Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin kuvaukseen adoptioprosessistamme, luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

Perustiedot ja tausta
19.03.2024
Adina Vladut on eläinlääkäri, joka omistaa yhdessä miehensä Dragos Vladutin kanssa Onevet-klinikan. Eläinlääkäriklinikka OneVet on yksi Kulkurien keskeisimmistä yhteistyötahoista. Vuodesta 2012 lähtien jokainen Kulkurien adoptio-ohjelman läpikäynyt koira on kulkenut OneVetin kautta huolellisen yhdessä laaditun prosessin läpi. Eläinlääkärin työnsä lisäksi Dr. Adina käyttää kaiken aikansa kodittomien koirien auttamiseen. Adina perusti One Rescue Association -yhdistyksen vuonna 2017 ja yhdistyksellä on tarha Cosobassa noin puolen tunnin matkan päässä Bukarestista. Tarhalla asuu noin 450 koiraa. One Rescue Associationin tarha on kuitenkin romanialaisittain hyvä, sillä siellä on päivittäin eläinlääkäri ja useita koirien hoidosta vastaavia työntekijöitä ja koirien elinolosuhteita pyritään parantamaan jatkuvasti.

Adina on lisäksi yksi Kulkurien säännöllisistä yhteistyökumppaneista kohdemaan sterilointien parissa ja niin hänelle kuin meillekin on tärkeää tehdä jatkuvaa, kestävää eläinsuojelutyötä Romanian kodittomien koirien ongelman ratkaisemisen eteen, jotta yhtenä päivänä kodittomia koiria ei syntyisi enää niin paljon kodittomiksi. Cosoban tarhan yhteydessä sijaitseekin yhteistyössä rakennettu sterilointiklinikka, jonne koirien ja kissojen omistajat saavat tuoda lemmikkejään maksuttomaan sterilointiin viikoittain.

Yksi tarhan koirista vuonna 2016 oli Tilica. Hurmattuaan Kulkurien aktiivit mukavalla luonteellaan ja suloisella ulkonäöllään Tilica valikoitui yhdeksi niistä onnekkaista koirista, joiden oli aika aloittaa kodin etsintä Suomesta. Tilica on saapunut Suomeen 21.09.2016 ja se on elänyt siitä saakka samassa perheessä hyvin rakastettuna. Tilican omistaja on valitettavasti vakavasti sairastunut, joten Tilica etsii nyt uutta perhettä ja omistajaa. Herttainen Tilica on ollut hyvin tärkeä omistajalleen. Romaniassa alun perin Tilica on löydetty harhailemasta tiineenä kadulta, mutta onneksi hänet löysi hyväsydäminen ihminen joka toimitti pikkuisen turvaan. Jo tarhalla Tilican on kuvailtu olevan luonteeltaan reipas ja iloinen koira, joka on tullut mutkattomasti toimeen kaikkien, niin toisten koirien kuin ihmistenkin kanssa. Tarhan henkilökunta on kutsunut Tilicaa tarhalla “Big Hunteriksi”, sillä Tilicalla oli tapana kaivaa ulkona kuoppia ja metsästää hiiriä.

Tilica on ollut muutaman viikon ajan yhdistyksen kotihoitajalla hoidossa Pirkkalassa taajama-alueella omakotitalossa, missä asuu kaksi aikuista ja kaksi lasta noin 10 – ja 8-vuotiaat. Hoitopaikassa ei ole muita eläimiä. Automatkan jännitystä lukuunottamatta Tilica on alusta saakka ollut uskomattoman reipas. Se on omatoimisesti tutustunut taloon ja hakenut itse rapsutuksia ja läheisyyttä. Tilica rakastaa ihmiseltä saatua huomiota eniten koko maailmassa ja välillä Tilica keikahtaa selälleen vastaanottamaan masurapsutuksia. Tilicaa saa esim nostaa, kuivata ja pukea varusteita ilman haasteita, mutta jotkut hoitotoimenpiteet ovat Tilicalle jännittäviä ja esim kynsien leikkaus on Tilican kanssa aina hoidettu eläinlääkärissä. Tilicalla on jonkin verran ylipainoa, joten pötkylä mummukka on nyt laihdutuskuurilla. Tilica on sisäsiisti ja se osaa hienosti kulkea hihnassa ulkona. Välillä on vaikea jopa uskoa, että Tilica on jo seniori ikäinen, sillä sillä vaikuttaisi vain vauhti ja leikit kiihtyvän ulkona koko ajan. Lenkeillä Tilica saattaa jäädä ihmettelemään paikalleen muita koiria, mutta remmiräyhäämistä sillä ei ole ollut. Tilica tykkää myös leikkiä lumessa ja välillä se liukuu lumihangella pigviinin lailla. Tilica on alkanut myös saamaan sisällä leikki- ja ilohepuleita ja tilaisuuden tullen Tilica hyppää sohvalle kainaloon. Tilica haukkuu ns normaalisti, jos esimerkiksi joku perheenjäsen saapuu kotiin hoitopaikassa, Tilica saattaa haukkua. Tilica on elänyt Suomessa aikaisemmin kerrostalossa ja siellä Tilica haukkui lähinnä ajoittain, kun saapui vieraita tai esim postille. Nyt hoitopaikassa Tilicalla on esiintynyt eroahdistusta ja se on tuhonnut tavaroita jonkin verran, mikä on tärkeää huomioida, jos asuinmuotona olisi kerrostalo. Eroahdistus varmasti kertoo siitä, että vaikka Tilica vaikuttaisi olevan sopeutunut uuteen perheeseen ja ympäristöön hyvin, elämänmuutos on kuitenkin ollut suuri ja jännittävä. Kaiken kaikkiaan Tilica on rauhallinen, aivan uskomattoman reipas ja ystävällinen seniori ikäinen mummu, jonka voisi kuvitella monenlaiseen perheeseen.

Päivitykset
17.04.2024
Ihana Tilica on varattu omaan kotiin. Onnea Tilicalle ja sen tulevalle perheelle <3

19.03.2024
Tilica on lisätty adoptio-ohjelmaan. Tilicalla on ensi viikolle varattuna eläinlääkäriaika, jonka jälkeen päivitämme lisäinfoja pikkuisen terveydentilasta.

Ohessa myös Tilicasta perheen kuulumisia:
8.11.2016
“Katselin kesällä Kulkurien sivuilta koiria, ja siellä huomasin Tilica tytön. Hän kiinnitti heti huomioni, ja mietin tarkkaan asiaa muutaman päivän. En jälkeen laitoin yhteyshenkilölle Taijalle yhteystietoni. Ja niin jäin odottamaan, Torstai 30.6 Taija soitti ja juttelimme asiasta. En saanut heti sinä iltana tietoa saammeko tytön kotiin. Perjantaina 1.7. 2016 Taija soitti ja ilmoitti että tyttö tulee meille. siinä hetkessä tunteeni purkautuivat  kyyneliin. siitä alkoi odotus. Tilican piti tulla kotiin jo elokuun alussa, mutta kun totesivat sydänmadon hänellä. siitä ilmoitettiin, että se hoidetaan Romaniassa. Siihen suostuin, koska siellä on kokemusta enemmän taudin hoidosta. Päivät kuluivat verkkaisesti odotuksen merkeissä. Hankimme tytölle kaikkea tarpeellista  valmiiksi, kun hän tulee kotiin. Aika meni loppujenlopuksi nopeasti. Sain syyskyyn puolessa välissä tiedon, että Tilica tulee kotiin 21.9. 2016.Siitä alkoikin sitten jännittävä odotus. Päivät ei meinannut kulua niin nopeasti kuin olisi luullut. Koittihan se päivä viimeinkin. Jännitti kyllä heti aamusta lähtien. Vaikken sitä myöntänytkään toisille. Lähdimme hyvissä ajoin kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Matka meni hyvin, ja saavuimme paikalle vajaata tuntia ennen lennon saapumista. Hyvä niin. Mutta lento sitten olikin myöhässä. Vastaanottajia saapui hyvissä ajoin sinne. Huomasi jännityksen, että miten kaikki menee. Aika tuntui matelevan. Saimme infoa Kulkurien aktiiveilta. Se auttoi muutamissa asioissa. Vihdoinkin näimme koirien saapuvan ja jännitys alkoi helpottamaan. Meni jonkin aikaa kun kaikki paperi yms asiat selvitettiin. Ja vihdoinkin koitti hetki kun sain Tilica tytön syliini. Voi sitä tunnetta. Itkuhan siinä tuli kun sain ensimmäistä kertaa kauan odotetun tytön syliini. Siitä hetkestä alkoi yhteinen taipaleemme kohti omaa kotia. Tyttöä hiukan jänskätti matka vieraassa seurassa. Mutta hyvin se meni. Pääsimme turvallisesti kotiin. Ja siellä oli mamma ottamassa meitä vastaan. Alkoi tutustuminen uuteen kotiin. Hyvin se sujuikin. Ruokaa ja vettä sai heti. Ja sehän maistui. sitten yritettiin ulkoilua, jos vaikka tarpeet ulos tulisi. Mutta ei onnistunut heti ensimmäisellä yrittämisellä. Paperille teki kummatkin ensimmäisenä yönä. Seuraavana aamuna ennen ruokaa Tilica pääsi mamman kanssa ulos. Ja teki hienosti kaikki tarpeensa. Olimme ylpeitä hänestä. Ja ruoka maistuikin erittäin hyvälle. Olisi varmaan syönyt enemmänkin. Sitten alkoikin tutustuminen uuteen kotiympäristöön. Ensimmäiseksi tutusttettiin Rina vanhukseen. Ja yllätys oli todellakin suuri. Oli kuin olisivat jo tunteneet ennenkin. Eli hyvin meni.Siitä pikkuhiljaa laajensimme lenkkialueita, ja uusia paikkoja olikin jännää tutkia. Ne hajut ja uusi ympäristö kiinnosti kovasti. Uusiin ihmisiin suhtautui varauksella. Määrätynlaisia pukeutumis tyylejä arasteli paljon, ja vieläkin arastelee. Mutta pikkuhiljaa kyllä jännitys on kaikkoamassa. Ja kun sai tutustua uuteen espis Rescueen jonka nimi on Santi. Sekin meni mainiosti kaikilta osin. Siis tuntuu hyvältä kaikin tavoin. Tuli sitten kauan odotettu Tilican lääkkeen antopäivä 19.10. ei senkään kanssa ollut mitään vaikeuksia. Ja vielä samalla viikolla oli Tilica tytön synttärit 22.10.2016, vietimme tytön 3 v synttäreitä. Siis passin mukaan.Silloin hän sai herkkuja sekä muutamia vieraita kävi. Santi poika kävi, ja silloin hiukan ärähti kun vieras koira tuli hänen reviirilleen. Mutta rauhottui kyllä, ja samaan aikaan saatiin herkkukakkua. Lokakuu sujui siis ihan hyvin. Ja marraskuu alkoi kivasti kanssa. Tuli pakkasta ja piti sovittaa. Mamma ja pappa, en laita tätä päälleni hän ajatteli. Ei siinä auttanut mikään, ei puettu. Ostetaan jokin sopiva lämmin loimi tms asuste mikä sopii ja lämmittää.  Eli tälläisiä kuuluu Tilica tytön elämään. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä matkaa!”