Usein kysytyt kysymykset

…yhdistyksestä

Miksi olette olemassa? Miten toimitte?

Kaksi tärkeintä tavoitettamme on:
– Vähemmän kodittomia eläimiä.
– Eläinten parempi kohtelu.

Kohdemaamme on Romania. Kaiken toimintamme teemme yhdistyksemme arvojen mukaisesti: vastuullisesti, suunnitelmallisesti, avoimesti ja kestävän kehityksen keinoin.

Mistä tiedän, voiko yhdistykseenne luottaa?

Olemme rekisteröity yhdistys, noudatamme Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sisämarkkinakaupan ohjeita ja olemme rekisteröityneet eläinten maahantuojien Traces-järjestelmään. Esiinnymme omilla nimillämme ja kasvoillamme, sekä tiedotamme avoimesti yhdistyksemme asioista mm. nettisivuillamme. Netti- ja facebook sivuiltamme löytyy kuukausittainen raportti lahjoitusvaroista ja niiden käytöstä. Kirjanpitomme on pyydettäessä nähtävissä jäsenille ja sääntöihimme kuuluu auktorisoidun tilintarkastajan (KHT) tekemä tilintarkastus vuosittain.

Olemme valinneet yhteistyökumppanimme omien kokemuksiemme perusteella. Yhteistyökumppaneissamme tärkein lähtökohtamme on luotettavuus ja vastuullisuus, huomioon ottaen ulkomaan adoptiot, sekä motivoituneisuus yhteistyöhön. Emme keräile eläimiä mistä ja keneltä tahansa tai auta tahoja, joiden arvojen tiedämme poikkeavan oleellisesti omistamme. Tiedostamme epäkohdat eläinsuojelussa ja pyrimme vaikuttamaan yhteistyökumppaneidemme asenteisiin usein huomattavatkin kulttuurierot huomioonottaen.

Kannatatteko jotakin puoluetta?

Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys.

Mitä muuta toimintaa teillä on kuin eläinten adoptiot? Miksi ette keskity toimintaan vain paikan päällä?

Toteutamme ja tuemme sterilointi- ja valistuskampanjoita kohdemaassamme Romaniassa. Teemme valistustyötä myös Suomessa esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä ja muiden tahojen kanssa yhteistyössä. Autamme yhteistyökumppaneitamme parantamaan eläinten elinolosuhteita paikan päällä mm. konkreettisin lahjoituksin, kuten tarvikkeet, nutriplussat, matolääkkeet sekä rahalahjoituksin mm. ruokaa varten. Pyydämme kaikista lahjoituksista selvitykset ja kuitit yhteistyötahoiltamme.

Haluamme myös vaikuttaa niin paikallisten eläinsuojelijoiden kuin päättäjienkin asenteisiin. Toiminnastamme voit lukea lisää täältä: http://kulkurit.fi/about/tietoa-yhdistyksestä.

Adoptiot antavat yksittäisille eläimille mahdollisuuden parempaan elämään ja toimivat samalla keinona muuttaa kohdemaan asenteita eläimiä kohtaan. Kun esimerkiksi nuoret romanialaiset huomaavat, että heillä niin halveksittuja kulkukoiria viedään lemmikeiksi muualle, niin arvostus niitä kohtaan kasvaa vähitellen. Rescuekoirat myös tuovat eläinsuojelukysymyksiä esille Suomessa. Kuten eräs rescuekoiran emäntä sanoi, päivittäin jaloissa pyörivä rescuekoira muistuttaa tehokkaasti tarhalle jääneiden tilanteesta ja laittaa aktiivisemmin ajattelemaan, mitä pysyvämpää hyötyä tilanteelle olisi mahdollista tehdä. Adoptoitu koira saa ihmiset myös huomaamaan kuinka tällainen koira on kuin mikä tahansa tavallinen koira.

Adoptiot muun auttamisen ohella antavat toivoa paikallisille eläinsuojelijoille jatkaa työtään, kun he huomaavat ulkomaalaisten olevan kiinnostuneita myös heidän eläimistään ja heidän paikallisista eläinsuojeluongelmistaan.

Kuinka paljon teillä on kokemusta koirista/kissoista tai rescuetoiminnasta?

Suurin osa toimihenkilöistämme on toiminut eläinsuojelussa ja rescuetoiminnassa jo useita vuosia tai jopa vuosikymmenten ajan. Osalla meistä on ollut useita kymmeniä rescuekoiria ja -kissoja vuosien saatossa. Joukossamme on koirien käyttäytymiseen perehtyneitä toimihenkilöitä mm. koulutusohjaaja- ja ongelmakoirakoulutuksen saaneita sekä koiran kanssa mm. tokoa, agilityä, koiraetsintää harrastaneita. Kokemusta tarvitaan muun muassa kotia etsivien eläinten ja kotiehdokkaiden arvioimisessa.

Voisitteko auttaa minua tuomaan koiran ulkomailta Suomeen?

Emme suosittele yksityisiä tuonteja, koska tuonnissa pitää huomioida paljon yksityiskohtia ja siihen liittyy paljon suuriakin riskejä, jos asiasta ei ole kokemusta tai ei tunne ulkomaan yhteyshenkilöä hyvin. Eläimen valikoiminen pelkästään kuvan ja tuntemattoman ihmisen kuvauksen perusteella on riski myös yhdistykselle, joka on vastuussa eläimen maahantuonnista. Asiasta löytyy tiedote täältä: http://kulkurit.fi/tiedote-yksityisista-tuonneista/.

Emme siis toimi katalogiperiaatteella, jossa yksityinen henkilö valikoi sattumalta esim. Facebookissa näkemänsä koiran kuvan perusteella. Sivuillamme kotia etsivät koirat on valikoitu yhteistyössä yhteistyötahojemme kanssa ja potentiaalisiksi kodin saajiksi arvioitu. Tällöin voimme kantaa vastuuta koiran elämästä myös sen kotiutumisen jälkeen.

Mistä tunnistaa vastuullisen ja luotettavan rescueyhdistyksen? Miksi kannattaa hankkia rescue-eläin vain luotettavan yhdistyksen kautta ja mitä pitää ottaa huomioon?

Kun valitset yhdistystä, jonka kautta adoption voisi toteuttaa, kannattaa varmistua muutamasta asiasta. Tarkista, että yhdistys on rekisteröity, se noudattaa Eviran ohjeita ja kuuluu Traces-järjestelmään, sillä on asiallinen rahankeräyslupa ja että se tiedottaa avoimesti toiminnastaan ja rahankäytöstään esimerkiksi nettisivuillaan. Jos eläimen adoptointia ei ole hoitamassa luotettava yhdistys, saattaa asiaan perehtymätön henkilö tulla huijatuksi tai vahingossa tuoda puutteellisesti rokotetun ja tarttuvaa sairautta kantavan eläimen Suomeen tai tukea pentutehtailua, jossa eläimiä käytetään hyväksi pelkästään kaupallisessa tarkoituksessa. Pentutehtailtujen pentujen vanhemmat, varsinkin emo, kärsii puutteellisesta terveydenhoidosta eikä se saa koskaan elää normaalia elämää. Lue lisää täältä: http://kulkurit.fi/tiedote-yksityisista-tuonneista/.

Toimitteko enemmän tunteella kuin järjellä?

Syyt lähteä eläinsuojeluun, tai ylipäätään ajamaan jotakin tärkeäksi kokemaansa asiaa, rakentuu yleensä tunnepohjalle. Kärsivien eläinten näkeminen tuntuu pahalta, ja tilanteen eteen haluaa tehdä jotain. Tässä kohtaa merkittäväksi tulee järjen rooli. Auttamistavat on suunniteltava järjellä, jotta saadaan aikaiseksi mahdollisimman suuria tuloksia. Toimintamme tulokset eivät näy välittömästi, vaan kyse on pitkän aikavälin asenteiden muokkaamisesta.

Emme halua tukea liiaksi vammautuneiden, aggressiivisten tai liian sairaiden koirien elämän jatkamista, joten järkiperustein emme ota yleisesti sellaisia sivuillemme kotia etsimään. Jokaisen yksilön kohdalla mietitään mikä on järjellä ajateltuna parasta. Valitettava tosiasia on se, että kaikkia eläimiä ei voida mitenkään auttaa. Vastaan tulee raha ja muut resurssit. Kotia tarvitsevia terveitä, sosiaalisia ja potentiaalisia kotikoiria on niin paljon, että yritämme mieluummin etsiä kodit esim. 10 tällaiselle koiralle kuin käyttää resursseja yhden sairaan koiran hoitamiseen. Huonosti voivien ja/tai haasteellisten eläinten kohdalla pyrimme mieluummin tukemaan ja kannustamaan eutanasiaan. Näin toimiessamme pyrimme välttämään kärsimystä aina kuin vain meillä on mahdollisuus tehdä valintoja. Kuten sanottu, jokainen eläin on yhtä arvokas ja jokaista haluaisi auttaa, mutta se on täysin mahdotonta, joten valintoja on pyrittävä tekemään järkiperustein.

 

…autettavista kohteista

Miksi autatte juuri näitä kohteita? Miksi ette auta kotimaan/Afrikan/jonkun muun paikan eläimiä/lapsia/vanhuksia etc.? Eikö Suomessa ole tarpeeksi autettavia/hylättyjä eläimiä?

On totta, että autettavia riittää kaikkialla. Emme valitettavasti pysty auttamaan kaikkia, joten olemme valinneet Romanian koirat ja kissat siksi, että tunnemme niiden tilanteen, ja meillä on siellä riittävästi luotettavia verkostoja, joiden avulla saamme apumme perille. Lisäksi nämä(kin) ovat kohteita, joissa apua todella tarvitaan myös oman maan ulkopuolelta.

Koemme, että kotimaassamme eläinten auttajia on huomattavasti enemmän suhteessa etenkin kodittomien koirien määrään ja Suomessa myöskin laki suojelee eläimiä paremmin kuin etenkään Romaniassa, jossa eläinsuojelun lakipykälistä ei suurimmaksi osaksi välitetä ollenkaan ja tietämys eläinten hyvinvoinnista on todella alhaisella tasolla.

Kohteita ja tapoja auttaa ja vaikuttaa on lukemattomia. Toisia lähinnä ovat lapset Afrikassa, toiset toimivat suomalaisten lasten tai vaikka vanhuksien parissa. Jotkut tekevät rahalahjoituksia eri kohteisiin jne. Tärkeintä olisi, että jokainen ihminen auttaisi edes vähän itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla, sillä pahaa oloa ja kärsimystä ylläpitää vain välinpitämättömyys.

Miksi kulkukoiria pelastetaan, miksei niitä vain lopeteta?

Kulkukoirien lopettaminen ei pitkällä aikavälillä vähennä niiden määrää. Esimerkiksi Romaniassa lukuisista joukkotappotempauksista huolimatta kulkukoirien määrää ei ole saatu laskuun. Kun perehdytään hetki eläinten selviytymiskäyttäytymiseen, niin ymmärrämme miksi – sillä välin kun kadulta kerättyjä koiria tapetaan, sinne jääneet lisääntyvät edelleen. Kun kadulta häviää koira, uusi koira vie sen paikan. Itse asiassa kun tiettyyn kylään tai paikkaan jää vähemmän koiria taistelemaan resursseista, ne lisääntyvät nopeammin kuin ennen tappoja. Näin ollen myös esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kulkukoiraongelman ratkaisuksi steriloimisprojekteja eikä eläinten lopettamisia. Steriloinnin ohella voimme samalla antaa edes joillekin kodittomille koirille mahdollisuuden parempaan elämään rakastettuna perheenjäsenenä adoptointien avulla.

Eläinten eutanasia on vielä monessa maassa todella arka aihe ja siihen suhtaudutaan aivan erilailla kuin Suomessa. Siellä ei välttämättä lopeteta edes pahasti vammautunutta eläintä eikä eutanasia monissa maissa tarkoita läheskään kivutonta kuolemaa. Asenteet ja kulttuuri ovat niin erilaisia kuin Suomessa, emmekä me voi vain marssia paikalle ja käskeä tekemään niin kuin meidän mielestämme on oikein. Voimme vain etsiä sellaisen autettavan tahon, jonka ajatukset ja arvomaailma kohtaavat edes suurimmaksi osaksi omiemme kanssa. Mielestämme on parempi auttaa edes jotenkin ja yrittää muuttaa asenteita valistuksen avulla pikkuhiljaa, kuin kääntää kokonaan selkänsä. Lisää Romanian eläinsuojelukulttuurista voi lukea täältä: http://kulkurit.fi/yhteistyotahot/elainsuojelutilanne-romaniassa/.

Loistavia artikkeleja aiheesta löytyy myös Kodittomien Koirien Ystävät ry:n nettisivuilta: http://www.koirienystavat.com/fi/kulkukoiraongelma-ja-cnr ja http://www.koirienystavat.com/fi/romanian-elainsuojelukulttuuri.

Ovatko auttamanne kohteet luotettavia?

Kyllä, olemme valikoineet yhteistyökumppanimme tarkkaan ja käyttäneet luottamussuhteen rakentamiseen paljon aikaa.

Voinko auttaa kodittomia eläimiä jotenkin, vaikka minulla ei ole mahdollisuutta antaa rahalahjoituksia enkä voi ottaa koiraa/kissaa kotiini?

Kyllä voit. Tarvitsemme säännöllisesti apua muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi voit järjestää paikkakunnallasi kirpputorin ja antaa tuoton kodittomille eläimille, tai jakaa flyereita ja mainoksia yhdistyksemme toiminnasta. Voit myös askarrella käsitöitä tai tehdä leipomuksia myytäväksi tapahtumiin, tai lahjoittaa sinulle tarpeettomia tarvikkeita tarhoille toimitettavaksi. Lista tarpeellisista tarvikkeista löytyy täältä. Jokainen voi myös auttaa levittämällä tietoutta rescue-eläimistä ja yhdistyksestä kaikin mahdollisin tavoin. Toisinaan tarvitsemme kissoille ja koirille sitoutuneita kotihoitajia.

 

…adoptoitavista eläimistä

Miksi tuotte eläimiä Suomeen?

Yksittäisten eläinten tuonti ei ratkaise kulkukoira- ja –kissaongelmaa, vaan siihen pyrimme vaikuttamaan muun muassa valistuksen ja sterilointikampanjoiden keinoin. Siinä sivussa haluamme kohentaa edes joidenkin eläinten elämänlaatua, kun sen pystymme samalle tekemään. Yksittäisen eläimen adoptointiin Suomeen on oikeastaan neljä syytä:

– Ko. eläimen elämänlaatu paranee.

– Saadaan tarhalle tilaa uudelle yksilölle, joka on saatava pois kadulta.

– Tehdään toimintaa tunnetuksi Suomeksi.

– Parannetaan eläinten imagoa kohdemaassa.

Miksi kannattaa/ei kannata ottaa rescue-koira/kissa verrattuna yksityisen ihmisen tai kasvattajan koiraan?

Maailmassa lopetetaan jatkuvasti valtavia määriä kodittomia koiria ja kissoja sen takia, että ne eivät saa koteja. Siksi on eettisesti kestävämpää tarjota koti kodittomalle eläimelle kuin varta vasten jalostaa lisää eläimiä. Esimerkiksi lehtien ja internetin myyntipalstoilla ilmoiteltavista eläimistä ei voi koskaan varmaksi tietää, ettei kyse ole pentutehtailusta ja tule samalla vahingossa tukeneeksi tällaista epäeettistä toimintaa, jossa narttukoiraa käytetään pelkkänä pennutuskoneena kammottavissa olosuhteissa. Pentutehtailusta saat lisätietoa esimerkiksi Suomen Eläinsuojeluliittojen Yhdistyksen SEY:n nettisivuilta. Suosittelemme ottamaan rescue-eläimen ainoastaan tunnetun, luotettavan rescue-järjestön kautta.

Jos haluat harrastaa koirasi kanssa virallisia näyttelyitä tms., niin silloin ainoa vaihtoehto on rekisteröity puhdasrotuinen koira. Niitäkin on toisinaan kotia etsivissä eläinsuojelu- ja rescuejärjestöjen listoilla. Varmimmin tällaisen tarkasti tietynlaisen pennun saa tietysti kasvattajalta. Muista kuitenkin tarkistaa aina rekisteröintipapereiden aitous, jottet tule tukeneeksi pentutehtailua.

Onko kadulta/tarhasta adoptoitu koira hankalampi lemmikki kuin vaikka kasvattajalta hankittu?

Tietysti koiran koulutuksessa ja käsittelyssä pitää huomioida sen tausta, ja monella rescue-koiralla se voi olla hämärän peitossa tai jopa traaginen. Tämän takia haluammekin varmistua, että luovutamme koiria ainoastaan hyvin motivoituneisiin koteihin, joissa ollaan valmiita ratkaisemaan mahdollisesti tulevia haasteita, esimerkiksi eroahdistusta, remmirähjäystä tai arkuutta. Kulkureiden tavoite on valikoida adoptio-ohjelmaan ainoastaan sosiaalisia ja hyvin sopeutuvia koiria, vaikka tarhaoloissa eläimen arviointi on toki haastavaa. Pääsääntöisesti rescuekoirat ovat hyvin sopeutuvaisia. Rescuekoirien kanssa vastaantulevat ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin mitä voi yhtä hyvin tulla vastaan kasvatetun rotukoiran kanssa.

Annatteko koiria/kissoja kenelle vain?

Haluamme tutustua kotiehdokkaisiin mahdollisimman hyvin, jotta löytäisimme kotia etsiville eläimille mahdollisimman sopivan kodin, eikä eläimen tarvitsisi vaihtaa kotia myöhemmin. Jokaisen koiran kohdalla määritetään tärkeimmät kriteerit tulevalle kodille ja huolellisten haastatteluiden perusteella valitaan koiralle sopivin koti. Koiraa ei koskaan varata ensimmäisen puhelun perusteella, vaan kotiehdokkaan on mietittävä asiaa puhuttuaan koiravaraajan kanssa. Ikäraja eläimen ottamiseen kauttamme on normaalitilanteessa 20 vuotta.

Miten tuotavan eläimen terveys on selvitetty?

Adoptoitavien eläinten terveydestä löydät tietoa täältä: http://kulkurit.fi/elaimen-adoptointi/adoptoitavan-elaimen-terveys/.

Entä jos adoptoin yhdistyksenne kautta koiran ja minulle tuleekin sen kanssa ongelmia, voinko saada teiltä apua?

Olemme uuden kodin tukena vielä adoption jälkeenkin, ja mielellämme kuulemme niin hyvistä kuin huonoistakin asioista uuden perheenjäsenen kanssa. Autamme ongelmissa niin paljon kuin pystymme, ja tarvittaessa ohjaamme luotettavien asiantuntijoiden, kuten eläinlääkärin tai ongelmakoirankouluttajan, puoleen.

Entä jos olen adoptoinut kauttanne koiran tai kissan, mutta en pystykään pitämään sitä?

Tavoitteemme on löytää eläimille pysyvät kodit, ja haluamme haastatella kotiehdokkaat riittävän tarkasti, jotta eläimistä ei jouduttaisi helpolla luopumaan. Jos tällainen tilanne kuitenkin tulee vuosien päästäkin, yhdistys etsii eläimelle uuden kodin luovutussopimuksen mukaan. Otathan siinä tapauksessa siis yhteyttä yhdistykseen.

Haluaako yhdistys tietää adoptoitujen eläinten kuulumisia myöhemminkin?

Meille on tärkeää, että adoptoidut eläimet ovat onnellisia uusissa kodeissaan. Eläinten kuulumisten kuuleminen antaa meille voimaa tehdä tätä ajoittain rankkaakin eläinsuojelutyötä, joten mielellämme otamme vastaan eläinten kuulumisia ja kuvia esimerkiksi sähköpostilla tai Facebook-sivullamme.

Kannattaako eläintä adoptoida ulkomailta yksityisen ihmisen kautta?

Eläimen adoptointi ulkomailta on todella monimutkainen prosessi ja vaatii paljon tietoa, joten suosittelemme tekemään sen vain luotettavan yhdistyksen kanssa. Asiasta löytyy tiedote täältä: http://kulkurit.fi/tiedote-yksityisista-tuonneista/.

Mikä on alaikäraja eläinten adoptoinnille yhdistyksessänne?

Normaalitilanteessa 20 vuotta.

Ovatko  kaikki kauttanne tulevat eläimet  steriloitu/kastroitu?

Pääsääntöisesti kyllä. Aivan pieniä pentuja ei tietenkään voi vielä leikkauttaa, jolloin sijoitussopimuksessa uusi omistaja sitoutuu leikkauttamaan pennun, jolloin yhdistys osallistuu kuluihin.

Miksi vanhoja, sairaita tai aggressiivisia koiria pelastetaan, vaikka täyspäisempiä terveitäkin olisi?

Kulkurit ei tuo tietoisesti Suomeen aggressiivisesti käyttäytyviä eikä tarttuvia tauteja (esim. leishmaniaa tai sydänmatoa) sairastavia koiria. Sairastuneet koirat hoidetaan Romaniassa ennen Suomeen tuloa. Vanhojen koirien kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia sydänmadon osalta, jos tuleva koti näin haluaa toimittavan, sillä tartuntariski on erittäin epätodennäköinen ja tauti on hoidettavissa kotioloissa. Mielestämme vanhatkin koirat ansaitsevat mahdollisuuden omaan kotiin, jossa ne saavat viettää viimeiset hetkensä onnellisina ja rakastettuina.

Mikä on rescue-koira?

Rescue-koiralla tarkoitetaan ”pelastettua” koiraa, eli entistä koditonta koiraa, jolle on annettu koti. Kyseessä voi olla hylätty, kadulle syntynyt, huonoista oloista pelastettu tai kotia vaihtanut koira.

Osaako koira suomea?

Koira ei osaa suomea. Voit kuvitella itsesi yrittämässä kommunikoida ulkomaalaisen ihmisen kanssa, jonka kieltä et osaa yhtään ainutta sanaa. Eleistä ja äänenpainoista pystyt tulkitsemaan jotain, mutta lopullista puheen sanomaa et useinkaan ymmärrä. Sama on koiran kanssa. Koiralle täytyy opettaa sanojen merkitykset ennen kuin esim. käskyjä tai pyyntöjä voi siltä vaatia. Aikuinen koira oppii yhtä lailla kuin pentukoirakin. Oppimisen nopeus on yksilöllistä (kuten ihmistenkin oppiminen on yksilöllistä) ja riippuu siitä kuinka hyvin ja täsmällisesti ihminen osaa opettaa sanojen merkityksen.

 

…raha-asioista

Mihin koirasta tai kissasta maksettava hinta menee ja mihin se perustuu? Mistä tiedän ettei rahat mene pentutehtailijoille?

Kulukorvaus perustuu kuluihin, joita tulee kodittoman eläimen saattaminen sellaiseen kuntoon, että se voi muuttaa omaan kotiinsa. Tähän kuuluvat esimerkiksi eläinlääkäri- ja matkustuskulut. Lue lisää kulukorvauksesta täältä: http://kulkurit.fi/elaimen-adoptointi/adoptoinnin-kustannukset/.

Miten kulukorvaus maksetaan?

Kun eläin on varattu, koira- tai kissavaraaja antaa maksuohjeet. Eläimestä maksetaan varauksen yhteydessä varausmaksu ja tehdään luovutussopimukset. Näiden on oltava hoidettuna viikon sisällä varauksesta, jotta varaus astuu voimaan. Loppusumma kulukorvauksesta maksetaan viimeistään viikkoa ennen eläimen kotiutumista. Maksut suoritetaan yhdistyksen tilille. Varausmaksua ei palauteta, jos varaus peruuntuu vastaanottajan puolelta.

Kulukorvausta ei voi maksaa esimerkiksi käteisellä lentokentällä koiraa hakiessa.

Saatteko avustuksia valtiolta/kunnalta tai muulta julkiselta taholta?

Emme saa avustuksia julkisilta tahoilta, vaan toimintamme perustuu täysin yksityisiin lahjoituksiin.

Saako yhdistyksen toimihenkilöt tästä palkkaa?

Kaikki yhdistyksemme toimihenkilöt toimivat täysin palkatta ja vapaaehtoisesti. Myöskään kotihoitajat eivät saa palkkaa, ainoastaan mahdolliset lääke- ja eläinlääkärikulut korvataan. Yhdistyksemme raha-asioita on selvitetty tarkemmin kohdassa Yhdistyksen talous.

 

…lahjoituksista

Jos lahjoitan yhdistykselle rahaa, mistä tiedän mihin se menee?

Pyrimme hoitamaan rahankäyttömme mahdollisimman avoimesti. Siksi julkaisemme tulomme ja menomme kohdassa Yhdistyksen talous. Myös tilintarkastustietomme ovat nähtävissä.

Jos haluan lahjoittaa teille tavaraa, miten se toteutetaan? Millä paikkakunnilla yhdistyksellä on edustajia?

Edustajia löytyy ympäri Suomen ja kuljetusrinkimme on todella kattava. Lahjoitusten osalta voit ottaa yhteyttä lahjoitusvastaavaamme Miiaan.

 

Katso myös: Mitä on pentutehtailu ja miten se eroaa rescue-toiminnasta?




 
 
 
 

Seuraa meitä

 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.