halutessanne steriloinnin kustannuksiin 70 eurolla kuittia vastaan. Olethan myös yhteydessä yhdistykseen (varaajaan) ennen sterilointia.

Fleur saapuu Suomeen asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Fleur on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Harkitut yhteydenotot Mia Takolanderille.

Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.