Päivitetty 10.02.2017

Kodin saanut koira: FREIJA


Syntymäaika: 2012-2013
Sukupuoli: narttu
Sijainti: Romaniassa (Glina)
steriloitu

 

22.02.2016
Eräs hyväsydäminen ihminen oli löytänyt Freija- emon ja tämän lähes vastasyntyneet pennut. Hän otti koirat mukaansa ja toimitti eläinlääkärin klinikalle, jossa koiraperhe vietti kuukauden päivät ja josta he siirrettiin Glinan kylässä sijaitsevalle tarhalle, jossa toimii Asociatia A Doua Sansa niminen eläinsuojeluyhdistys.

Freija emo on ollut kärsivällinen äiti ja hoitanut pentunsa hyvin. Nyt lapset ovat jo niin kasvaneet ja alkaneet olemaan touhukkaita, että välillä Freija ottaa etäisyyttä ja livahtaa häkistään pois, mutta palaa aina ruoka-aikaan takaisin. Omaa kotia etsivät myös Freijan pennut; Falcon, Fex, Fendi, Floyd ja Fiina (F-team).

Freija on kooltaan pienehkö, korkeutta mammalla on  reilut 35 senttiä ja painoa noin 11-13kg.

02.06.2016
Nuori Freija äiti odottelee edelleen omaa kotiaan Romaniassa. Aktiivimme ovat tavanneet neitiä Romanian matkoillaan sekä maalis- että toukokuussa. Freija asustelee osa-aikaisesti vapaana tarhan pihalla, sillä neiti ei suostu häkissään pysymään ja kun Freija on luonteeltaan aivan ihana sekä äärettömän kiltti koira sekä todella helpon oloinen, on Freijan annettu nauttia tästä vapaudestaan valita.

15.08.2016
Aktiivimme tapasivat heinäkuun Romanian matkallaan myös Freijan pentuineen. Iloinen Freija, joka rakastaa rapsutuksia ja tulee luottavaisesti tervehtimään vieraitakin ihmisiä.  Freija tulee hienosti toimeen kaikkien kanssa ja onkin pihalla vapaana usean muun koiran kanssa. Freijalla on älykyyttä ja on erittäin perso herkuille sekä ruualle, ja nämä yhdistettynä, on Freija oppinut tarhan pihalla keräämään useat täynnä olevat ruokakupit itselleen, kantaen niitä niin, ettei yksikään murunen kupista tipu ja tämän jälkeen makaa tyytyväinen Freija, lähes 5 ruokakuppia ympärillään.

22.11.2016
Freija touhuaan Glinan tarhan pihalla, välillä muiden tarhan pihalla vapaana olevien koirien kanssa ja toisinaan, viihtyy myös itsekseen. Freija on tasapainoinen koira joka häntä heiluen tulee katsomaan, mitä ihmiset puuhaavat tarhalla. Freija vaikuttaa erittäin sopeutuvaiselta, joka ei suuria stressaa ja tämä koira sopisikin monenlaiseen kotiin. Kuvia ja video lisätty.

10.1.2016
Ihana Freija on varattu Suomeen.

30.1.2016
Freijaa odotti 29.1 Helsinki-Vantaan lentokentällä hänen oma perheensä, jolloin Freija saapui omaan rakastavaan kotiinsa. Onnea perheelle!

10.2.2017
Saimme kuulumisia Freijalta. Onnea on oma koti ja ne rakkaat ihmiset!

Moikka Stina, Carmen, Kulkurit ja kaikki Romanian koirat
Minä olen Freija. Olen viiden pennun emä ja pääsin tänne Suomeen 29.1. Uudessa kodissani olen ollut nyt melkein pari viikkoa ja joten päätin kertoa kuulumisiani.
Täällä Suomessa kaikki on tosi jännää. Huomasin uuteen kotiini päästyäni, että tämä sohvaksi kutsuttu paikka vaikuttaa tosi kivalta ja otinkin siitä itselleni turvapaikan, eikä nämä minulle niin kivasti puhuvat ihmiset ole siitä moksiskaan. Minä kierin ja pöhisen tässä, sekä yleensä vielä nukunkin sohvalla. Paitsi yöllä. Yöllä on kiva nukkua ihmisten kanssa samassa huoneessa. Olen saanut oman pedinkin. Tyydyn vähään, joten pahvilaatikko, jossa peitto, kelpaa minulle oikein hyvin. On täällä ihan uusikin peti, mutta välillä siinä nukkuu joku toinen ja välillä minä. Pääasia, että olemme sisällä, muulla ei ole väliä.
Tänne tullessa täällä oli tosiaan jo joku minua hieman pienempi koira. Retuksi kutsuvat ja ihan kiva se on. Se tosin on niin pieni, että minä en aina Retua näe, joten joskus se hieman komentaa minua, kun tönin sitä. Norfolkin terrierit kai ovat tuollaisia ja tuo kahdeksan ikävuotta tuo ehkä jotain pientä ärtyneisyyttä… Ei se mitään, hän oli täällä ensin ja minä opettelen vielä tällaista eloa. Retu tosin kertoo, että olemme molemmat kovin pieniä verrattuna noihin ihmisiin, niin ei väliä mitä teet missäkin, he kyllä väistävät. Retun äänessä oli hieman ilkikurisuutta, liekö se tätä eroa murteessa? Minä päätin tietysti testata tätä ja kokeilin heiluttaa häntääni innostuneena, jos joku lähestyy minua. Se toimi! Nyt heilutankin häntääni lähes jatkuvasti, välillä tuntuu etten voi edes lopettaa hännän heiluttamista, mutta ei se haittaa. Kovasti se hymyilyttää kaikkia.
Tuona sunnuntaina Suomeen saapuessani olin hieman likainen ja kovastihan minua tuo reissaaminen jännitti, joten seuraavana päivänä minua pyydettiin pesulle. Oli se hieman jännittävää, mutta Retukin tuli mukaan näyttämään, ettei siinä ole mitään vaaraa ja siitä tulee kiva olo. No, eihän siinä mikään auttanut ja laittoivat minulle jotain shamppootakin. Myönnettävä on, tuoksuin ja tunnuin pesun jälkeen taivaalliselta, ja kovasti ihmisetkin tykkäävät. En minä silti sinne pesuhuoneeseen tahdo ihan sovinnolla, mutta sanovat, että kurakelien saapuessa siellä käydään useammin. Saas nähdä.
Täällä on kaikkia ihmeellisiä ääniä ja koneita, mitä en ole kuullutkaan. Sisällä ihmettelin, miten niin moni ihminen on mahtunut yhteen laatikkoon. Televisioksi nuo ihmiset sitä kutsuivat ja hetken ihmettelyn jälkeen totesin, ettei siitä liene vaaraa. Retu kertoikin, että se televisio on aika usein päällä, eikä siitä tarvitse huolehtia. Mutta tuo astianpesukone. Se minua arvellutti pitkään. Retulla oli keino näyttää, ettei sekään tee mitään pahaa. Se meni istumaan avoinaisen luukun päälle! Voi kuinka minua lopulta nauratti ja halusin tehdä saman. En saanut. Ulkona minua edelleen jännittää kovin, voin sen myöntää. Takapihallamme voin olla jo rentona, mutta lenkille lähtiessämme otan vaistomaisesti jonkun tutkailevan roolin. Onneksi tämä on melko rauhallista aluetta, joten ihan tämä lähialue on jo lähes tuttua ja voin käydä rauhassa tarpeillani. Lähellä oleva kohiseva koski ja nuo metsäpolut vielä hieman jännittävät, mutta kovasti ihmiset kertovat niiden olevan oikein kivoja. No, se jää nähtäväksi. Siihen asti kuljen ihan ihmisen vieressä. Päivänvalossa ei metsäkään näytä niin pelottavalta. Kovasti minua kehuvat, kun teen tarpeeni pihalle. Retu ihmettelee tätä kovasti, mutta poikakoirana se merkkailee jatkuvasti kaikkia puskia ja paakkuja. Ajattelin kokeilla, onko se niin kivaa mitä Retu hehkuttaa ja voih, onhan se. Nyt sitten merkkailen minäkin. 
Tällä minun asuinalueellani on tosi paljon koiria. Joitakin olen käynyt jo moikkaamassakin ja ihan kivoja ne on. No, yksi vähän säikäytti minua ja sanoin vähän rumasti. Se hieman kaduttaa, mutta minä en tykkää säikyttelystä. Se yksi pyöräilijäkin tuli niin nopeasti ohitseni, että meinasi tulla oikein pissa housuun. Mokomakin. Yksi nainen kävi ensimmäisenä tiistaina minua moikkaamassa, tädiksi itseään kutsui. Muistan, että näin tämän naisen sunnuntaina kotimatkalla Retua hakiessamme. Se oli kiva täti se ja sillä on itselläänkin Romaniasta saapunut koira. Nipsu yleensä hieman rähisee uusille koirille, mutta se taisi ymmärtää, että olemme samasta maasta, niin olimme heti hyvää pataa. Nipsu kuulemma tulee joku päivä meilläkin käymään, jahka minäkin tässä totun vielä, että joskus päivisin olemme Retun kanssa kahdestaan. Vielä toistaiseksi tuo isäntä on päivätkin kotona, lomailee kuulemma. Emäntä on päivällä poissa ja isäntäkin välillä käy jossain käymässä lyhyesti. Ei se minua haittaa, saanpahan nukkua rauhassa. No, yksi aamu mami jätti murokulhon pöydälle. Tuolikin oli niin sopivasti siinä, niin ajattelin käydä maistamassa sitä maitoa, mitä kulhossa oli. Jotain nuo ihmiset puhuivat, että kamerasta näkivät, mutta en usko. En ole tosin sen jälkeen enää viitsinyt tehdä sitä, jos eivät tykkääkään siitä…
Nyt kun tässä näitä kuulumisiani kerron, niin olen hyvin iloinen siitä, että olen päässyt tänne. Ulkona paukkuu Romaniastakin tuttu -20C pakkanen, mutta voi miten kiva on päästä lenkin jälkeen lämpimälle sohvalle. Ja jos ei kukaan näe, niin menen sängyllekin nukkumaan, se on niin pehmeä ja lämmin. Ulkonaolemisesta puheen ollen, nyt alan pikku hiljaa tuntemaan tätä aluetta. Tämähän on oikein mukavan rauhallinen, eikä tuo pimeyskään enää minua niin paljoa pelota. Olemme Retun kanssa käyty pihalla jo niin, että talutamme isäntää kahdestaan. Se on ihan yksin meidän perässä, onneksi hänellä on meidät turvana. Olen saanut myös kovasti rapsutuksia, kuinka hienosti kuljen Flexissä. En tiedä mitä ihmeellistä siinä nyt on, mutta kyllä minua rapsuttaa aina saa. En tiedä onko mami ja isi ihan höppäniä, mutta kehuvat kuinka teen kaikki tarpeeni ulos, enkä sisälle. Luulin, että se on ihan normaalia, mutta kovin yllättyneitä ovat olleet.
Nyt alkoi jälleen hieman väsyttämään, joten taidan lopettaa kuulumisien kertomisen tähän. Tahdoin vain kertoa kaikille, että tämä tuntuu jo nyt kodilta ja voitte olla turvallisin mielin. Toivon, että moni muukin Romanian koira pääsee kokemaan tämän. Palataan jälleen seuraavalla kerralla. Kevät kuulemma on aivan kohta ja se on täällä kivaa aikaa, sanovat.
Rakkain terveisin,
Freija

**************************************************************************************************************************************

Mietithän tarkkaan omia resurssejasi harkitessasi rescuekoiran adoptiota. Onko sinulla aikaa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koiraan? Aikuisenkin koiran kohdalla sitoutuminen voi olla parhaillaan useiden vuosien mittainen. Muistathan myös, että kotikoiran tavat eivät ole tarhaoloista tulleille useinkaan tuttuja, eikä voida olettaa että koira kulkisi hihnassa heti vaivattomasti, olisi tottunut sisätiloihin ja työpäivän mittaiseen yksinoloon tai jättäisi tavarasi rauhaan. Tiedossa on varmasti töitä, takapakkia, iloisia hetkiä ja onnistumisen riemua.

Muistathan myös, että koiran kuvaus on kirjoitettu tarhaolosuhteissa tehtyjen havaintojen perusteella ja käytös voi kotiutumisen edetessä muuttua.

Freija saapuu Suomeen steriloituna, asianmukaisesti rokotettuna, ulko- ja sisäloishäädettynä ja testattuna useiden sairauksien varalta. Lisäksi Freija on mikrosirutettu ja sillä on EU-lemmikkipassi.

 

Tutustuthan ennen yhteydenottoasi sivuiltamme löytyviin luovutussopimukseen, oppaaseen kotiutuvan koiran omistajalle, sekä adoptoitavan eläimen terveyteen ja kustannuksiin.

 

Freijan yhteyshenkilönä toimii: Stina Nurmikoski

 

 

 Klikkaamaalla kuvaa, aukeavat ne isommiksi.
Share
 
 

Yhteistyössä


Yhteistyossa
 
 

Takaisin ylös

© Rescueyhdistys Kulkurit ry 2015 | All rights reserved, Rekisterinumero 208.505, y-tunnus 2594720-9.