05.01.14
Komealla vanhaherra Ticulla ja tämän veljellä Piculla oli joskus oma koti. Koirien omistaja toi pojat Glinan tarhalle, koska ei niitä voinut enää pitää. Omistaja lupasi käydä katsomassa ja hoitamassa poikia joka päivä. Alussa kaikki sujui sovitusti, sitten käyntikerrat vähenivät kertaan viikossa, kertaan kuukaudessa ja lopulta ei omistajaa enää kiinnostanut poikien tapaaminen. Ticu ja Picu tyytyivät siis kohtaloonsa tarhakoirina. Pojat saivat tottua elämään, jossa ihmisen huomiota ei ollut aina saatavilla, koska tarhalla käyvillä vapaahetoisilla on niin paljon koiria hoidettavanaan, etteivät kerkeä pitkiä aikoja jokaisen yksilön luona viipyä. Sosiaalisista veljeksistä tuli ajan kanssa hiukan ujoja ja ihmisten lähellä varovaisia. Ticun veli Picu kuoli hiljattain sairastuttuaan syöpään ja Ticu jäi ihmettelemään maailman menoa ilman veljeään. Ticulla on nyt uusi häkkikaveri, isokokoinen narttu, jonka kanssa herra tulee hyvin toimeen.

Ticu on rauhallinen, kiltti herrasmies, joka ujostelee uusia tuttavuuksia. Ticu katselee hetken kauempaa ja menee sitten nuuskimaan varovaisesti ojennettua kättä. Ticu tulee siis omassa kodissaan tarvitsemaan aikaa tottua taas ihmisiin ja luottamaan heihin. Ticun tuleva koti ymmärtää varovaisemman koiran sielunelämää ja jaksaa pitkäjänteisesti ja Ticua kuunnellen ja rakastaen opettaa tälle pappakoiralle taas kotikoiran konsteja. Ticu on motivoitavissa herkuilla ja herra rohkaistuukin namin avulla uuden ihmisen luokse, varovasti mutta varmasti. Ticu todennäköisesti hyötyisi koirakaverista, jolta ottaa mallia, mutta samanikäinen uros ei varmasti ole paras vaihtoehto. Kovin moneen koiraan Ticu ei ole tarhalla tutustunut, mutta niiden kanssa joihin on, herra on tullut hyvin toimeen. Ticu ei ole kova poika haukkumaan, mutta saattaa joskus innostua haukahtelemaan.

Ticulle siis haetaan nyt sitä loppuelämän kotia, ettei tämän upean herran tarvitsisi elää enää ulkohäkissä. Kunhan herra pääsee omaan kotiin ja saa rauhassa tutustua perheeseensä, siitä varmasti kuoriutuu mitä mahtavin kumppani ja perheenjäsen. Annetaan Ticulle vielä uusi mahdollisuus onneen!

Ticu on keskikokoinen n. 50cm ja painaa n. 15-17 kiloa.

8.4.2014
Ticu on ilmeisesti saanut uudesta tyttö-häkkikaveristaan voimaa ja rohkeutta, sillä maaliskuussa Glinan tarhalla vierailleet aktiivimme kertovat Ticun tulleen reippaasti ja rohkeasti haistelemaan ja tutustumaan vieraisiin. Ei Ticu kuitenkaan ole mikään päällehyppijä, vaan aikansa katseltuaan ja tutustuttuaan hyppäsi koppinsa katolle tarkkailemaan ihmisten touhuja. Lisätty kuvia tästä todella komeasta herrasta!

17.6.2014
Ticu ujosteli Glinalla vierailevia Kulkurien aktiiveja, myös kurja sää saattoi ajaa herran koppiinsa vierailun aikana. Ticua sai kuitenkin mennä kopin ovelle silittelemään eikä herraa näyttänyt toimenpide ainakaan haittaavan. A Doua Sansa Carmen tosin sanoi, että Ticu on vain laiska, mutta uskomme Ticun myös vielä ujostelevan uusia ihmisiä.

15.7.2014
Ticu tulee vaatimaan kodiltaan aikaa, ymmärrystä, tilaa ja rohkaisua. Ticu ei tunne tällä hetkellä oloaan mukavaksi ihmisen lähellä eikä vapaaehtoisesti lähesty ihmistä. Se piiloutuu koppiinsa eikä tule ulos jollei ole muuta vaihtoehtoa. Ticu ei millään tavalla näytä aggressiivisia merkkejä, mutta se ei vain ole tottunut ihmisen läheisyyteen eikä se ole sille luonnollinen tai nautittava asia. Ticu siis edelleen arastelee ihmiskontaktia, mutta on mitä lempein ja rauhallisin koira muuten! Varmasti turvallisella ja oikeanlaisessa ympäristössä Ticusta kuoriutuisi sosiaalisempi ja ihmisestä nauttiva puoli.

21.2.2015
Ticun elämä on jatkanut samalla radallaan koko kylmän talven. Sen huomaamaton ja hijainen olemus ei edesauta sen kodin saantia, sillä se jää niin kovin usein huomaamatta. Kun ihminen lähestyy Ticun häkkiä, katselee herra koppinsa edustalta ihmisen kulkua, kuin arvioiden ihmisen aikeita. Jos ihminen ei kiinnitä Ticuun huomiota, ei Ticukaan kiinnitä huomiotaan ihmiseen. Jos ihminen tuleekin häkille, pyytäen Ticua luokseen namipala houkuttimenaan, tulee herra rauhallisesti häkkikaverinsa vanavedessä haistamaan ja maistamaan herkkua.

Ticun tarina on pitkä ja lohduton, vanhaherra on etsinyt omaa kotiaan Kulkurien sivuilla jo yli vuoden päivät.. Löytyisikö tarinalle vielä onnellinen loppu?

20.3.2015
Ticu vähän ujosteli Kulkurien aktiiveja, jotka vierailivat Glinan tarhalla maaliskuussa. Kuitenkin Ticu oli hyvin viisaan oloinen ja rauhallinen, kuten aiemminkin. Valitettavasti tarhaolot eivät tule tätä herraa auttamaan, joten oma koti on Ticun ainoa mahdollisuus. Kodin tulee kuitenkin ymmärtää herkän ja ujon koiran sielunelämää ja ympäristön oltava rauhallinen ja sopiva.

12.5.2015
Kulkurien aktiivit vierailivat Glinan tarhalla toukokuun alussa. Ensimmäisenä vierailupäivänä Ticu ei tullut ulos kopistaan ollenkaan, ilmeisesti juuri sillä hetkellä ei vain huvittanut, koska seuraavana päivänä ruoanjaon aikaan Ticu seisoskeli häkkinsä verkolla katselemassa. Ticu ei pakene tai edes väistä ihmisen tullessa häkille, vaikuttaa siltä ettei sitä vain kiinnosta tippaakaan tulla tekemään tuttavuutta ja saattaa rauhallisesti siirtyä koppiinsa jos ihminen jää pidemmäksi aikaa houkuttelemaan. Johtuuko tämä käytös epävarmuudesta vai välinpitämättömyydestä, vaikea sanoa. Ticu olisi varmasti onnellisimmillaan todella rauhallisessa aikuisperheessä rauhallisella alueella, kaukana vilinästä ja hälinästä.

21.7.2015
Ticun tapaaminen sujui heinäkuun reisulla paremmin kuin aikoihin, sillä Ticu ei paennut vierailun aikana kertaakaan koppiinsa. Häkkiin mennessä kun liikkui tarpeeksi rauhallisesti, pääsi herraa silittämäänkin. Hämillään Ticu oli tilanteesta ja pälyili välillä koppiaan, mutta ei kuitenkaan sinne paennut missään vaiheessa. Rauhaa ja aikaa Ticu vaatii, mutta ei missään nimessä vaikuta mahdottomalta tapaukselta! Löytyisikö Ticulle se oma koti, jossa olisi ehkä rohkea ja sosiaalinen tyttökoira valmiina odottamassa ja antamassa Ticulle esimerkkiä?

18.8.2015
Ticun on todettu sairastavan sydänmatoa. Ticun kohdalle osui kuitenkin onni, sillä se pääsi hoitojonoon! Tulemme kertomaan Ticun hoitojen edistymistä täällä aina kun saamme uusia kuulumisia. Lisää sydänmadosta voit lukea täällä.

5.9.2015
Ticu odottelee edelleen omaa kotia. Lisätty Ticulle uusi kuva.

23.9.2015
Aktiivimme tapasivat syyskuun reissullaan myös edelleen uskollisesti odottavan Ticun. Uusien ihmisten tullessa häkkiin Ticu meni turvalliseksi kokemansa kopin katolle makaamaan ja jäi sitten odottavasti katsomaan mitä vieraat aikoivat. Ticu on tarhalla edelleen vähän eksyneen reppanan oloinen, eikä se selvästi uskalla tulla ulos kuorestaan stressaavassa ympäristössä. Se otti ihmisten huomion tyytyväisenä vastaan ja nautti saamistaan rapsutuksista. Ticu ei kuitenkaan uskalla eikä ehkä osaakaan vaatia mitään ja rapsutuksien loppuessa se jäi hyvin surullisin silmin katsomaan ihmisten perään.

Ticu on tarhalla rohkaistunut siinä mielessä, ettei se enää ole kovinkaan arka ja mene esimerkiksi piiloon uusia ihmisiä tavatessaan. Rauhallinen ja hiljainen se on edelleen ja vaikuttaa muutenkin siltä, että olisi hyvin vähään onnellinen päästessään omaan lämpimään kotiin ja oman ihmisen lähelle.

Ticun sydänmatohoidot on aloitettu.

15.1.2016
Ticun sydänmatohoidot on vihdoin saatu päätökseen ja se on saanut lääkäristä terveen paperit. Ticu pääsee 23.1. Suomeen kotihoitoon ja jatkaa oman kotinsa etsintää sieltä käsin. Parasta tietysti olisi jos poika pääsisi suoraan omaan kotiinsa.

31.1.2016
Ticu on eilen matkannut Suomeen kotihoitoon. Moni asia on sille vielä ymmärrettävästi todella uutta ja jännittävää, mutta nyt se saa rauhassa opetella kotikoiran tapoja.

7.2.2016
Ticun kotihoitaja kertoo: “Ticu on nyt ollut Suomessa kotihoitopaikassaan noin viikon ja hurmannut nopeasti koko perheen. Ticun varovaisesta luonteesta huolimatta kotiutuminen on lähtenyt hämmästyttävän nopeasti käyntiin ja sen silmistä alkaa jo näkyä ilo ja pilke.
Olemme edenneet Ticun kanssa uusissa asioissa maltilla ja sitä kärsivällisesti rohkaisten. Ensimmäisinä päivinä teimmekin vain pieniä kävelylenkkejä ulkona, koska hihna ja uusi ympäristö vaativat tarhalla vuosia viettäneeltä Ticulta totuttelua. Nyt viikon jälkeen Ticu lähtee ulos mielellään ja hihnassa kulkeminen sujuu jo pääsääntöisesti hienosti. Ticu on myös täysin sisäsiisti. Hajujen maailma on selkeästi sille hyvin mielenkiintoinen, mutta ohi kulkevat vieraat koirat ja ihmiset vielä jännittävät kovasti. Näissä tilanteissa Ticun häntä menee usein koipien väliin ja se saattaa lähteä pyrkimään toiseen suuntaan. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, ollaanhan uutta elämää harjoiteltu vasta yhden viikon ajan.
Perheen muiden koirien kanssa Ticu tulee hyvin toimeen. Se on luonteeltaan nöyrä ja kääntääkin heti katseensa pois, jos toinen koira ärähtää sille. Perheen kissoja Ticu on tyytynyt rauhallisena katselemaan. Ruoka ja luut herralle maistuvat erinomaisesti eikä se vahdi niitä lainkaan.
Tällä hetkellä Ticun lempiasioista tuntuvat olevan rapsutukset ja pehmeällä sohvalla loikoilu. Ticun kohteliaisuus näkyy myös siinä, miten se pyytää itselleen hellyydenosoituksia. Ei vaatien, mutta kauniisti päätä kääntämällä rapsuttajaa kohti. Haukkuvan Ticun ei ole toistaiseksi kuultu kertaakaan.
Ticu on ihan mahdottoman sympaattinen koira, johon ei voi olla ihastumatta!”

22.2.2016
Hurmaava Ticu on viikonloppuna muuttanut omaan kotiinsa.

_____________________________________________________________________________Ticu luovutetaan omaan kotiin asianmukaisesti rokotettuna, sirutettuna, kastroituna, tautien varalta testattuna, loishäädettynä ja oman EU-passin omistavana.